Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki
Itä-Suomen huippukokous
Kuopio 30.8.2010
- Puheeseen liittyvät kalvot (ppt)
- Puheeseen liittyvät kalvot (pdf)
* Kansainvälinen talous kehittyy jälleen suotuisasti, mutta onko nousu kestävää?
* Maailmankaupan logiikka haastaa maiden ja yritysten kilpailukykyä, myös menestyjät pienemmistä maista valikoituvat globaalissa ympäristössä
* Suomessa – myös Itä-Suomessa – pärjätään vain, jos varmistetaan yritystoiminnan hyvät toimintaedellytykset
* Jos yksi keino pitää valita, se on ”tuotannolliset investoinnit”
Hyvät naiset ja herrat,
On ilo olla Savossa, kotikonnuilla. Kiitos tilaisuudesta esittää ajatuksia tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta. Otsikon sain järjestäjiltä. Erinomainen otsikko, joka antaa minulle tilaa tarkastella asiaa kansainvälisestä, Suomen ja Itä-Suomen näkökulmista. En pysty paljoa opastamaan, sillä kestävä kasvu lähtee – jos lähtee - tältä alueelta ja ihmisistä vain omin toimin.
Rohkaisen uudistuksiin. Itä-Suomen kasvun rakentavat yritykset, päätöksentekijät ja ihmiset täällä. Ulkoa ei pysyvää apua saa. Toimet tulee tehdä ajoissa. Muutoin on tyytyminen ajopuuksi, jolloin näivettymisen uhka häämöttää.
Kehittämisen esteet ja asenneongelmat on myös raivattava pois. Kirjailija ja entinen europarlamentaarikko Lasse Lehtinen herätteli savolaisia erinomaisesti pari viikkoa sitten Savon Sanomissa otsikolla ”Pohjois-Savo – paalupaikka vai takamaa?”.
Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi on perustunut ja jatkossakin perustuu elinkeinoelämän menestykseen. Koska alueemme koko ja ostovoima on pieni, on tuotteiden ja palvelujen myynti muualle, eli vienti, erityisen tärkeää. Tällä saamme sellaista lisätuottoa, että voimme ylläpitää hyvinvointiamme niin koulutus-, sosiaaliturva- ja terveydenhoitopalveluista aina kulttuuripalveluihin.
Logiikka alueen menestykselle on selvä. Vienti edellyttää kilpailukykyistä tuotantoa. Tuotteiden ja palveluiden on pärjättävä globaaleilla markkinoilla, sillä jo omilla kotimarkkinoillammekin ovat ulkomaiset tuotteet tarjolla. On varmistettava globaalisti kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinoelämälle.
Kansainvälinen talous
Talousanalyysejä tulee lähiaikoina useita ja myös Suomen Pankki julkistaa 28.9.2010 uuden talousennusteen. En ennakoi ennustetta vaan pysyttäydyn jo toteutuneessa kehityksessä ja sitä kautta nähtävissä olevissa haasteissa.
Yleiset talouden perustekijät ja kehityssuunnat ovat myönteisiä. Maailmankauppa on virkistynyt. Kehityksessä on tapahtunut muutos. Pari kuukautta sitten Aasian voimakkaan kasvun ohella Yhdysvallat näytti pääsevän hyvään vauhtiin. Sitä vastoin Euroopassa talous kasvoi kituutellen.
Nyt vastikään tulleiden tietojen perusteella Euroopan vauhti on parantunut. Yhdysvaltojen näkymät ovat heikentyneet, sillä niitä painaa erityisesti korkealle tasolle jämähtänyt työttömyys. Se ei ole tullut alaspäin vaikka vuoden vaihteen molemmin puolin talous kehittyi erinomaisesti.
Euroopan alkukesän vakavat ja akuutit huolet ovat hälvenemässä. Useat maat, erityisesti Kreikka, ovat tehneet merkittäviä uudistuksia talouden kestokyvyn varmistamiseksi. Kreikan pelastuspaketin lisäksi Euroopan Unioni sai sovittua uuden rahoitusvakausjärjestelyn, jolla mahdollisia uusia ongelmia voidaan ratkaista.
Myös finanssimarkkinoilla tilanne rauhoittui osin sen ansiosta, että eurooppalaisille merkittäville pankeille tehtiin stressitestit. Näiden tulokset ja analyysit julkistettiin. Testit toivat rahoitusmarkkinoille lisää toivottua luottamusta.
Taloustilastoihin sisältyy kuitenkin vielä huolenaiheita. Kiinan taloudessa jarrutellaan, jottei se ylikuumennu. Tällä on vaikutuksia muillekin maille. Yhdysvalloista on nyt tullut lisää odotuksia heikompia taloustietoja. Euroalueen talouskasvun taustalla on suuret erot maiden tilanteissa.
Talousnäkymiä varjostavat myös maailman talouden epätasapainoisuudet ja velkaongelmat, joita on monella maalla, yrityksellä ja kotitalouksilla ja jotka eivät ole poistuneet. Lisäksi korkea työttömyys vaivaa laajasti kehittyneitä talouksia. Euroalueella se on noin 10 prosenttia, mutta erot maittain ovat suuret. Espanjan työttömyys on 20 prosenttia eikä näytä laskevan, kun taas esimerkiksi Hollannissa ja Saksassa työttömyys alenee.
Suomi ja Itä-Suomi
Suomen talouskasvu hypähti toisen neljännesvuoden aikana. Alustavien tilastotietojen mukaan kokonaistuotanto kasvoi 3,1 prosenttia alkuvuodesta. Tämä oli myönteinen yllätys, mutta viime vuoden 8 prosentin pudotuksen jälkeen tällainen kasvuvauhtikaan ei tuo meitä lähivuosina aiemmille tasoille, puhumattakaan sille kasvutrendille, jossa olimme aiemmin tällä alkuvuosikymmenellä.
Tuotanto piristyi laaja-alaisesti ja taustalla oli viennin elpyminen. Vientimarkkinoidemme kysyntä lisääntyi toisella vuosineljänneksellä. Viennin taso ja tilauskannat ovat kasvustaan huolimatta edelleen alhaisia verrattuna parin kolmen vuoden takaisiin tasoihin.
Vaikka vientinäkymissä on epävarmuutta, tuotannollisia investointeja pitää saada lisää. Ne lisäävät tuottavuutta. Ne luovat tutkimusta ja kehitystoimintaa. Ne tuovat työtä. Pääomien sitominen pitkävaikutteisesti yritystoiminnassa luo myös jatkuvan tarpeen eri tavoin kehittää toimintaa eli lisätä aineetontakin tuottavuutta. Nyt on rahoituksellisesti otollinen aika yritysten kehittämishankkeille ja investoinneille.
Onko Suomi jo sellainen jälkiteollinen informaatioyhteiskunta, jossa yritysten ei tule tehdä kone- ja laiteinvestointeja toisin kuin aiemmin, jolloin Suomi tavoitteli korkeampaa teollistumisen astetta? Tämä ei tunnu mahdolliselta eikä järkevältä, vaikka joskus näin juhlapuheissa linjataankin. Teollinen tuotantokoneisto on pidettävä aina tehokkaana. Suomen, kuten monen muun pienen maan tuotantokapasiteetti on mitoitettava suurempia markkinoita varten, sillä omat markkinat ovat olleet ja tulevat pysymään rajallisina.
Huolestuttava kehitys on se, että viimeisen vuosikymmenen aikana tuotannolliset investoinnit ovat Suomessa vähäisempiä kuin esimerkiksi Ruotsissa. Se ei liene yhteiskuntana kehittymättömämpi kuin Suomi eikä meitä jäljessä talouden rakenteissakaan.
Suomen ja Itä-Suomen on varmistettava yrityksille sellainen toimintaympäristö, että niiden kannattaa kehittää toimintaansa.
Itä-Suomen globaaleja menestyjiä
Yksiselitteisenä totuutena usein sanotaan, että yritysten kannattaa sijoittautua ja investoida sinne, missä ovat ostajat ja markkinat. Osin tämä on totta. Kuitenkin globaalissa kilpailussa emme pärjää emmekä voi jatkossakaan menestyä tällaisella konseptilla.
Meidän tulee löytää pysyvä kilpailuetumme muusta kuin asiakkaiden läheisyydestä. Kotimarkkinamme ovat yksinkertaisesti liian pienet. Tuottamalla tavaroita ja palveluja vain Suomeen, emme elätä Suomea. Sama pätee Itä-Suomen kohdalla.
Globaalit markkinat ovat mullistaneet liiketoimintaa, kilpailua ja myös tuotantoketjuja. Komponentteja tuodaan ja viedään, ja jopa tuotantoprosessin osia voidaan tehdä useassa maassa ja maanosassa. Suomessa on paljon tuotantoa, jossa yhdistellään työtä ja tuotteita eri puolilta maailmaa. Tuotanto ja toiminta ovat täälläkin globaalia. Ja pitää olla, jotta kilpailussa pärjätään, kuten vaikka FIBOX, jolla on monen paikan lisäksi tuotantoa myös Kiuruvedellä ja jonka tuotteilla on kilpailijoita maailmalla kasapäin.
Suomen perinteinen teollisuus on väitetty joskus virheellisesti korkean lisäarvon tuotannon vastakohdaksi. Näin se ei ole. Perusteollisuuden tuote ei ole vain rautaa tai paperia, vaan tuotantoon ja näin tuotteeseen sisältyy pitkälle kehitettyjä, erityistä osaamista edellyttäviä tekijöitä ja panostuksia, jotka saadaan muutettua rahaksi ja laskutettua myyntihinnassa.
Hich tech’iä on se, että puusta saa muutakin kuin sen energia-arvon voimalaitoksessa tai että nikkelimalmi prosessoidaan aina ruostumattoman teräksen seosaineeksi kannattavalla tavalla. Maailman parhaisiin kuuluvissa Ponssen metsäkoneissa tai Normetin kaivosajoneuvoissa on usea tietokoneellinen älyä ja suuret määrät taustalla tehtyä tutkimus- ja kehitystyötä, jolla itse tuote erottautuu muita paremmaksi.
Suomalainen teollisuus ei pärjää tulevaisuudessakaan, jollei sillä ole tuotantoon tai tuotteeseen liittyvää erityisosaamista. Tällainen korkean arvonlisän tuottaminen osana teollista tuotantoa on sitä, jota meidän pitää kannustaa.
Kuljetusetäisyys globaalilla markkinalla ratkaiseva?
Maailman mittakaavan kilpailussa meidän tuotteemme ovat usein kapeahkon, erityisalueen tuotteita, niche -tuotteita. Kuljetusetäisyys ei sittenkään taida olla ratkaisevaa.
Globaalilla markkinalla mikä tahansa paikka on kaukana tuotannosta. Esimerkkinä voisi ottaa Junttanin sijainnin. Se toimii niin Singaporen kuin Texasin markkinoilla. Mikä paikka olisi sen parempi kuin Kuopio tähän toimintaan? Tai toisena esimerkkinä maailmanlaajuisessa kilpailussa pärjäävän yrityksen Genelecin. Sen tuotteita ostetaan eri puolille maailmaa. Kuljetuksia tulee, vaikka tuotteet tehtäisiin muualla kuin Iisalmessa.
Itä-Suomen vahva maatalous on myös tärkeä kehittämisalueena ja -pohjana. Maatalousyrittäjät voivat kehittää omaa toimintaa tai innovoida kokonaan muuta. Tästä on oivana esimerkkinä Itikan tilan konepajakokeilujen tuloksena syntynyt Normet tai saman tilan nyt kehittämät järjestelmät hyödyntää omaa biodiesel – tuotantoa.
Lopuksi
Julkisen tahon tehtävänä on luoda toimintaympäristö yrityksille kehittää ja innovoida. Yritykset valitsevat ja kilpailun kautta alueet. Sieltä alueen menestys kumpuaa.
Viranomaisten tai poliittisten päättäjien pitää poistaa säädöksellisiä ja asenteellisia esteitä, jotka haittaavat tervettä elinkeinotoimintaa. Kyse ei ole tuen antamisesta. Virkamiesten kirjoituspöydän takaa ei pidä yrittää tehdä valintoja siitä, mitä kehitetään tai mikä yritys kehittää.
Omissa hankinnoissaan kunnat voivat huomioida vaikutuksia talouden kehitykseen. Voisiko julkisten hankintojen kilpailuttamisessa antaa etua siitä, jos kyseessä on uutta innovointia ja palvelun tai tuotteen toimittajalla vaikutusta alueen kehitykseen? Joka tapauksessa on lyhytnäköistä käyttää julkisia varoja niin, että vain näkyvillä oleva hinta ratkaisee.
Julkisen sektorin pitää katsoa omaa tuottavuuttaan myös. On huolehdittava, että yritysten kilpailukyky ei heikkene julkisen sektorin tehottomuudesta ja ylimääräisistä rasitteista.