Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki
Maaningan Osuuspankin 100-vuotishistorian julkistamistilaisuus
23.11.2009 Maaninka. Puhereferaatti.
"Maailmantalouden kehityksessä on nähtävissä selviä kasvun merkkejä. Maailmankaupan ja teollisuustuotannon supistuminen on päättynyt. Rahoitusmarkkinoiden tila on kriisin jälkeen parantunut olennaisesti", sanoi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen puheessaan Maaningan Osuuspankin 100-vuotishistorian julkistamistilaisuudessa. "Vaikka pahimmat talouden karikot ovat jo jääneet taakse, olemme kuitenkin edelleen vaikeilla vesillä ja lyhytaikaiset takaiskut ovat mahdollisia."
Maailmantaloudessa on tapahtumassa suuria rakennemuutoksia. Talouskasvun painopisteet siirtyvät Aasiaan ja muihin nouseviin talouksiin. Samalla eri toimialojen menestymisen edellytykset muuttuvat. Esimerkiksi raaka-aineiden ja energian hinnat ovat pysytelleet korkeina maailmanlaajuisessa taantumassakin. Onkin ilmeistä, että joudumme toimimaan uusissa oloissa.
Suomessa toimivat pankit ovat selviytyneet rahoitusmarkkinoiden kriisissä hyvin. Niiden vakavaraisuus ja kannattavuus ovat keskimäärin parempia kuin eurooppalaisilla pankeilla. Taantuma on välittynyt Suomeen vientimarkkinoiden, siis reaalisektorin, kautta. Pankit ottavat taantuman iskun vastaan asiakkaidensa taloudellisen tilan kautta. Toinen haaste on matala korkotaso. Se on tässä suhdannetilanteessa ollut perusteltu. Se kuitenkin kaventaa pankkien korkokatetta, peruspankkitoiminnan keskeistä tuloa.
Suomen talouden kannalta yritysten on ensiarvoisen tärkeää pärjätä vientimarkkinoilla. Viennistä riippuvana teollisuusmaana Suomi koki maailmankaupan romahduksen vaikutukset erityisen voimakkaasti. Hakkarainen muistuttaa, että on tärkeää huolehtia, että kilpailukyky vahvistuu.
Yhteistyöllä taataan hyvinvointia
Talouden vientiriippuvuutta voidaan tarkastella myös alueellisesta näkökulmasta: "Kun kunta ei ole suoraan riippuvainen vain yhden tuotteen kysynnästä tai vientinäkymistä ja sen kautta maailmantalouden vaihteluista, voi sillä olla vaikeassa taloudellisessa tilanteessa eväät selviytyä. Tämä kuitenkin edellyttää, että oman kunnan asiat hoidetaan mallikkaasti ja yhteistyötä lähialueiden kanssa osataan hyödyntää."
Hakkarainen korosti, että Pohjois-Savossa on mahdollisuudet erinomaiseen yhteistyöhön. Maaninka tarjoaa asukkailleen turvallisen, viihtyisän ja puhtaan ympäristön sekä lyhyet etäisyydet suurempien paikkakuntien palveluihin ja työpaikkoihin. Maaninka voi olla kasvukunta, jos se pitää itsensä elinvoimaisena säilyttämällä tiiviit yhteydet Siilinjärveen ja Kuopioon ja hyödyntää niiden ja koko alueen palvelu- ja koulutustarjontaa. Siilinjärvi ja Kuopio ovatkin keskeisessä roolissa Maaningan menestyksen kannalta.
Kilpailu siitä, missä koulutettu väki tulevaisuudessa asuu ja tekee työtä, on aina vain kiristymässä ja vaatimustaso kasvaa. Hyvältä toiminta- ja elinympäristöltä vaaditaan monipuolista virikkeisyyttä. Perinteisen luonnonläheisyyden lisäksi ihmiset hakevat mukavia sosiaalisia verkostoja ja hyviä kulttuuri- ja harrastuspalveluja. Tällaista kokonaisuutta ei juuri mikään kunta pysty yksin tarjoamaan, vaan kysymys on koko seutukunnan muodostamasta kokonaispaketista, jota on yhdessä kehitettävä.
Jotta alueen hyvinvointi vahvistuu, on yhteistyötä harjoitettava ennakkoluulottomasti kaikilla tasoilla niin kuntahallinnossa kuin elinkeinoelämänkin puolella. Yritysten keskinäinen verkostoituminen on erityisen tärkeää, kun pyritään laajemmille markkinoille.
Työntekomallien uudistumista on mahdollista hyödyntää. Työn luonteen kehittymisellä voidaan tukea alueen työllisyystilannetta. Enää ei puhuta pelkästään mahdollisuudesta etätyöskentelyyn, vaan tekniikan kehittyminen mahdollistaa ihmisten joustavan yhteistyön ja kommunikoinnin reaaliajassa sekä pienentää fyysisen etäisyyden merkitystä. Kokonaisia työketjun osia voidaan tuottaa paikasta riippumatta myös korkeatasoista asiantuntemusta vaativissa palveluissa kuten vanhustenhoidossa.
Ottaen huomioon tarpeen monipuolistaa elinkeinorakennetta, pitää katsoa millaisia mahdollisuuksia on kehittää alueen yritysten yhteyksiä Kuopion yliopiston kanssa. Kokemus osoittaa, että yliopistojen merkitys osaamiseen perustuvan talouskasvun katalyytteinä on arvaamattoman suuri. Yksi ongelma – ei vain Pohjois-Savossa vaan koko Suomessa – on, että kovin harva korkeakoulutuksen saanut nuori ryhtyy yrittäjäksi. Ehkä alueen pankit voisivat paikallistuntemuksensa pohjalta auttaa rakentamaan kontakteja idearikkaille nuorille ja kannustaa näiden yrittämistä.