Siirry sisältöön
Talousnäkymät myönteiset, mutta vinot: investoinnit puuttuvat

Maailmantalouden ripeä kasvu antaa Suomen taloudelle hyvät lähtökohdat. Ylä-Savon tulee hyödyntää tilanne varmistamalla yrittäjille, yrityksille ja elinkeinoelämälle hyvät toimintaedellytykset. Tärkeää ei ole pelkästään houkutella uusia toimijoita, vaan myös pitää nykyiset. Alueet ja kunnat kilpailevat elinvoimaisista yrityksistä ja yrittäjistä. Tällöin myös jäykät kuntarakenteet ja -rajat on syytä unohtaa ja rakentaa vahvaa talousaluetta.

Taloudessa kasvu jatkuu

Suomen talouskasvu jatkuu vahvana. Paperiteollisuuden sopimuskiistan vuoksi BKT:n kasvu hidastuu tilapäisesti 1,6 prosenttiin tänä vuonna ja kiihtyy vajaaseen 4 prosenttiin vuonna 2006, ja jatkaa noin 3 prosentin vauhtia. Inflaatio kiihtyy. Syynä tähän on energian hinnan voimakas nousu. Kuitenkin lähivuosina inflaatio pysyy hallinnassa ja on 2 prosentin alapuolella.

Talouden tulevaisuuden kuva ei ole riskitön: öljyn hinta ja maailmantalouden tasapaino-ongelmat varjostavat kasvunäkymiä. Pitkään jatkunut rahataloudellinen keveys, joka on näkynyt mm. käsittämättömän edullisina lainoina, korkeina ja edelleen kohoavina varallisuushintoina, kuten asuntojen hinnat Amerikassa ja useassa Euroopan maassa, voi johtaa korjausliikkeisiin, joista aiheutuva maailmantalouden kasvun hidastuminen antaisi tuta myös Suomen taloudelle.

Kulutuskysyntä kasvaa

Kasvu perustuu edelleen vahvaan kotimaiseen kysyntään. Yksityinen kulutus kasvaa lähivuosina, sillä sekä hyvä tulokehitys että alhaisena säilyvä korkotaso pitävät yllä kotitalouksien ostovoimaa. Kotitalouksien luottamus talouden suotuisaan kehitykseen on olennaista. Lisäksi korkotaso on tärkeä, sillä kotitalouksien nopean velkaantumisen vuoksi korkojen odottamaton nousu näkyisi herkästi kulutuskysynnän pienenemisenä. Kulutuksen kasvuun liittyy myös ennustettua heikomman kehityksen riskejä. Asuntojen hintojen jo pitkään jatkuneen nousun taittuminen on toinen riski, joka realisoituessaan heikentäisi kulutuskysyntää.

Investoinnit vähäisiä

Tuotannollisten investointien kehitys on viime vuosina ollut heikkoa. Investointiaste on alle 20 prosenttia BKT:sta. Investoinnit ovat elintärkeitä pysyvälle elintason nousulle. Nykyinen tahti näyttää rapauttavan taloudellisen kasvun pohjan. Monilla aloilla on tarvetta uusia vanhentunutta kapasiteettia. Onkin perusteltua odottaa, että investointien kasvu kiihtyisi. Jotain outoa on siinä, että yksityisten investointien määrä ei juuri kasva, vaikka rahoitusta on tarjolla poikkeuksellisen edullisin ehdoin.

Viennissä hintaongelmia

Vientikin vetää, ja sitä tukee maailmantalouden ja maailmankaupan suotuisa kehitys. Suomen ulkomaankaupan rakenteessa on kuitenkin ongelmia. Ensimmäinen on viennin yksipuolisuus. Samaan aikaan, kun tuontiaste nousee trendinomaisesti, viennin monipuolistumisesta ei ole merkkejä. Ilman investointiasteen selvää nostamista nykyisestä viennin osuus bruttokansantuotteesta alkaa ennen pitkää vähitellen pienentyä.

Toinen ongelma on vientihintojen heikko kehitys. Vienti on yhä enemmän painottunut tuoteryhmiin, joissa kilpailu on erityisen kovaa. Globaalissa kilpailussa hintaan ei voida siirtää omia, kotikutoisia kustannuksia. Riskinä on, että vientihinnat alenevat kiihtyen eikä tuottavuus kasva riittävästi. Tällöin vientiyritysten kannattavuus heikkenee.

Vienti- ja tuontihintojen keskinäisen suhteen, vaihtosuhteen, heikkeneminen aiheuttaa sen, että tulokertymä Suomessa kehittyy selvästi hitaammin kuin bruttokansantuotteen kasvusta voisi päätellä. Vaihtosuhde onkin heikentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 2002 alkaen, ja sen arvioidaan pienenevän ennustejaksolla. Toistaiseksi vaihtosuhteen heikentymisen aiheuttamaa kotitalouksien kulutusmahdollisuuksien supistumista on korvannut kestokulutushyödykkeiden hintojen lasku. Joka tapauksessa kotitalouksien velkaantumisvara ja julkisen talouden veropohja kasvanevat hitaammin kuin toivottavaa.

Myönteisestä yllätyksestä vastaa viennissä Venäjän-kauppa. Maantieteellinen sijaintimme antaa mahdollisuuksia edelleen lisätä mm. kulutustavaroiden vientiä Venäjälle.

Kilpailukyvystä huolehdittava, myös Ylä-Savossa

Suotuisalta näyttävässä talouskehityksessä piilee kansantaloutemme rakenteesta johtuvia merkittäviä riskejä. Emme voi tuudittautua hyvänolon tunteeseen ja uskoa, että kasvu jatkuisi ilman toimia kansantaloutemme kilpailukyvyn parantamiseksi ja tulevaisuuden kasvupotentiaalin vahvistamiseksi. Investointiasteen ja erityisesti kone- ja laiteinvestointien koheneminen lähivuosina on välttämätöntä, jotta nykyinen suotuisa tuottavuuskehitys jatkuu ja talouden kasvupotentiaali pidemmällä aikavälillä vahvistuu.

Ylä-Savon näkymät ovat myös myönteiset. Yrittäjyys Ylä-Savossa on laajaa ja monipuolista alkaen vahvasta maataloudesta aina kansainvälisillä markkinoilla toimiviin teollisuusyrityksiin. Talousalue on hyvä keskimääräinen otos kansantaloutemme rakenteesta. Haasteet ovat siis samat kuin Suomellakin. Alueella on tehty jo paljon, mutta maailma menee koko ajan vauhdilla eteenpäin. Keskeistä on huolehtia, että vuosien varrella tehty ansiokas työ ei mene hukkaan ja kehittäminen pysähdy, vaan alueen vetovoima säilyy.

Yrittäjyydellä on merkittävä rooli. Vireä elinkeinoelämä on elinehto jokaisen kunnan palveluntuotannolle. Toisaalta tutkimusten mukaan hyvin keskeinen tuottavuuden tasoa selittävä tekijä on yhteiskun-nan rakenne ml. poliittinen päätöksenteko. Yrittäjillä ja yrityksillä on oikeus, legitiimi intressi, vaatia talousalueen kunnilta sekä näiden päättäjiltä vastuullista otetta elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämiseksi. Tämä voi tarkoittaa julkisen hallinnon toiminnan ja palvelutuotannon tehostamista, ja myös kuntarakenteiden uudistamista eli kuntien yhdistämistä rohkeasti ja vastuullisesti tulevaisuutta silmällä pitäen. Alueen kuntien ei ole syytä kilpailla keskenään, vaan varmistaa yhteistyöllä se, että talousalue ensiksi saa pidettyä yrittäjänsä ja yrityksensä alueella ja toiseksi on riittävän houkutteleva niin aloittaville uusille kuin alueelle muuttoa harkitseville. Vain näin pärjätään.