Siirry sisältöön
Pääjohtaja Erkki Liikanen
 
Avaussanat Suomen Pankin Maksufoorumissa Helsingissä 7.5.2013
 

​Maksuketjussa tarvitaan jatkossakin kaikkien osapuolten yhteistyötä

 
Haluan toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi tähän jo seitsemänteen Maksufoorumiin. Maksufoorumista on muodostunut näkyvä ja hyödyllinen osa sitä yhteistyötä, jonka avulla Suomen maksujärjestelmää on viime vuosina kehitetty ja sen tulevaisuuden visioita hahmotettu.
 
Suomen rahaviranomaisena Suomen Pankin tehtäviin kuuluu lain mukaan ”huolehtia osaltaan maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta sekä osallistua sen kehittämiseen.”
 
Tätä tehtäväänsä pankki voi toteuttaa vain yhteistyössä maksujärjestelmän eri osapuolten ja myös muiden viranomaistahojen kanssa.
 
Maksujärjestelmän kehitystä valvoessaan Suomen Pankki ei koe yhteistyökumppaneikseen vain pankkeja, vaikka ne tietysti ovat jo SP:n tiliasiakkainakin hyvin tärkeä viiteryhmä.
 
Vähittäismaksujärjestelmä on viime kädessä yrityksiä ja kuluttajia varten ja palvelee kaikkia talouselämän toimijoita.
 
On luonnollista, että maksujärjestelmän kehittämisessä on pidettävä maksajien ja maksun saajien näkökulma keskeisesti esillä. Avaus tähän suuntaan oli tavoitteena jo silloin, kun ensimmäinen Maksufoorumi kuusi vuotta sitten järjestettiin. Asiakasnäkökulma on yhtä keskeinen tulevaisuudessakin.
 
Voidaan ehkä kysyä, mikä Maksufoorumin tapaisen yhteistyön merkitys voi olla, kun markkinataloudessa palvelujen kehittämisen pitäisi yleensä tapahtua kilpailun ja asiakkaiden käytännössä ilmaiseman kysynnän perusteella.
 
Maksujärjestelmän osapuolien välisen yhteydenpidon tavoitteena ei saa olla kilpailun vähentäminen. Kilpailu on edelleen paras tehokkuuden moottori.
 
Maksufooruminkin tavoitteena on edistää kilpailua ja tehokkuutta siten, että se parhaiten yhdistyisi niihin muihin odotuksiin, joita yhteiskunnalla maksujärjestelmää kohtaan on.
 
Mitä nämä odotukset ovat? Haluaisin omalta osaltani ottaa esille viisi kriteeriä, jotka on otettava huomioon maksujärjestelmää kehitettäessä.
 
* * *
 
Kriteereistä ensimmäinen, johon Suomessa on jo vuosikymmeniä hyvin tuloksin panostettu, on tekninen tehokkuus. Tämä liittyy siihen, miten maksuteknologian kehitys tekee maksamisesta halvempaa, nopeampaa ja turvallisempaa.
 
Teknologisella puolella tapahtuu jatkuvia innovaatioita, ja haasteena on, miten uudet aiempaa paremmat ratkaisut saadaan käyttöön. Tässä tehokkuus ja koordinaatio kohtaavat. Maksupalvelu on verkostomaista toimintaa, ja tällaisella toimialalla kohdataan voimakkaana tunnettu ”muna-kana” ongelma: minkään osapuolen ei kannata siirtyä uusiin järjestelmiin yksin, ilman tietoa siitä, että muut aikovat päättää omalta osaltaan samoin.
 
Maksujärjestelmän tapauksessa eri osapuolten yhteistyö voikin pyrkiä siihen, että tietoisuus teknisistä edistysaskeleista, eri osapuolten suunnitelmista ja prioriteeteista on riittävän hyvä, jotta kaikki voivat omalta osaltaan suunnitella toimintaansa järkiperäisesti. Toisaalta yhteydenpidon on oltava avointa siten, että koordinaatio ei muodostu tarjolla olevia ratkaisuja syrjiväksi.
 
Voimme olla tyytyväisiä siihen, miten tehokkaaksi Suomen maksujärjestelmä on viritetty. Se on kansainvälisten vertailujen mukaan tehokkaimpien joukossa.
 
Esimerkiksi viime syksynä julkistetun EKP:n tekemän maksamisen kustannuksia koskevan tutkimuksen mukaan - jonka tekemiseen myös Suomen Pankki osallistui - Suomi kuului yhdessä Ruotsin ja Tanskan kanssa maaryhmään, jossa vähittäismaksamisen yhteiskunnalliset kokonaiskustannukset olivat pienimmät. Tässä maaryhmässä saavutettu kustannustehokkuus perustui pitkälle vietyyn maksamisen elektronisointiin, mikä näkyi maksupäätteiden yleisyytenä ja korttimaksujen suurena määränä suhteessa käteismaksujen lukumäärään.
 
Maksamisen kustannusvertailuihin liittyy paljon mittaus- ja käsitteellisiä ongelmia. Tulokset lienevät silti hyvinkin suuntaa-antavia. Maksujärjestelmien kokonaistaloudellista merkitystä korostaa, että kaikesta huolimatta maksamisen kansantaloudelliset kustannukset tässä edistyneimmässäkin maaryhmässä, johon Suomi kuuluu, arvioitiin lähes prosentiksi BKT:n arvosta (0,8 %).
 
* * *
 
Toinen tärkeä kriteeri, joka on viime aikoina ollut esillä, on maksujärjestelmien saavutettavuus eri väestöryhmien osalta. Voidaan puhua syrjimättömyydestä.
 
Syrjimättömyys tarkoittaa sitä, että sellaiset ihmisryhmät, joiden tarpeet poikkeavat väestön valtaenemmistön tilanteesta, voivat myös käyttää maksuvälineitä ja maksupalveluita ilman kohtuutonta vaivaa tai kustannusta. Kun maksujärjestelmässä on pyritty kustannustehokkuuteen ja maksutapojen standardisointiin, joidenkin ihmisryhmien tarpeet voivat jäädä liian vähälle huomiolle.
 
Viime marraskuussa Suomen Pankki kiinnitti huomiota näihin kysymyksiin. Ilmoitimme seuraavamme, miten kansalaisten oikeus peruspankkipalveluihin toteutuu.
 
Syrjimättömyyskriteerin merkitys maksujärjestelmäpolitiikan huolenaiheena on kasvanut viime aikoina, kun on siirrytty yhä enemmän sähköisiin ja verkkopohjaisiin palveluihin. Vaikka keskimäärin pankkipalveluiden saatavuus on hyvää, kaikki pankkien asiakkaat, kuten ikääntyneet tai erityisryhmät, eivät pysty täysimääräisesti hyödyntämään sähköisiä palveluita.
 
On lähdettävä siitä, että jo erityisryhmien tarpeidenkin vuoksi käteisen rahan ja pankkipalveluiden saatavuus on edelleen osa hyvin toimivaa rahoitusjärjestelmää.
 
Osa toimivaa käteispalvelujen tarjontaa on, että pankkien tulee järjestää asiakkailleen mahdollisuus talletustensa nostoon myös käteisenä. Suomen Pankki pitää tärkeänä, että pankit huolehtivat riittävästä käteisen rahan ja pankkipalvelujen saatavuudesta.
 
Haluamme kannustaa pankkeja kehittämään uusiakin ratkaisuja, jotka yhdistäisivät lisääntyvän tehokkuuden vaatimuksen palvelujen laajaan saavutettavuuteen.
  
* * *
 
Kolmas kriteeri liittyy hinnoitteluun. Jotta edistyneestä maksujärjestelmästä koituvat edut tulisivat kansantaloudessa tehokkaasti hyödynnetyiksi, maksamisen hinnoittelun on oltava myös tehokasta ja kustannuspohjaista.
 
Markkinataloudessa pääsääntönä on, että kilpailu estää markkinavoiman väärinkäytön. Hinnoittelukysymys on erityisen visainen juuri maksujärjestelmissä, jossa toiminnot keskittyvät ja jossa hinnoittelu on perinteisesti ollut suureksi osaksi epäsuoraa. Maksujärjestelmien vaatima toimijoiden välinen yhteistyö ja arvoketjun eri portaissa vallitsevat skaalaedut johtavat siihen, että toimiva kilpailu maksupalvelujen tarjonnassa ei ole itsestäänselvyys.
 
Nykyinen tilanne, jossa matala korkotaso kaventaa pankkien mahdollisuuksia ansaita käyttelytilien korkomarginaalilla, vauhdittanee siirtymistä maksupalvelujen epäsuorasta hinnoittelusta tarkemmin kohdennettuun hinnoitteluun. Tähän astihan pankkien maksuliikkeestä aiheutuvat kustannukset on vain osaksi katettu maksamiseen liittyvillä palkkiotuotoilla.
 
Hinnoittelukysymyksen periaatteellista tärkeyttä korostaa vielä maksamisen luonne välttämättömyyspalveluna. Jos markkinavoimaa on, ja jos soveltuvia vaihtoehtoisia maksutapoja ei ole käytettävissä, hinnoittelun pidäkkeet jäävät heikoiksi. Kilpailupolitiikkaakin siis tarvitaan. EU-tasolla on viime aikoina kiinnitetty erityisesti huomiota korttimaksamisen hinnoitteluun.
 
Maksufoorumin tapainen yhteydenpito ei korvaa toimivaa kilpailupolitiikkaa. Se voi kuitenkin tarjota palvelujen käyttäjille yhden väylän tuoda näkökulmansa esille, jos hinnoittelussa nähdään ilmeisiä epäkohtia.  
 
* * *
 
Neljäs kriteeri liittyy toimintojen jatkuvuuteen ja huoltovarmuuteen.
 
Maksujärjestelmä on talouselämän hermoverkko, jonka häiriötön ja tehokas toiminta on välttämättömyys markkinoiden toiminnalle ja kansalaisten arjen sujumiselle. Sen on siksi oltava riittävän immuuni teknisille häiriöille. Lisäksi maksujärjestelmässä on tavoiteltava riittävää huoltovarmuutta poikkeusolojen varalta.
 
Tämä asiakokonaisuus on muuttunut viime vuosina entistä mutkikkaammaksi, kun riippuvuus elektronisista maksutavoista on kasvanut ja mahdollisuudet käyttää käteismaksamista kattavana varajärjestelmänä ovat heikentyneet. Lisäksi pankkien välisten maksujen prosessointi on pääosin siirtynyt Suomen rajojen ulkopuolelle.
 
Niitä haasteita, joita nämä kehityskulut aiheuttavat, tullaan selvittämään, kun myöhemmin tänä vuonna uusitaan rahoitusmarkkinoiden varautumisohjetta poikkeusolojen varalta. Tämä työ saattaa jatkossa asettaa myös uusia vaatimuksia järjestelmien rakenteelle. Lisäksi Suomen Pankki jatkossakin tehtäviensä mukaisesti valvoo järjestelmien normaaliolojen toimintavarmuutta.
 
* * *
 
Viides kriteeri liittyy kansainväliseen yhteensopivuuteen. Tämä on ollut viime vuosina agendamme keskiössä SEPA-projektin muodossa. Suomi on edennyt aikataulussa ja täyttää hyvin tavoitteet eurooppalaisten standardien implementoinnissa. Eurooppalaisen maksujärjestelmän yhtenäisyys on tärkeä asia sisämarkkinoiden kannalta ja erityisesti kansainvälisesti toimivan eurooppalaisen yrityssektorin kannalta.
 
Tämän projektin päättyessä ensi talvena kehitysresursseja tai aivokapasiteettia saattaa vapautua muihin ajankohtaisiin maksujärjestelmähankkeisiin. Kansainvälinen yhteensopivuus on kuitenkin pidettävä mielessä myös jatkossa, kun uusien ratkaisujen käyttöönottoa pohditaan. Suomalaisilla näyttäisi olevan paljon annettavaa esimerkiksi e-laskutuksen eurooppalaisia standardeja läpi vietäessä.
 
* * *
 
Lienee niin, että maksaminen on parhaiten järjestetty, jos sitä ei erikseen huomaa, vaan se sujuu vaivattomasti ja turvallisesti. Tässä suhteessa se on kuin ihmisen terveys: vasta kun jokin menee pieleen, siihen alkaa kiinnittää suurempaa huomiota.
 
Luotettavat ja tehokkaat maksujärjestelmät otetaan usein itsestäänselvyytenä. Kuitenkin niiden takana on suuri joukko eri osapuolia, joiden on kyettävä toimimaan sujuvasti yhteen. Jotta maksujärjestelmien turvallisuus ja tehokkuus voidaan varmistaa myös tulevaisuudessa, tarvitaan kaikkien maksuketjun osapuolten yhteistyötä.
 
Monissa maissa on Maksufoorumin tapaista yhteistyötä ja sille on myös haettu vakiintuneet muodot. Painopiste on ollut paitsi teknisissä kysymyksissä, myös maksujärjestelmän kehityksen yhteiskunnallisessa ulottuvuudessa. Meillä Suomessa olisi myös hyötyä tämäntyyppisen toiminnan vakiinnuttamisesta, ja samalla voisimme luoda maksujärjestelmäyhteistyölle uutta keskipitkän aikavälin agendaa.
 
* * *
 
Seuraavaksi tämänpäiväisestä ohjelmastamme. Aamupäivä on varattu Maksufoorumille. Aiempien vuosien tapaan iltapäivällä on vuorossa SEPA-foorumi, jonka järjestävät Finanssialan Keskusliitto ja SEPA-ydinryhmä.
 
Aamupäivän Maksufoorumissa on kaksi pääteemaa/osiota:
1. Eurooppalainen vähittäismaksaminen muutoksessa
2. Maksaminen digitalisoituvassa maailmassa.
 
Molemmat teemat kuvaavat osuvasti nykypäivän maksamisen monimuotoista roolia. Yhtäältä sillä on maiden rajat ylittäviä kytkentöjä EU-tasoisen sääntelykehikon alaisuudessa. Toisaalta se linkittyy tiiviisti talouden muihin, usein digitalisoituihin toimintoihin.
 
Aamupäivän aluksi kuulemme tilannekatsauksen sääntelyhankkeiden nykyvaiheista. Euroopan komissio on parhaillaan uudistamassa vähittäismaksamista koskevaa lainsäädäntöä: mm. maksupalveludirektiivin päivitys on valmistumassa. Samanaikaisesti komissiossa viimeistellään kortti-, verkko- ja mobiilimaksamista koskevia toimenpiteitä viime vuonna julkaistun ns. vihreän kirjan pohjalta.
Nämä sääntelyhankkeet muokkaavat osaltaan vähittäismaksamisen pelikenttää Euroopassa.
 
Eurooppalaisen vähittäismaksamisen muutoksen käytännön toteuttamisesta vastaavat luonnollisesti maksupalvelujen tuottajat. Tämän vuoksi on tärkeää kuulla heidän näkemyksiään tulevaisuuden kehityksestä. Kuinka maksamistoimialan eri edustajat näkevät pelikentän muutoksen haasteet ja mahdollisuudet? Siitä kertovat kortti-, mobiili- sekä verkkomaksamisen edustajat.
 
Kuten edellä jo korostin, maksamistapoja kehitettäessä tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että sopivia palveluja on tarjolla kaikille käyttäjäryhmille. Kommenttipuheenvuorossa kuulemme ikääntyneiden ihmisten kohtaamista haasteista maksamiseen liittyen.
 
* * *
 
Aamupäivän toisessa osiossa tarkastelemme maksamista ja sen roolia digitalisoituvassa maailmassa. Talouden reaaliaikaistuminen on etenemässä monella rintamalla: taloushallinnon ja maksamisen digitalisoituminen avaa runsaasti uusia tehostamismahdollisuuksia, joihin on syytä tarttua. Näihin liittyen kuulemme Aalto-yliopiston Real-Time Economy -ohjelman puitteissa meneillään olevista hankkeista ja niiden yhtymäpinnoista tuoreeseen digitaalisen talouden hyödyntämismahdollisuuksia käsitelleeseen ICT-2015 työryhmän raporttiin.
 
Onnistuneesti läpivietyinä meneillään olevat hankkeet mahdollistavat mm., että hallinnollisten velvoitteiden täyttämiseen tarvittavat tiedot voidaan kerätä yritysten taloushallinnon järjestelmistä automaattisina sivutuotteina palkanmaksuista, verkkolaskutuksesta, maksuliikkeestä ja tiliotteista.
 
Maksamisen kotimaista ja eurooppalaista kehitystä pohdittaessa on tärkeää pyrkiä mahdollisimman laaja-alaisen tarkasteluun: vähittäismaksamisen innovaatiot syntyvät usein globaaleilla markkinoilla ja voivat nykypäivänä levitä nopeastikin. Tähän liittyen kuulemme kansainvälisesti toimivan yrityksen kokemuksia globaalisti hyvinkin erilaisten maksutapojen toimintaympäristöistä.
 
* * *
 
Tämänvuotisen Maksufoorumin yhteydessä järjestetään iltapäivällä viides ja samalla viimeinen SEPA-foorumi, jossa pohditaan Suomen SEPA-siirtymän viimeisiä haasteita. On arvokasta, että kansalaisjärjestöjen näkökulma on myös foorumissa esillä.
 
SEPA-foorumin toiminnan päättyessä yhteistyötä vähittäismaksamisen kehittämiseksi tulee kuitenkin jatkaa edelleen.
 
Suomen Pankki esittää, että Suomeenkin perustetaan Maksuneuvosto uudeksi yhteistyöelimeksi jatkamaan Maksu- ja SEPA-foorumin toimintaa.
 
Sen tarkoituksena on luoda puitteet palveluntarjoajien, käyttäjien ja viranomaisten yhteistyölle, jonka avulla voidaan varmistaa turvalliset ja tehokkaat maksupalvelut myös tulevaisuudessa uutta teknologiaa ja innovaatioita hyödyntäen.
 
Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen tulee kertomaan aamupäivän lopuksi tarkemmin Maksuneuvoston perustamisen seuraavista askelista.