Siirry sisältöön

Pentti Hakkarainen
​Johtokunnan varapuheenjohtaja
Muoviyhdistys ry:n 20-vuotisjuhlaseminaari MuoviSki
Levi, 11.2.2016

Esitelmän runko – pidetty esitys voi poiketa

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

 

Työ pidettävä Suomessa

Kiitän kutsusta seminaariinne puhumaan talousnäkymistä. Teemanani on tarkastella niitä erityisesti Suomen näkökulmasta ja päätellä keinoja, joilla taloutemme ja työllisyytemme myönteinen kehitys varmistetaan.

Muoviteollisuuden edustajien kiinnostuksella talouteen on pitkät juuret. Minulla on jopa näyttöä siitä, että jo maailman ensimmäinen muoviteollisuusmies, nimittäin bakeliitin keksijä Leo Baekeland, oli erittäin kiinnostunut taloustieteestä. 

Pari sanaa Baekelandista: hän oli belgialaissyntyinen kemisti, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin ja rikastui siellä keksittyään uudenlaisen valokuvauspaperin, jonka patentin hän myi Kodak-yhtiölle. Sen jälkeen taloudellisesti riippumattomana miehenä hän omistautui harrastuksenaan materiaalitutkimuksille, josta tuloksena oli maailman ensimmäinen muovi, bakeliitti. Hän perusti sitten Bakelite Corporation -nimisen yrityksen joka alkoi valmistaa tätä mullistavaa ainetta.

Leo Baekeland oli aikansa kuuluisuuksia ja hyvin kysytty puhuja. Vuonna 1907, juuri samana vuonna kun hän julkisti keksimänsä bakeliitin, Baekeland piti Amerikan kemistiyhdistyksessä puheen, jossa hän kehotti kemistejä kiinnostumaan myös taloustieteestä. Hän sanoi mm. näin:

”Taloustiedettä, toisin kuin useimpia muita tieteitä, voi hallita ilman minkäänlaisia opintoja. Täytyy vain hylätä kaikki puolueellisuus, pikkusieluinen ahneus, itserakkaus ja epäoikeudenmukaisuus.”

Tämän päivän ekonomistit eivät ehkä aivan yhdy Baekelandin mielipiteeseen! Niin tai näin, mutta nykyisessäkin talouskeskustelussa taitaa esiintyä jonkin verran puolueellisuutta ja ahneutta. Koetan nyt - noita paheita välttäen - käydä läpi nykyisiä varsin haasteellisia talousnäkymiä ja Suomen talouspolitiikan keskeisimpiä ongelmakohtia.

 

Kiina ja nousevat taloudet

Aloitan kansainvälisen talouden tilasta.

(kalvo 2)

Vuodenvaihteen jälkeen kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla huomio on kiinnittynyt merkittävältä osin Kiinaan, mutta myös öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen voimakkaaseen laskuun sekä Yhdysvaltain talouden tilaan.

Etenkin pörssikurssit ovat laajalti laskeneet osin Kiinan kurssikehityksen vetäminä. Kehittyneissä talouksissa keskeisimmät osakehintaindeksit ovat nyt vuoden 2014 loppusyksyn tasoilla.

(kalvo 3)

Kiinan talouden kasvu jatkui viime vuonna, ja BKT:n kasvu hidastui hieman 6,9 prosenttiin. Kiinan taloutta koskeva epävarmuus liittyy pitkälti siihen, että kasvun rakenne näyttää olevan muuttumassa.

Erityisesti investointien kasvu on hidastunut Kiinassa tuntuvasti. Tämä liittyy osaksi kiinteistöinvestointien heikkouteen, mutta myös erilaisia infrastruktuurihankkeita on tällä hetkellä käynnissä paljon vähemmän kuin vuosina 2010–2012. Teollisuustuotannon kasvun hidastuminen johtuu osaltaan tästä, mutta myös viennin suhteellisen heikosta kehityksestä.

Sen sijaan yksityinen kulutus kasvaa Kiinassa edelleen voimakkaasti. Sen lisääntymisen odotetaan muodostavan tänä vuonna selvästi yli puolet noin kuuden prosentin BKT:n kasvusta.

Kiinan kasvumallin muutos vähentää muun muassa kaikkea rakentamiseen suoraan liittyvää kysyntää. Samaan aikaan palveluiden kysyntä kasvaa voimakkaasti. Tämä näkyy myös Kiinan ja EU:n välisessä kaupassa ja matkailussa.

(kalvo 4)

Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että vetovuoro on vaihtunut kansainvälisessä talouskasvussa. Finanssikriisin alkamisen jälkeen kehitys oli pitkään nousevissa talouksissa huomattavasti parempaa kuin kehittyneissä talouksissa. Viime aikoina talouskasvu on kuitenkin hidastunut nousevissa talouksissa, kun se puolestaan kehittyneissä talouksissa on vähitellen nopeutunut.

(kalvo 5)

Erityisen heikkoa on kehitys ollut Venäjällä ja Brasiliassa – osittain raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen alenemisen takia. Raakaöljyn barrelihinta on laskenut viime syksyn noin 45 dollarista noin 30 dollariin.

Öljyn hinnan laskun syynä on suurelta osin ollut OPEC-maiden öljyntuotannon kasvu. Rahoitusmarkkinoilla myös Kiinan talouden kasvuvauhtiin liittyvä epävarmuus on nähty osasyynä öljyn hinnan laskulle. Myös monien muiden raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet. Tähänkin on osaltaan vaikuttanut Kiinan talouskasvun hidastuminen sekä Kiinan kasvun rakenteen muuttuminen.

(kalvo 6)

Yksi suurimmissa vaikeuksissa olevista talouksista on nyt Venäjä. Maan BKT supistui alustavien lukujen mukaan 3,7 % vuonna 2015. Yksityinen kulutus ja reaalitulot laskivat noin 10 %, ja investoinnit supistuivat noin 8 %.

Investoinnit ovat Venäjällä vähentyneet lähes yhtäjaksoisesti vuoden 2012 kesästä lähtien. Investointien kehitys kertoo Venäjän talouden pitkän aikavälin ongelmista. Heikkojen talousnäkymien ja rahoituksen hinnan voi odottaa painavan investointeja edelleen vuonna 2016.
(kalvo 7)

Venäjän taloudessa tästä vuodesta voi ikävä kyllä tulla yhtä heikko kuin edellisestä. Syyskuussa 2015 Suomen Pankki ennusti Venäjän BKT:n supistuvan 2 % vuonna 2016. Tuolloin raakaöljyn hinta oli kuitenkin selvästi nykyistä korkeampi. Jos öljyn hinta pysyy lähellä nykyistä tasoaan, Venäjän vientitulot supistuvat entisestään, mikä heijastuu myös yksityiseen kulutukseen ja investointeihin.

(kalvo 8)

 

USA:n ja euroalueen talous

Yksi viime vuosina vahvimmin kasvaneista kehittyneistä talouksista on Yhdysvallat. Siellä talouskasvu on jatkunut 2 prosentin tuntumassa, joskin viime vuoden mittaan kasvu hieman vaimeni. Viimeaikaiset indikaattoritiedot Yhdysvaltain taloudesta ovat osin ristiriitaisia, kun kulutuksen ja työllisyyden kehitys on vahvaa, kun taas teollisuuden kehitys heikkoa.

Yhdysvaltain keskuspankki nosti ohjauskorkoaan joulukuussa pidettyään sen sitä ennen käytännössä nollatasolla 7 vuoden ajan. Kun Yhdysvaltain talouden tilasta on viime viikkoina saatu osin ristiriitaisia tietoja, keskuspankin seuraavan odotetun koronnoston ajankohdasta on käyty vilkasta keskustelua.

(kalvo 9)

Euroalueen talous jatkoi kasvuaan viime vuoden aikana. Samalla työttömyysaste on edelleen vähitellen laskenut korkealta tasoltaan.

(kalvo 10)

Talouden kasvusta huolimatta inflaatio on euroalueella pysynyt hitaana. Vuotuinen YKHI-inflaatio oli vuoden 2016 tammikuussa 0,4 %. Inflaatiota on viime kuukausina painanut erityisesti öljyn hinnan lasku. Myös muiden hyödykkeiden hintojen nousu on pysynyt pääsääntöisesti vaimeana.

(kalvo 11)

EKP:n rahapolitiikkaa on kevennetty entisestään. Vuoden 2014 puolivälistä lähtien on otettu käyttöön uusia rahapolitiikkaa keventäviä toimia. Uudet arvopaperien osto-ohjelmat ovat yksi osa näitä toimia. Toisen muodostavat luotonantoa tukevat lisätoimet.  Lisäksi pankkien keskuspankkitalletuksille maksettava korko on laskettu nollan alapuolelle.

Pitkälti seurauksena näistä ja keskuspankin aiemmista toimista yritysten ja kotitalouksien rahoitusolot ovat keventyneet. Kun samalla rahapolitiikka ei ole keventynyt samalla tavalla muissa maissa, on euron ulkoinen arvo heikentynyt.

Näin rahapolitiikan keventäminen edesauttaa luotonkysynnän elpymistä, kulutusta, investointeja ja vientiä euroalueella. Tavoitteena on saavuttaa lähellä mutta alle 2 prosentin inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä. Kevyt rahapolitiikka tukee myös Suomen taloutta.

(kalvo 12)

 

Suomen talouden tila vaikea

Suomen talouden kehitys on edelleen ollut muihin maihin verrattuna hyvin vaimeaa. BKT pysyi viime vuonna jotakuinkin muuttumattomana, eivätkä uusimmat indikaattoritiedotkaan viittaa tilanteen vahvistumiseen. Työttömyysaste trendi on viime keväästä lähtien pysytellyt 9½ prosentin tuntumassa.

(kalvot 13 ja 14)

Suomen talouden kehitys on ollut heikkoa jo vuoden 2008 lopulta lähtien. Henkeä kohti laskettu BKT on nyt noin 9 % pienempi kuin vuonna 2007. Tämä kertoo tulonmuodostuksen vähenemisestä. Tuotantoa on pienentänyt sekä työn tuottavuuden että työllisten määrän pieneneminen. Kun henkeä kohti laskettu tulonmuodostus on aiempaa vähäisempi, joudutaan menojen kasvu rahoittamaan aiempaa enemmän velalla.

Kansainvälisen talouden vaimea kehitys viime vuosina selittää Suomen talouden heikkoudesta vain osan. Heikon kehityksen taustalla ovat myös teollisuuden rakennemuutos, kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen, väestön ikärakenteen kehitys – kun työikäisen väestön kasvu on kääntynyt supistumiseksi – sekä viime aikoina myös Venäjän talouden heikkeneminen.

(kalvo 15)

Taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt, eli työtä tekevien osuus väestöstä on pienentynyt. Työllisten määrä on vähentynyt, kun taas eläkeläisten ja työttömien määrä on kasvanut. Tämän taustalla on yhtäältä se, että aiempaa suurempia ikäluokkia on jäänyt eläkkeelle, ja toisaalta se, että työllisyystilanne on huonontunut.

(kalvo 16)

Talouden vastatuulet ovat näkyneet erityisesti viennin ja vientialojen investointien supistumisena. Kulutus on silti sijaan jatkanut kasvuaan.

Vienti väheni 12 % vuosien 2008 ja 2014 välillä. Nyt vienti on karkeasti ottaen viidenneksen pienempi kuin huipussaan vuoden 2008 toisella neljänneksellä. Yhdessäkään toisessa kehittyneessä taloudessa vienti ei ole supistunut yhtä paljon.

(kalvo 17)

Kun talouden tulonmuodostus on supistunut ja menot rahoitetaan aiempaa enemmän velalla, ovat julkinen velka ja kotitalouksien velka kasvaneet. Suomen julkisen talouden alijäämä on nyt noin 3 % ja julkinen velka yli 60 % suhteessa BKT:hen. Ilman uusia päätöksiä velan kasvu jatkuu nopeana ylittäen 68 % vuonna 2017. Euroalueella keskimäärin alijäämä on puolestaan pienentynyt noin 2 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

(kalvo 18)

Kun eläkeläisen määrä kasvaa, aiempaa suurempi osuus julkisista menoista tarvitaan eläkkeiden maksamiseen. Vuonna 2007 eläkkeiden osuus julkisista perusmenoista oli 29 %, ja vuonna 2017 sen ennustetaan olevan jo 32 %. Lisäksi työttömyyden paheneminen on kasvattanut työttömyyteen liittyviä menoja.

Tästä näkökulmasta katsottuna eläkkeiden ja työttömyysmenojen kasvu on vienyt tilaa muilta julkisilta menoilta. Keskeisiä kysymyksiä Suomen talouspolitiikassa tulevat olemaan, tuleeko tämä kehitys jatkumaan, ja mikä sen vaihtoehto on.

 

Taloustilanteen korjaustoimet

Nyt kun kansainvälisen talouden ja Suomen talouden tila on käsitelty, teillä kuulijoilla on ehkä mielessänne, mitä pitäisi tehdä. Talouden nykyiset ongelman eivät ratkea pelkästään puhumalla, vaan vaikeat ja vastuulliset toimet ovat välttämättömiä.

(kalvo 19)

Suomen Pankki on tuonut esiin, millaisilla korjaavilla toimenpiteillä Suomen talouden ongelmia voidaan ratkoa. Niihin kuuluu kolme osa-aluetta.

Ensimmäisen muodostavat sellaiset rakenneuudistukset, jotka parantavat talouden tuotantomahdollisuuksia ja julkisen talouden kestävyyttä. Uudistuksia on Suomessa tehty. Yksi niistä on eläkeuudistus, jota voi pitää tärkeänä askeleena talouden ongelmien ratkaisemisessa. Lisää uudistuksia tarvitaan.

Toiseksi julkisen velan kasvu on tarpeen pysäyttää. Suomen talouden nykyiset ongelmat eivät ole luonteeltaan sellaisia, että ne voitaisiin ratkaista finanssipoliittisen elvytyksen avulla.

Toimenpiteiden kolmas osa-alue on kustannuskilpailukyvyn palauttaminen.

Viimeaikaisesta talouspolitiikasta on voinut julkisuudessa välittyä sekava kuva, ja kaikilla edellä mainituilla kolmella talouspolitiikan osa-alueella eteneminen on vielä kesken. Kaikilla niistä etenemistä on kuitenkin tapahtunut. Tärkeää on nyt, että hallituksen toimintakyky säilyy hyvänä, ja ratkaisuja syntyy.

Mikäli ratkaisuja ei synny, vaarana on, että suomalainen työ liian kalliina ”ulosliputetaan” ja samalla velkaantumisen taakka siirretään tulevalle sukupolvelle. Tämän kehityksen välttämiseksi emme pääse pakoon vaikeita toimia.