Pentti Hakkarainen
Johtokunnan varapuheenjohtaja
Keskustan Loimaan kunnallisjärjestö ry:n tilaisuus
Loimaan Seurahuone, 19.3.2015
- Esityskalvot (PDF)
Oikeasta tilannekuvasta oikeisiin toimiin
Check against delivery
Hyvät naiset ja herrat!
Esityksessäni kerron teille tämän hetken taloustilanteen trendejä ja keskeisiä tekijöitä. Suomen Pankin ennuste taloudesta, erityisesti kansainvälisestä taloudesta, julkaistaan ensi keskiviikkona 25.3.2015, ja silloin saadaan tarkempaa tietoa, johon kannattaa tutustua.
Suomen BKT
[kalvo 2]
Suomessa heikko talouskehitys on jatkunut. Kansainvälinen talouskasvu on jäänyt melko vaimeaksi. Suomen vienti on polkenut paikallaan ja jäänyt jälkeen vientimarkkinoiden kasvusta.
Talouden lähivuosien näkymät eivät Suomessa ole hyvät. Suomen Pankin uusimman, viime joulukuussa julkaisten ennusteen mukaan BKT jää tänä vuonna suunnilleen edellisen vuoden tasolle, joskin näkymiä on viime kuukausina hieman kohentanut öljyn hinnan aleneminen ja euron ulkoisen arvon heikkeneminen. Pitkän heikon jakson jälkeen talouden ennustetaan vuonna 2016 kasvavan noin prosentin verran.
BKT:ta on supistanut erityisesti viennin kehitys, joka on ollut poikkeuksellisen heikkoa. Vuoden 2008 huipputasolta Suomen vienti on vähentynyt noin viidenneksellä.
Miksi vientiluvut ovat olleet niin huonoja? Sen taustalla on muitakin tekijöitä kuin kansainvälisen talouden vaimea kehitys. Yksi tärkeä tekijä on elektroniikkateollisuuden supistuminen, joka on koskenut etenkin matkapuhelintuotantoa. Vaikeuksia on koettu myös paperiteollisuudessa ja perinteisessä metalliteollisuudessa. Olemme menettäneet paljon korkean tuottavuuden ja hyvän kannattavuuden tuotantoa, eikä uutta ole tullut tilalle vastaavassa määrin.
Kustannuskilpailukyky
[kalvo 3]
Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen on myös ollut ongelma. Palkat ovat Suomessa nousseet enemmän kuin useimmissa kauppakumppanimaissa.
Syksyllä 2013 solmittiin tärkeä kaksivuotinen laaja-alainen tulosopimus, joka on merkinnyt palkkojen nousuvauhdin hidastumista Suomessa. Sopimuksesta seuraa nykynäkymien mukaan se, että kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen karkeasti ottaen pysähtyy. Se ei kuitenkaan vielä oleellisesti parane. Saksassa ja Ruotsissa palkkojen nousuvauhti on nyt nopeampi kuin Suomessa. Useimmissa muissa Suomen ulkomaankaupan kannalta tärkeissä maissa se on kuitenkin hyvin hidasta.
Työikäisen väestön supistuminen
[kalvo 4]
Talouskasvun edellytyksiä on vuoden 2009 jälkeen heikentänyt myös työikäisen väestön eli 15–64-vuotiaiden määrän väheneminen. Se jatkuu vielä vajaat 10 vuotta.
Väestön ikääntyminen tulee rajoittamaan pitkään Suomen talouden kasvumahdollisuuksia. Samalla se painaa julkisen talouden näkymiä, kun eläkemenot sekä terveys- ja hoivapalvelumenot kasvavat.
Viimeksi kuluneen vuoden aikana ongelmien joukkoon on tullut myös Venäjän talouden jyrkkä heikkeneminen ja epävarmuuden kasvu. Viime vuonna tavaravienti Suomesta Venäjälle supistui noin miljardilla eurolla, ja sen taso oli noin 4,5 miljardia euroa eli sama kuin vuonna 2004. Lisäksi venäläisten matkailijoiden rahankäyttö näyttää Suomessa vähentyneen merkittävästi erityisesti viime syksystä lähtien.
Sen lisäksi, että Venäjän BKT:n odotetaan supistuvan tuntuvasti tänä vuonna, ovat BOFTin arvion mukaan Venäjän talouden kasvumahdollisuudet vaimeat myös pitkällä aikavälillä.
Ikävä kyllä Suomen talouden ongelmat eivät ole ensisijaisesti suhdanneluonteisia vaan pitkäaikaisempia, rakenteellisia.
Viime vuosina myös vahvuuksia
[kalvo 5]
Suomen taloudessa on silti nähtävissä myös eräitä myönteisiä merkkejä. Öljyn matala hinta parantaa maailmantalouden kasvunäkymiä, ja kasvun kiihtyminen Yhdysvalloissa (ja mm. Isossa-Britanniassa) hyödyttää myös Suomen taloutta. Euron ulkoisen arvon heikkeneminen edesauttaa Suomen vientikehitystä euroalueen ulkopuolisiin maihin.
Suomen taloudella on viime vuosina ollut myös vahvuuksia. Suomessa ei ole koettu yhtä voimakasta kotitalouksien velkaantumista kuin monissa muissa maissa. Kotitalouksien velka-aste on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Ei ole merkkejä suurista yliarvostuksista kiinteistöjen hinnoissa. Julkinen velka on pienempi kuin useimmissa EU-maissa. Kotimainen kysyntä – erityisesti kotitalouksien kysyntä – on viime vuosina kehittynyt verraten myönteisesti suhteessa muuten vaimeaan talouskehitykseen.
Lisäksi Suomessa toimivien pankkien tila on pysynyt hyvänä. Niiden vakavaraisuus niin korkea, että riittävän tuoton saaminen omalle pääomalle edellyttää lisää luotonantoa ja liiketoiminnan kasvattamista.
Työllisyystilanne
[kalvo 6]
Suhteellisen vahvan kotimaisen kysynnän ansiosta työllisyystilanne ei ole Suomessa heikentynyt yhtä paljon kuin euroalueella keskimäärin. Nyt on kuitenkin tarpeen pienentää julkisen talouden kasvanutta alijäämää.
Talouden ongelmat ovat keskittyneet ensisijaisesti vientiin ja teollisuuteen.
Lähtökohtaisesti Suomen taloudella pitäisi olla hyvät perusedellytykset kääntää kehitys parempaan suuntaan. Pitkällä aikavälillä talouden kehitys riippuu suurelta osin siitä, miten hyvin maan instituutiot toimivat: oikeuslaitos, julkisesta hallinto, koulutusjärjestelmä jne. Tässä suhteessa Suomen tilanne on yhtä vahva kuin aiemminkin. Tämä näkyy mm. Suomen hyvässä sijoittumisessa erilaisissa ”reaalisen kilpailukyvyn” vertailuissa kuten World Economic Forumin ”Global Competitiveness Indexissä” (Suomi oli globaalisti sijalla 4). Näistä vahvuuksista on tärkeä pitää kiinni, ja niiden varaan tulevakin kasvu rakentuu.
Merkkejä paremmasta
[kalvo 7]
On syytä huomata myös ne positiiviset merkit, joita Suomen taloudessa on viime vuosina nähty. Käynnissä tai suunnitelmissa on joitakin merkittäviä teollisia investointeja: bioenergian tuotannon alalla, ydinvoimassa, metsäteollisuudessa (selluloosa). Suomessa on toki edelleen useita kansainvälisesti tunnettuja ja menestyviä suuryrityksiä: metsäteollisuuden lisäksi mm. metalli- ja kemianteollisuudessa.
Uusinta ICT:tä hyödyntävistä aloista on mm. peliteollisuus kasvanut merkittävästi. Kaiken kaikkiaan Suomi näyttäytyy monilla aloilla edelleen houkuttelevana ympäristönä yritystoiminnalle. Helsinki on yksi Euroopan eläväisimmistä start-up-keskittymistä. Tämäkin ylläpitää toivoa valoisammasta tulevaisuudesta.
Huolimatta Suomen talouden perusvahvuuksista ja viimeaikoina nähdyistä rohkaisevista merkeistä – kuten viime kuukausina kohentuneesta kuluttajien luottamuksesta – emme voi vielä odottaa talouden vahvaa elpymistä ilman korjaavia toimenpiteitä.
Tarvittavat toimenpiteet
[kalvo 8]
Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamisen tarve on suuri. Lisäksi on tehtävä merkittäviä rakenneuudistuksia, jotka parantavat julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä ja talouskasvun edellytyksiä. Julkinen talous on tasapainotettava huolehtien samalla hyvinvointivaltion tärkeimmistä toiminnoista. Ja tämä on tehtävä tuhoamatta talouden kykyä luoda uusia työpaikkoja.
Lisääntynyt yhteisymmärrys
[kalvo 9]
On hyvin tärkeää, että suomalaiset ovat laajalti ymmärtäneet, mistä talouden vaikeudet johtuvat. Niiden taustalla eivät ole vain kansainvälisen talouskehityksen vaimeus ja Euroopan velkaongelmat. Kyse on myös omista, kotimaisista ongelmista. Nyt vallitsee melko laaja yhteisymmärrys siitä, mitä pitää tehdä. Ja merkittäviä toimenpiteitä on tehty kuten eläkeuudistus ja syksyn 2013 palkkaratkaisu. Paljon on silti vielä tekemättä, eivätkä ratkaisut ole helppoja. Monen raskaan vuoden jälkeen ei ole helppoa tehdä vaikeita mutta välttämättömiä päätöksiä uudistuksista.
Yksi asia, jota ei pidä unohtaa, koskee Suomen asemaa eurooppalaisessa yhteistyössä. Suomi on talousasioita koskevan päätöksenteon ytimessä. Jäsenyys EU:ssa ja kuuluminen euroalueeseen antaa Suomen taloudelle vakautta, turvaa ja suomalaisille yrityksille yhdenmukaiset kilpailuedellytykset muiden kanssa.
Huolimatta että taloutemme on jäänyt takamatkalle verrattuna useimpiin Euroopan maihin, on meillä tasapuoliset mahdollisuudet pärjätä. Se on meistä itsestämme kiinni, että teemme nyt oikeat toimet.
Kiitos!