Siirry sisältöön

Johtokunnan jäsen Olli Rehn
Suomen Pankki
Versowoodin avoimet ovet
Otava, 22.9.2017

Metsät ja talous Savossa ja Suomessa – sahojen historiaa

Kiitos kutsusta Otavan sahalle – eli Versowoodin Otavan yksikön avointen ovien päivään. Tunnen olevani kotikentällä, sillä tänne on vain lyhyt soutumatka mökkirannastamme ja maitsekin olemme pyöräreittini varrella.

Sahateollisuudella on Suomessa ja Savossa pitkät perinteet. Alan historia nivoutuu monin tavoin Suomen kansantalouden kehityksen pitkään kaareen ja suomalaisten elintason nousuun. Uuden teknologian kehitys ja käyttöönotto ovat olleet keskeisiä kasvun lähteitä. Tuottavuuden kasvu on mahdollistanut elinolojen ja hyvinvoinnin paranemisen. Sahateollisuus on ollut alusta asti edelläkävijä uusien tuotantotapojen kehittämisessä ja hyödyntämisessä – siis innovaatiotoiminnassa, kuten nykyisin sanotaan.

Ensimmäiset vesisahat rakennettiin jo 1500-luvulla kruunun kartanoiden yhteyteen. Tuohon aikaan Suomi oli vielä verrattain köyhä ja syrjäinen maa, mutta teollistumisen ensiaskeleet otettiin täällä jo varhain. Vanhoilla vesisahoilla sahaaminen oli kuitenkin hidasta ja hävikki suurta.

1600-luvun loppupuolella Inkooseen ja Perniöön rakennettiin ensimmäiset uudentyyppiset hienoteräiset sahat, joita hollantilaiset olivat kehittäneet. Uudet sahat mahdollistivat tuotantokapasiteetin moninkertaistumisen. Ensimmäiset sahat sahatavaran vientiä varten perustettiin jo 1700-luvulla.

1800-luvun loppupuolella Suomen sahateollisuudesta tuli suuren mittaluokan teollisuusala, kun höyryvoimalla käyvät sahat yleistyivät ja valtasivat markkinat. Vuonna 1860 puuteollisuuden osuus tavaraviennistä oli noin 30 prosenttia ja metsään perustuva vienti kaikkiaan hieman yli puolet viennistä.

Mikkelin pitäjässä metsien teollinen hyödyntäminen alkoi 1770-luvulla, Korpikoskelle perustetun vesivoimalla toimineen sahan myötä. Vauhtiin päästiin 1800-luvun jälkipuoliskolla. Poliittiset päätökset avasivat tilaa sahateollisuuden kehittämiselle: elinkeinovapaus 1860-luvulta lähtien ja Savon radan rakentaminen, joka valmistui 1889.

Itsenäistymisen alla Suomeen oli syntynyt voimakas ja monipuolinen puunjalostusteollisuus. Puuteollisuuden osuus viennistä oli noussut puoleen ja yli 75 prosenttia viennistä perustui metsiin. Toisen maailmansodan jälkeen Suomen talous kasvoi nopeasti. Bruttokansantuotteella mitattu elintaso kaksinkertaistui kaksi kertaa kahdenkymmenen vuoden välein. Suomi otti muita länsimaita kiinni ja nousi vauraimpien maiden joukkoon.

Samalla teollisuus monipuolistui. Metsäalan merkitys Suomen kansantaloudelle pysyi kuitenkin huomattavana ja sen osuus viennistä säilyi korkeana. Vuonna 1955 jopa 95 % tavaraviennistä sai alkunsa Suomen metsistä. Metsää ei ole turhaan kutsuttu vihreäksi kullaksi.

Viime vuosikymmeninä Suomen teollisuus ja sen vienti on monipuolistunut rajusti. On ollut ylämäkiä ja alamäkiä. Kokonaisuutena kansakuntien vaurastuminen kuitenkin lisää puujalosteiden käyttöä maailmassa edelleen. Puujalosteiden, sellun, sahatavaran ja paperi suhteellinen merkitys ja hinnat kuitenkin muuttuvat.

2000-luvu ja metsäteollisuuden vaikeudet

Paperin kysynnän hiipuminen iski suomalaiseen metsäteollisuuteen 2000-luvulla. Se näkyi koko kansantaloudessa ja erityisesti niissä maakunnissa, missä alan merkitys oli vahva. Vuosituhannen vaihteen jälkeisinä vuosina metsäteollisuuden osuus Suomen BKT:sta on pienentynyt ja työllisten määrä on supistunut n. 35 000 hengellä, mikä vastaa noin 1,5 % kaikista työllisistä.

Muutos on näkynyt erityisesti perinteisillä metsäteollisuuspaikkakunnilla. Kaakkois-Suomi on kärsinyt alan tuotannon supistuksista eniten. Absoluuttisesti eniten työpaikkoja alalta on lähtenyt Kouvolan (3700) ja Helsingin seuduilta (4000). Suhteellisesti eniten metsäteollisuuden työpaikkoja on hävinnyt Imatralta, Kouvolasta ja Jämsältä, joissa menetettyjen työpaikkojen osuus on ollut liki 10 prosenttia kaikista työllisistä.

Näillä alueilla on kuitenkin eroja siinä, miten metsäteollisuuden työllisten väheneminen on heijastunut alueen kokonaistyöllisyyteen. Kotka-Haminan, Kajaanin ja Pietarsaaren seutukunnissa työllisten määrä on kasvanut huolimatta metsäteollisuuden työpaikkojen kadosta.

Metsäteollisuuden alamäestä ollaan kuitenkin selviämässä ja investoinnit ovat virinneet uudestaan. Metsäteollisuus on luomassa nahkansa jälleen uudestaan, kuten niin monta kertaa ennenkin historian saatossa.

Sahateollisuus tänä päivänä

Sahateollisuus on yhä tänä päivänä Suomen kansantaloudelle tärkeä vientiala. Noin kolme neljäsosaa Suomessa tuotetusta sahatavarasta menee vientiin. Alan merkitystä korostaa sen korkea kotimaisuusaste. Sahat käyttävät kotimaisia raaka-aineita ja kotimaista työvoimaa. Siksi kaikista teollisuusaloistamme juuri sahateollisuudessa kotimaisen arvonlisäyksen osuus viennistä on suurin. Noin kolme neljäosaa vientituloista jää Suomeen.

Viimeisen 40 vuoden aikana puuteollisuudessa työn tuottavuus on kasvanut yli viisinkertaiseksi. Toisin sanoen yksi työntekijä tuottaa nykyisin enemmän sahatavaraa kuin 5 työntekijää vuonna 1975. Tuottavuuden kasvuvauhti on ollut kaksinkertainen muuhun talouteen verrattuna.

Kansainvälisen ja Suomen talouden tilanne

Metsäteollisuuden virkistyminen on tietenkin myös osa koko Suomen talouden parempaa virettä. Kasvun vahvistumisen taustalla on maailmantalouden ja erityisesti euroalueen taloustilanteen paraneminen.

Kevyellä rahapolitiikalla on ollut oma tärkeä osansa suhdannetilanteen paranemisessa. Kevyt rahapolitiikka on parantanut mahdollisuuksia yritysten investoinneille alentamalla lainarahan hintaa ja luomalla myös pankkien omalla rahoitukselle suotuisat puitteet läpi koko euroalueen.

Taloustilanteen asteittainen vahvistuminen on ruokkinut positiivista tunnelmaa ja edelleen edesauttanut suhdannekäänteen voimistumista. Viennin ennakoitua nopeampi kasvu ja investointien kääntyminen odotettua nopeampaan kasvuun ovat parantaneet ennusteita. (SP kesäkuu 2,1 %).

Suomen vienti vetää nyt vahvasti sekä euroalueelle että euroalueen ulkopuolelle. Euroalueen, Kiinan ja myös Japanin kasvu on piristynyt. Toisaalta Brexitin ennustetaan nyt vaimentavan Iso-Britannian kasvua. Yhdysvalloissa kasvun kiihtymistä varjostaa uuden hallinnon vaikeudet saada uudistuksia läpi. Tästä huolimatta maailmantalous on kaiken kaikkiaan paremmassa vedossa kuin vielä vuosi sitten.

Kotimainen talouspolitiikka tukee kasvun edellytyksiä. Sillä on luotu eväitä viennin kilpailukyvyn parantamiselle. Palkat ovat kiky-sopimuksen myötä vuoden alkupuolella nousseet selvästi hitaammin kuin kilpailijamaissa.

Lyhyellä, vuoden parin jänteellä suurimmat talouskehitykseen liittyvät epävarmuudet liittyvät rakentamisen ja yleisestikin investointien kasvun vahvuuteen ja työmarkkinaratkaisuihin.

Talouspolitiikka kasvun tukena

Pidemmällä aikavälillä Suomen talouden kestävän kasvun edellytykset luodaan talouden tuotantopotentiaalia vahvistamalla, eli tuottavuutta, työn tarjontaa ja investointeja vahvistamalla. Nyt nähty tuotannollisten investointien voimakas kasvu onkin myönteistä koko kansantalouden tuotantomahdollisuuksien ja vaurastumisen kasvun kannalta. Versowoodin saha on tietenkin hyvä esimerkki tällaisesta investoinnista. Sitä tukevat viime vuosien työmarkkinaratkaisut ja kilpailukykysopimus.

Samalla on tärkeää kantaa huolta kansantalouden velkaantumisen riskeistä. Tällä hetkellä Suomessa velkaantuvat voimakkaasti sekä kotitaloudet että julkinen talous. Tämä on ollut osin normaali suhdannelaskuun liittyvä ilmiö, kun kotitaloudet ja julkinen talous pyrkivät tasaamaan suhdanteen vaikutusta kulutukseen. Velkaantumisesta ei saa kuitenkaan tulla rakenteellista ilmiötä. Kansantalouden kasvun ja velkaantumisen täytyy olla sopusoinnussa odotettujen tulojen kasvun kanssa. Ongelmana nousukauden huumassa usein on että lähdetään liian nopeasti jakamaan ennustettua hyvää ja jätetään jopa jo suunnitellut reformit tekemättä. Menneet ja hieman kauempana tulevaisuudessa olevat haasteet unohtuvat.

Suomen talouteen vaikuttavat myös EU-tason päätökset. Metsä- ja muun biotalouden kannalta on tärkeää, että hiilinieluja koskevia laskentatapoja muutettiin Suomen kannalta edullisempaan ja järkevämpään suuntaan.

Hyvät ystävät,

Versowoodin Otavan saha on oiva esimerkki suomalaisesta osaamisesta ja pitkäjänteisestä työstä joka kantaa hedelmää läpi talouden nousujen ja laskujen. Suomen talous kasvaa ja vaurastuu juuri tällaisten yritysten ja yrittäjien myötävaikutuksella. Menestystä työhönne!