Siirry sisältöön

​Pentti Hakkarainen
​Johtokunnan varapuheenjohtaja
Suurten kaupunkien talous- ja rahoitusjohdon tilaisuus
Vantaa 6.8.2015

Kansainvälinen talous vahvistuu, kotimaan näkymät huonot

Check against delivery​

Suomen talousnäkymät heikentyneet

Kansainvälinen talouskasvu on vahvistunut yhä laaja-alaisemmin. Maakohtaisista eroista huolimatta kehitys näyttää olevan vakaalla pohjalla myös euroalueella (kuvio 2). 
 
Euroalueen näkymiä kohentavat kevyt rahapolitiikka mataline korkoineen ja osaltaan myös euron ulkoisen arvon heikentyminen sekä öljyn hinnan aleneminen. Näiden lisäksi useissa euromaissa on julkisen talouden tasapainottamistoimet ja monissa maissa myös rakenneuudistukset jo tehty. Kun toimet on saatu tehtyä, ne eivät jarruta tulevaisuudessa kasvua.
 
Eurojärjestelmässä osana rahapolitiikan viritystä käynnistettiin laajat joukkovelkakirjojen ostot tavoitteena ehkäistä talouden kannalta vaarallista deflatorista kehitystä. Euroalueen deflaatioriski onkin vähentynyt keväällä alkaneen osto-ohjelman jälkeen (kuvio 3). Toki inflaatio on yleisesti edelleen matala, mihin vaikuttaa energian hintojen voimakas aleneminen alkuvuodesta (kuvio 4).
 
Vaikka maailmantaloudessa ja Euroopassakin näkymät ovat parantuneet, Suomen talouden ennustetaan jäävän enenevästi kansainvälisen kehityksen vauhdista (kuvio 5). Tuotannon rakennemuutoksen aiheuttamien tuotantomenetysten korvaaminen uusilla tuotteilla tulee olemaan hidasta. Rakennemuutos on johtanut tuottavuuden kasvun hidastumiseen, mikä vaimentaa kasvunäkymiä entisestään myös keskipitkällä aikavälillä. Suomen teollisuudessa on menetetty paljon korkean tuottavuuden työpaikkoja. Talouskasvua painavat edelleen väestön ikärakenne, heikentynyt kustannustaso ja Venäjän talousvaikeudet.
 
Suomen bruttokansantuote on pienentynyt kolmena perättäisenä vuonna ja vuoden 2014 tuotannon määrä oli 2,9 % pienempi kuin vuonna 2011. Merkkejä kasvun käynnistymisestä ei ole juuri ollut. Kuluvan vuoden 1. neljänneksellä tuotannon määrä oli edellisen neljänneksen tasolla eivätkä sen jälkeen saadut tilastot näkymiä kirkasta. Päinvastoin, tuoreet (huhti-toukokuun) tiedot viittaavat edelleen pienenevään tuotantokehitykseen (kuvio 6). Kotitalouksien luottamus oli heinäkuun tietojen mukaan alentunut myös selvästi.
 
Pitkään jatkunut hidas kasvu on heikentänyt työmarkkinoilla tilannetta erityisen voimakkaasti kuluvan vuoden aikana. Työttömyys on lähtenyt nopeaan nousuun (kuvio 7).
 
Tähän saakka taantuman ja rakennemuutosten vaikutuksia talouteen on loiventanut yksityisen ja julkisen kulutuksen suhteellisen vahvana pysynyt kehitys (kuvio 8). Viennin kasvu on ollut hyvin vaimeaa ja investoinnit ovat suorastaan romahtaneet. Suomen tilanne on poikkeuksellisen vaikea talouden tulevien kasvunäkymien ja tasapainoisen kehityksen kannalta.
 

Velkavetoisen kasvun vaarat

Kehityksen seurauksena on ollut ulkoisen tasapainon heikkeneminen sekä julkisen talouden ja kotitalouksien velkaantumisen jatkuminen (kuviot 9–10). Tässä tilanteessa talouspolitiikan vaihtoehdot ovat vähissä. Ongelmat ovat rakenteellisia ja suhdannepolitiikan mahdollisuudet ja teho ovat rajallisia.
 
Pelkästään kulutukseen perustuva kasvu ei voi jatkua pysyvästi. Kotitalouksien velkaantumisella ei voi kestävästi rahoittaa kotimaista kysyntää, sillä tulojen kasvumahdollisuudet ovat mm. väestön ikärakenteen takia heikot jokseenkin pysyvästi.
 
Rahoitusmarkkinoiden riskien kannalta velka-asteiden nousu ei myöskään ole toivottavaa. Suomessa kotitalouksien velkataakka on viime vuosina kasvanut tasaisesti ja on kasautunut harvojen harteille. Nämä velalliset ovat haavoittuvia sekä oman taloutensa kehityksen että korkoherkkyyden suhteen (kuvio 11).
 
Vaikka asuntojen hintojen pitkään jatkunut nousu on taittunut, asuntomarkkinat ovat alueellisesti voimakkaasti eriytyneet (kuviot 12–14). Pienetkin rahoitusmarkkinoiden häiriöt ja epävarmuudet asuntomarkkinoilla vaikuttavat kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen ja siten reaalitalouteen, vaikka eivät aiheuttaisikaan ongelmia pankeille.
 
Julkisen talouden velkaantuminenkin on noussut tasolle, jossa rajat ovat käytännössä tulleet vastaan (kuviot 15–16). Velkamäärien kasaaminen niin julkiselle kuin kotitalouksille laittaa nämä tulevaisuudessa vaikeaan asemaan erityisesti jos talouskasvun edellytykset eivät pian kohene.
 
Velkaantuminen voi osaltaan johtaa myös kustannustason vääristymiin. Velan lisääminen tilanteessa, jossa rahaa ei käytetä tuotannollisten edellytysten parantamiseen vaan kulutukseen, nostaa monien alojen hintoja. Palvelualoilla viime vuosina tapahtunut hintojen nousu on tämän selkeä ilmentymä. Nämä hinnat uivat välituotannon kautta myös kaikkien elinkeinojen ja erityisesti vientisektorimme kilpailukykyä rasittamaan. Suomessa palvelualojen hinnat ja kustannukset ovatkin nousseet euroaluetta nopeammin.
 
Kestävää kasvua talouteen voidaan saada ainoastaan toimilla, jotka kohentavat vientisektorin kilpailukykyä ja yritysten investointiedellytyksiä. Tuottavuuden saaminen uudelleen kasvuun on avainasemassa tulevaisuuden kannalta.
 

Rahoitusmarkkinat toimivat - huolimatta Kreikan ongelmista

Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden toimintakyky on asteittain palautunut eikä finanssikriisin jälkiä juuri näy. Epävarmuutta rahoitusmarkkinoiden näkymiin luovat kuitenkin odotukset Yhdysvaltain keskuspankin korkojen noston aloituksesta, Kiinan rahoitusmarkkinoiden epävakaus sekä Kreikan tilanne.
 
Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän runsas likviditeetti on ohjautunut pitkälti finanssisijoituksiin (kuvio 17). Varallisuushintojen yliarvostuksista onkin laajasti varoiteltu. Korkojen mataluus on hyvä Euroopan talouden toipumisen kannalta, mutta matalat korot voivat kannustaa sijoittajia tuoton metsästykseen ja riskinoton kasvuun sekä nykyisissä toiminnoissa että uusien tuotteiden ja toimintojen kautta. Heikentynyt markkinalikviditeetti voi osaltaan voimistaa hintojen korjausliikkeitä. Varallisuushintojen ja velkaantuneisuuden samanaikainen voimakas kasvu on taloushistoriasta tuttu kehityskulku monen kriisin taustalla, jota ei tule unohtaa.
 
Kreikan ongelmat näyttäisivät markkinoilla arvioitavan erityistapauksina, eikä tartuntaa muiden Euroopan maiden rahoituksen ehtoihin ole tapahtunut. Epävarmuuden vallitessa epäsuorat vaikutukset voisivat kuitenkin olla voimakkaita. Kreikan ongelmien hallittu hoitaminen on sekä velkojien että velallisen yhteinen etu. Kreikka tarvitsee edelleen rakenteellisia toimia, joilla edistetään tuottavuutta ja velkakestävyyttä.
 
Huolimatta Suomen talouden näkymistä, ovat valtion, kuntien ja suomalaisten yritysten rahoituksen saatavuus ja ehdot pysyneet hyvinä. Kansainvälisten sijoitusvirtojen ja hintojen vaihtelut voivat kuitenkin välittyä myös Suomen talouteen. Rahoituslähteiden monipuolisuudesta on syytä huolehtia sekä edistää kilpailua rahoituspalveluiden tarjonnassa(kuviot 18–19). Euroopan Komission aloite pääomamarkkinaunionista on tervetullut. Pääomamarkkinoiden kehittämisellä parannetaan yritysrahoituksen mahdollisuuksia ja luodaan edellytyksiä talouskasvulle.
 
Suomessa pankkijärjestelmä on kannattava ja vakavarainen mutta rakenteellisesti haavoittuva (kuviot 20–21). Se on poikkeuksellisen keskittynyt ja riippuvainen ulkomaisesta markkinarahoituksesta. Neljällä rahalaitoksella on merkittävin osa talletuksista, luotonannosta ja maksuliikennepalveluista. Rahoitusmarkkinoiden toimivuuden varmistamiseksi Finanssivalvonnan johtokunta asetti näille pankeille lisäpääomavaatimukset.
 

Talouden välttämättömät uudistustoimet

Hallituksen talouspoliittinen ohjelma, joka tähtää julkisen talouden sopeuttamiseen, kilpailukyvyn parantamiseen ja rakenteellisiin uudistuksiin, edistää toteutuessaan kestävän kehityksen edellytyksiä (kuviot 22–23).  Julkisen velan kasvu on tarkoitus taittaa ja rakenneuudistuksia laajentaa sitten kevään 2014 rakennepolittiisen ohjelman. Rakenneuudistusten kattavuus on melkoinen; eläkeuudistus, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja asuntotarjonnan edellytysten parantaminen.
 
Talouden ongelmien voittamisessa kotimaisen kustannuskehityksen hillitseminen on yksi ratkaisevan tärkeä tavoite. Kustannuskilpailukyvyn parantamisen tarve on nyt 10 % tai enemmän, kun verrataan yksikkötyökustannusten kehitystä kilpailijamaiden keskiarvoon.
 

Täytäntöönpano ei lykättävissä

Taloutemme ongelmat ovat suuria, eikä merkkejä elpymisestä juuri ole (kuvio 24). Hyvä asia on, että ongelmien vakavuus ymmärretään yhä paremmin. Suhdanteiden paranemisen varaan tai lisävelan ottamiseen ei enää yleisesti tukeuduta. 
 
Nyt tuleekin pitää tavoitteet selkeänä ja edetä ratkaisuihin. Se mitä tarvitaan, on ohjelman ripeä toimeenpano. Keskeinen merkitys tulee olemaan kustannuskilpailukyvyn kohentamisella. On selvää, että ilman riittävän vahvaa vientisektoria Suomi ei voi talouttaan vakauttaa.