Siirry sisältöön

Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkaraisen puhe​ Säästöpankki Optian esimieskokouksessa Vantaalla 17.9.2015

Kotimaan talouden näkymät huonot

Kansainvälinen talous vahvistuu, epäyhtenäisesti

Check agaist delivery

Kansainvälinen talouskasvu on vahvistunut yhä laaja-alaisemmin. Yhdysvaltain talous on kehittyneistä talouksista päässyt vahvimpaan kasvuun. Tänään maan keskuspankki antaa tarkemman ja mielenkiintoisen arvion talouden tilasta sekä päätöksen rahapolitiikan toimista, mahdollisesti koronnostoista.

Yhdysvalloissa monet tekijät heiluttelivat tilastolukuja osittain odotuksia huonommiksi alkuvuoden aikana. Tästä huolimatta kotitalouksien ja sitä kautta koko talouden näkymät pysyvät vahvoina. Kulutuksen kasvua on tukenut vahvempi dollari ja alhaisempi öljyn hinta. Työmarkkinakehitys on lisäksi pysynyt kohtalaisen vahvana. Dollarin vahvistumisella ja Kiinan talouskasvun hidastumisella on kuitenkin epäsuotuisa vaikutus Yhdysvaltojen vientinäkymiin ja teollisuuden luottamukseen.

Maakohtaisista eroista huolimatta kehitys näyttää olevan vakaalla pohjalla myös euroalueella.  Euroalueen näkymiä kohentavat kevyt rahapolitiikka mataline korkoineen ja osaltaan myös euron ulkoisen arvon heikentyminen sekä öljyn hinnan aleneminen. Näiden lisäksi useissa euromaissa on julkisen talouden tasapainottamistoimet ja monissa maissa myös rakenneuudistukset jo tehty. Kun toimet on saatu tehtyä, ne eivät jarruta tulevaisuudessa kasvua.

Eurojärjestelmässä osana rahapolitiikan viritystä käynnistettiin laajat joukkovelkakirjojen ostot tavoitteena ehkäistä talouden kannalta vaarallista deflatorista kehitystä. Euroalueen deflaatioriski onkin vähentynyt keväällä alkaneen osto-ohjelman jälkeen mutta inflaatio on yleisesti edelleen matala, mihin vaikuttaa energian hintojen voimakas aleneminen alkuvuodesta.

Kehittyvät taloudet ovat nousseet talouskeskustelun keskiöön. Kiinan pörssiromahdus, raaka-aineiden hintojen lasku ja epävarmuuden lisääntyminen ovat lisääntyneen aprikoinnin taustalla. Kiinassa talouskasvun hidastuminen, odotuksia huonommat ulkomaankauppaluvut ja juanin devalvoituminen saivat markkinatoimijat elokuussa arvioimaan uudelleen Kiinan korkeita kasvuodotuksia. Epävarmuus kasvoi rahoitusmarkkinoilla. Tämä johti Kiinan pörssien romahdukseen leviten maailman kaikkiin tärkeimpiin pörsseihin elokuun loppupuolella. Kiinan keskuspankin ilmoitti 25.8.2015 keventävistä rahapoliittisista toimenpiteistä, joilla olikin välitön ja positiivinen markkinavaikutus.

Pörssikuplan puhkeamisen vaikutukset Kiinan reaalitalouteen ovat rajoitettuja, vaikka signaali kieltämättä onkin negatiivinen. Kiinan talouskasvun hidastuminen on seurausta kasvumallin muutoksesta, jossa investointien osuus kokonaistuotannosta laskee ja tekee tilaa yksityiselle kulutukselle. Näin talouskasvu nojaa entistä vähemmän vientiin ja enenevissä määrin kotimarkkinoihin. Erinäiset talouden uudistukset ovat tämän lisäksi edenneet vuoden mittaan kokolailla odotetusti. Järjestelmämuutokset Kiinan kokoisessa taloudessa tuovat väistämättä mukanaan erilaisia markkinahäiriöitä, ja ovat siten luonnollinen osa nykyistä kehitysvaihetta. Toisaalta etenkin yksityisen sektorin velkatasot ovat nopeasti kasvaneet, mikä lisää mahdollisuutta velkatasojen purkamisen vahingollisista seurauksista tulevaisuudessa. Lisäksi painetta luovat haasteet ympäristöstä ja ikääntyvästä väestöstä.

Muille nouseville talouksille Kiinan talouskasvun hidastuminen ja osaksi siitä syystä laskevat raaka-ainehinnat aiheuttavat ongelmia. Kun lisäksi Yhdysvaltain rahapolitiikka on kiristymässä ja pääomavirrat ovat kääntyneet pois nousevista talouksista, valuuttakurssit ovat laskeneet osassa maita monen vuoden pohjiin. Nousevien talouksien keskuspankit joutuvat näin kiristämään rahapolitiikkaansa vakauttaakseen valuuttakurssejaan, vaikka kotimainen talouskehitys vaatisikin päinvastaisia toimia. Korkeammat rahoituskustannukset painavat talouskasvua, ja näin yksityisen sektorin kasvaneisiin velkataakkoihin liittyvät riskit voimistuvat.

Suomen talousnäkymät heikentyneet

Vaikka maailmantaloudessa ja Euroopassakin näkymät ovat parantuneet, Suomen talouden ennustetaan jäävän enenevästi kansainvälisen kehityksen vauhdista. Tuotannon rakennemuutoksen aiheuttamien tuotantomenetysten korvaaminen uusilla tuotteilla tulee olemaan hidasta. Rakennemuutos on johtanut tuottavuuden kasvun hidastumiseen, mikä vaimentaa kasvunäkymiä entisestään myös keskipitkällä aikavälillä. Suomen teollisuudessa on menetetty paljon korkean tuottavuuden työpaikkoja. Talouskasvua painavat edelleen väestön ikärakenne, heikentynyt kustannustaso ja Venäjän talousvaikeudet.

Suomen bruttokansantuote on pienentynyt kolmena perättäisenä vuonna ja vuoden 2014 tuotannon määrä oli 2,9 % pienempi kuin vuonna 2011. Merkkejä kasvun käynnistymisestä ei ole juuri ollut. Talousindikaattoritkaan eivät tuo valoa ja kotitalouksien luottamus oli heinäkuun tietojen mukaan alentunut selvästi.

Pitkään jatkunut hidas kasvu on heikentänyt työmarkkinoilla tilannetta erityisen voimakkaasti kuluvan vuoden aikana. Työttömyys on lähtenyt nopeaan nousuun.

Tähän saakka taantuman ja rakennemuutosten vaikutuksia talouteen on loiventanut yksityisen ja julkisen kulutuksen suhteellisen vahvana pysynyt kehitys. Viennin kasvu on ollut hyvin vaimeaa ja investoinnit ovat suorastaan romahtaneet. Suomen tilanne on poikkeuksellisen vaikea talouden tulevien kasvunäkymien ja tasapainoisen kehityksen kannalta.

Velkavetoisen kasvun vaarat

Kehityksen seurauksena on ollut ulkoisen tasapainon heikkeneminen sekä julkisen talouden ja kotitalouksien velkaantumisen jatkuminen. Tässä tilanteessa talouspolitiikan vaihtoehdot ovat vähissä. Ongelmat ovat rakenteellisia ja suhdannepolitiikan mahdollisuudet ja teho ovat rajallisia.

Pelkästään kulutukseen perustuva kasvu ei voi jatkua pysyvästi. Kotitalouksien velkaantumisella ei voi kestävästi rahoittaa kotimaista kysyntää, sillä tulojen kasvumahdollisuudet ovat mm. väestön ikärakenteen takia heikot jokseenkin pysyvästi.

Rahoitusmarkkinoiden riskien kannalta velka-asteiden nousu ei myöskään ole toivottavaa. Suomessa kotitalouksien velkataakka on viime vuosina kasvanut tasaisesti ja on kasautunut harvojen harteille. Nämä velalliset ovat haavoittuvia sekä oman taloutensa kehityksen että korkoherkkyyden suhteen.

Vaikka asuntojen hintojen pitkään jatkunut nousu on taittunut, asuntomarkkinat ovat alueellisesti voimakkaasti eriytyneet. Pienetkin rahoitusmarkkinoiden häiriöt ja epävarmuudet asuntomarkkinoilla vaikuttavat kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen ja siten reaalitalouteen, vaikka eivät aiheuttaisikaan ongelmia pankeille.

Julkisen talouden velkaantuminenkin on noussut tasolle, jossa rajat ovat käytännössä tulleet vastaan. Velkamäärien kasaaminen niin julkiselle kuin kotitalouksille laittaa nämä tulevaisuudessa vaikeaan asemaan erityisesti jos talouskasvun edellytykset eivät pian kohene.

Velkaantuminen voi osaltaan johtaa myös kustannustason vääristymiin. Velan lisääminen tilanteessa, jossa rahaa ei käytetä tuotannollisten edellytysten parantamiseen vaan kulutukseen, nostaa monien alojen hintoja. Palvelualoilla viime vuosina tapahtunut hintojen nousu on tämän selkeä ilmentymä. Nämä hinnat uivat välituotannon kautta myös kaikkien elinkeinojen ja erityisesti vientisektorimme kilpailukykyä rasittamaan. Suomessa palvelualojen hinnat ja kustannukset ovatkin nousseet euroaluetta nopeammin.

Kestävää kasvua talouteen voidaan saada ainoastaan toimilla, jotka kohentavat vientisektorin kilpailukykyä ja yritysten investointiedellytyksiä. Tuottavuuden saaminen uudelleen kasvuun on avainasemassa tulevaisuuden kannalta.

Rahoitusmarkkinat toimivat – Kreikan ongelmat nyt sivussa?

Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden toimintakyky on asteittain palautunut eikä finanssikriisin jälkiä juuri näy. Epävarmuutta rahoitusmarkkinoiden näkymiin luovat kuitenkin odotukset Yhdysvaltain keskuspankin korkojen noston aloituksesta, Kiinan rahoitusmarkkinoiden epävakaus sekä Kreikan tilanne.

Kreikan ongelmat näyttäisivät markkinoilla arvioitavan erityistapauksina, eikä tartuntaa muiden Euroopan maiden rahoituksen ehtoihin ole tapahtunut. Epävarmuus kuitenkin vallitsee, erityisesti vaalien johdosta. Kreikan ongelmien hallittu hoitaminen on sekä velkojien että velallisen yhteinen etu. Kreikka tarvitsee rakenteellisia toimia, joilla edistetään tuottavuutta ja velkakestävyyttä.

Huolimatta Suomen talouden näkymistä, ovat valtion, kuntien ja suomalaisten yritysten rahoituksen saatavuus ja ehdot pysyneet hyvinä. Kansainvälisten sijoitusvirtojen ja hintojen vaihtelut voivat kuitenkin välittyä myös Suomen talouteen. Rahoituslähteiden monipuolisuudesta on syytä huolehtia sekä edistää kilpailua rahoituspalveluiden tarjonnassa. Euroopan Komission aloite pääomamarkkinaunionista on tervetullut. Pääomamarkkinoiden kehittämisellä parannetaan yritysrahoituksen mahdollisuuksia ja luodaan edellytyksiä talouskasvulle.

Suomessa pankkijärjestelmä on kannattava ja vakavarainen mutta rakenteellisesti haavoittuva. Se on poikkeuksellisen keskittynyt ja riippuvainen ulkomaisesta markkinarahoituksesta. Neljällä rahalaitoksella on merkittävin osa talletuksista, luotonannosta ja maksuliikennepalveluista. Rahoitusmarkkinoiden toimivuuden varmistamiseksi Finanssivalvonnan johtokunta asetti näille pankeille lisäpääomavaatimukset.

Talouden välttämättömät uudistustoimet

Hallituksen talouspoliittisen ohjelman, joka tähtää julkisen talouden sopeuttamiseen, kilpailukyvyn parantamiseen ja rakenteellisiin uudistuksiin, tavoitteiden saavuttaminen on edellytys kestävälle talouskehitykselle.  Julkisen velan kasvu on tarkoitus taittaa ja rakenneuudistuksia laajentaa sitten kevään 2014 rakennepolittiisen ohjelman.

Talouden ongelmien voittamisessa kotimaisen kustannuskehityksen hillitseminen on yksi ratkaisevan tärkeä tavoite. Kustannuskilpailukyvyn parantamisen tarve on nyt 10 % tai enemmän, kun verrataan yksikkötyökustannusten kehitystä kilpailijamaiden keskiarvoon. Tavoitteen saavuttamista auttaisi paikallisen sopimisen edellytysten paraneminen. Tämä vaatii sekä luottamusta työpaikoilla että paikallisen sopimisen laajasti mahdollistavia työehtosopimuksia.

Täytäntöönpano ei lykättävissä

Taloutemme ongelmat ovat suuria, eikä merkkejä elpymisestä ole. Hyvä asia on, että ongelmien vakavuus ymmärretään yhä paremmin. Viimeisimmät uutiset kertovat myös työmarkkinajärjestöissä aktivoidun ratkaisujen hakemiseen. Suhdanteiden paranemisen varaan tai lisävelan ottamiseen ei enää yleisesti tukeuduta.
 
Nyt tuleekin pitää tavoitteet selkeänä ja edetä toimeenpanoon. Keskeinen merkitys tulee olemaan kustannuskilpailukyvyn kohentamisella. Ilman vahvaa vientisektoria Suomi ei voi talouttaan vakauttaa.