Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen: Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Ensimmäiseksi maailmantalouden kehityksestä voi todeta sen, että se on tällä hetkellä varsin eritahtista. Maailmantalous hidastui viime vuoden loppua kohti. Näin tapahtui Kiinassa, Japanissa ja Euroopassa. Poikkeuksena Yhdysvalloissa nähtiin kasvun merkkejä. Kiinan kasvu tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä on ollut hitainta kolmeen vuoteen ja kysymys kuuluu, onko talous ylikuumentunut. Myös tiedot muiden talouksien kasvusta kertovat, ettei kasvu välttämättä ole kovin vankalla pohjalla.

 

Kuvat 3 ja 4

 

Talouden näkymiä usein hyvin ennakoivat ostopäällikköindeksit vahvistuivat suurissa talouksissa Eurooppaa lukuun ottamatta. Myös kotitalouksien luottamusindeksi vahvistui, ja viimeisimmät tiedot maailmankaupan osalta kertovat, että se kasvaa - tosin hitaampaa vauhtia kuin aiemmin. Signaalit osakemarkkinoilta vahvistavat näkymiä. Odotukset maailmantalouden kasvusta luovat myös odotuksia rahoitusmarkkinoiden vakautumisesta.

 

Alkuvuosi on ollut osakekurssien nousun aikaa. Viime viikkoina tilanne kuitenkin muuttui ja erityisesti Euroopassa osakekurssit ovat kääntyneet laskuun. Maailmantalouden kasvun epävarmuudet nousivat uudelleen pintaan. Suurissa talouksissa on ratkaisemattomia ongelmia: Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden, työttömyyden ja liittovaltion vajeiden ratkaiseminen, miten saadaan Kiinan mahdollisesti ylikuumentunut talous tasapainoon sekä vältetään Japanin näivettyvän talouden jatkuminen. Samalla tulisi löytää keinot vahvistaa Euroopan taloutta niin, että se nousee taantumasta. Kaikille näille talousalueille yhteinen alasuuntainen riski - ekonomistitermillä - on Euroopan velkakriisiongelma.

 

Kuvat 5 ja 6

 

Suomen talouskasvu hidastui viime vuoden aikana. Tämän vuoden ensimmäinen neljännes oli hyvin heikon kasvun aikaa. Kasvu oli 0,1 prosenttia. Heikkous on laaja-alaista, sillä sekä kulutus- että rakennusinvestoinnit polkivat paikoillaan. Suomen Pankin tuorein ennuste odottaa tälle vuodelle noin 0,4 prosentin ja ensi vuodelle 1,8 prosentin kasvua. Suomessa kuluttajien luottamusindikaattori palautui keskimääräiselle tasolleen alkuvuonna, kun toiveikkuus taloustilanteen kohenemisesta maailmalla heräsi.

 

Kuvat 7 ja 8

 

Myös yritysten luottamus parantui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Luottamusindikaattoreissa nähtiin kuitenkin notkahdus lähes kaikilla toimialoilla huhtikuussa, ja kokonaisuutena se on keskimääräistä heikompi. Teollisuuden tuotanto polkee paikallaan, eivätkä tuoreet tiedot teollisuuden uusista tilauksista paranna näkymää. Vientiteollisuuden tuotanto toimialoittain on selvästi vuosien 2007 ja 2008 tasoja alempana. Erityisesti sähköelektroniikkateollisuuden mutta myös metsäteollisuuden tuotantomäärät ovat alentuneet kymmeniä prosentteja. Ainoastaan kemianteollisuuden tuotantomäärät näyttävät pysyneen jotakuinkin ennallaan.

 

Kuva 9

 

Viennin ongelmat ja kotimaisen kysynnän veto käänsivät kauppataseen alijäämäiseksi viime vuoden aikana ja tänä vuonna vaihtotase on kääntynyt alijäämäiseksi. Voidaan todeta, että Suomi velkaantuu jälleen ulkomaille. Kauppatase kääntyi ensin tavarakaupan vuoksi alijäämäiseksi, mutta viimeaikainen kotitalouksien kulutuksen ja asuntoinvestointien vilkkaus on osaltaan merkittävänä syynä heikentänyt vaihtotasetta.

 

Vaihtotasealijäämään on syytä reagoida, jos se voi kasvattaa rahoituksen saatavuuden riskejä olennaisesti tai on seurausta epätasapainoisesta talouskehityksestä. Nyt riskit näyttävät liittyvän julkisen talouden alijäämiin ja kotitalouksien velkaantumisvauhtiin, joihin tuleekin kiinnittää erityistä huomiota. Kotimaisen tuotannon kilpailukyky on olennainen ulkoisen tasapainon kannalta, ja siitä tulisi huolehtia kansantalouden terveen kasvun varmistamiseksi.

 

Hyvät kuulijat, mennään rahoitusmarkkinoille ja erityisesti pääomamarkkinoille ja niiden tulevaisuuteen.

 

Suomen rahoitusjärjestelmä on erityisen pankkikeskeinen. Rahoituksen saatavuuden heikkenemisestä, puhumattakaan luottolaman uhasta, ei ole tällä hetkellä näkynyt merkkejä. Yritysten kannattavuus ja investointien vähäisyys ovat hillinneet yritysten velkaantuneisuutta. Velkaantuneisuus onkin pienempää kuin Euroopassa keskimäärin. Niiden osalta myös vireille pantujen konkurssien lukumäärä on pysynyt varsin vakaana. Yritykset kestivät hyvin vuosien 2008–2009 pahan taantuman ja ovat säilyneet hyvässä kunnossa.

 

Kuvat 11 ja 12

 

Pankit ovat yhä suomalaisten yritysten keskeisin rahoituslähde ja suomalaispankkien myöntämä rahoitus yrityksille on palautunut kasvuun hyvin vuosien 2011–2012 aikana. Kasvu on ollut noin 5–8 prosenttia vuosittain. Toisin on euroalueella, jossa yrityslainojen kasvu on hyvin vähäistä.

 

Yritysten, pankkien ja valtion liikkeeseen laskemille joukkovelkakirjalainoille on ollut kysyntää ja kanta on kasvanut. Muitakin merkkejä rahoituksen saatavuuden parantumisesta pääomamarkkinoilta on saatu. Suurimpien yritysten käyttöpääoman rahoituksessa yritystodistusmarkkinat ovat toimineet jälleen hyvin viime vuosina. Sen jälkeen kun finanssikriisi vuonna 2008 romahdutti volyymit alas, yritystodistuskanta on palautunut noin 6 miljardin euron tuntumaan eli vuosien 2006 ja 2007 tasoille. 

 

Kuvat 13 ja 14

 

Pääomamarkkinoilta voi tehdä muitakin myönteisiä havaintoja. Suomen osakemarkkinat ovat kansainvälisessäkin vertailussa yllättävän suuret, vaikka usein kuulee puhuttavan siitä, miten pienet ovat Suomen markkinat. Suomessa on suuria kansainvälistä toimintaa harjoittavia, hyviä yrityksiä, jotka kiinnostavat sijoittajia. Kun pörssimarkkinoiden kokoa osakkeiden markkina-arvoilla suhteessa BKT:een vertailee, Suomi on edellä mm. Norjan, Tanskan ja jopa Japanin pörssiä.

 

Kuva 15

 

Usein esitetään kysymys, näivettyvätkö markkinat. On totta, että pörssilistautumisia ei juuri ole ja pörssilista on lyhentynyt. Talouskasvun ja yritysrahoituksen näkökulmasta markkinapaikka Helsinki tulee säilyttää elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä. Osake- ja joukkovelkakirjamarkkinoiden tulevaisuuden näkökulmasta on ratkaisevaa, että yritykset ja julkinen sektori laskevat liikkeelle arvopapereita kotimaassa siten, että sekä kotimaiset että ulkomaiset sijoittajat voivat osallistua liikkeeseenlaskuihin. Tämä on tärkeää Helsingin markkinapaikan vaihdon ja tulojen sekä maineen kannalta.

 

Kuvat 16 ja 17

 

Ilahduttavaa on myös havaita tuore myönteinen havainto osake-emissioiden määrässä alkaneena vuonna. Selityksenä on yksi suuri Outokummun osakeanti. Niin yritysten listautumiseen, rahoituksen hankintaan kuin osakekaupankäyntiin liittyviä eri mietinnöissä tehtyjä ehdotuksia tulisikin laittaa täytäntöön, jotta aiemmin mainittu pörssin elinvoimaisuus varmistetaan. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena ulkomaiset sijoittajat ovat vetäytyneet reuna-alueiden, myös Suomen, markkinoilta. Ulkomaalaisomistus sekä pörssiosakkeiden markkina-arvosta euroina että myös suhteellinen omistus osakkeista on vähentynyt.

 

Kuvat 18 ja 19

 

Helsingissä listattujen yritysten pörssikaupankäynnin arvo on vähentynyt, sillä arviolta kolmasosa on siirtynyt muille kauppapaikoille. Osakevaihdon rakenne on kuitenkin muuttunut. Vaikka euromääräinen vaihto supistui, niin kappalemääräisesti volyymit ovat nousseet. Rakenteenmuutosten taustalla on mm. automaattinen kaupankäynti.

 

Mihin sitten Suomen pääomamarkkinat kehittyvät? Mikä on se reitti minne mennään? Tässä tulee mieleen kevennys. Irlannissa turisti pysäytti paikallisen miehen ja kysyi mikä olisi paras tie Gallawayhin. Paikallinen mies vastasi, "Sir, teidän tilanteessa en lähtisi täältä kohti Gallawayta". Meidän on kuitenkin lähdettävä siitä missä ollaan ja onneksemme meillä on hyvä pohja rakentaa tietä tulevaisuuteen.

 

Hyvät naiset ja herrat. Uskon, että Suomen osakemarkkina-arvo, hyvien pörssilistattujen yhtiöiden laatu sekä Suomessa sekä työeläkeyhtiöissä että muualla olevat rahoitusylijäämät antavat erinomaisen pohjan kehittää markkinoita entistäkin toimivimmiksi, vilkkaammiksi ja yhä paremmiksi. Näin ollen Suomessa pääomamarkkinoilla on hyvä tulevaisuus. Ja arvo-osuusjärjestelmä saa juhlia aikanaan myös seuraavaa 20 vuotta. Vielä kerran parhaimmat onnittelut ja menestyksen toivotukset.​