Siirry sisältöön

Pääjohtaja Erkki Liikanen
Suomen Pankki
Avaussanat
BOFIT Venäjä-tietoisku 2017 säätytalossa
24.5.2017

Tervetuloa Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen perinteiseen Venäjä-tietoiskuun. Kuten aiempinakin vuosina, Suomen Pankin tutkijat käsittelevät esityksissään Venäjän talouden nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä eri näkökulmista. Venäjän talous on palaamassa kasvuun, vaikkakin talouden eri sektoreiden kehitys on edelleen hyvin eritahtista.

Tänään on kuitenkin myös hyvä päivä katsoa hieman taaksepäin; hyvin usein maiden historiassa samat teemat toistuvat vuosista ja vuosikymmenistä toiseen. Historian, ei pelkästään taloushistorian, ymmärtäminen on siksikin tärkeää.

Huomenna lasketaan haudan lepoon presidentti Mauno Koivisto, joka toimi myös Suomen Pankin pääjohtajana vuodesta 1968 vuoteen 1982. Mauno Koiviston pääjohtajakausi liittyi myös monin tavoin Suomen ja itänaapurimme väliseen kaupankäyntiin, mutta myös Suomen etenevään integraatioon muuhun Eurooppaan. Tuohon aikaan Suomen Pankki hoiti idänkauppaan liittyvän maksuliikenteen Suomeen ja Suomesta, ja Pankista voitiinkin seurata aitiopaikalta, kuinka ensimmäinen öljykriisi ja öljyn hinnan moninkertaistuminen lyhyessä ajassa lisäsi Suomen ja Neuvostoliiton välistä kauppaa.

Neuvostoliiton osuus Suomen viennistä nousi 1970-luvun puolivälissä noin 20 prosenttiin nimenomaan öljyn hinnan siivittämänä: Kun Suomen Neuvostoliiton-tuonnin arvo nousi, oli myös viennin itään kasvettava, idänkaupan silloisen logiikan mukaan. Ja kasvaneet vientitulot tietenkin antoivat Neuvostoliitolle mahdollisuuden tuoda ulkomailta entistä enemmän tavaroita. Tämä lisääntynyt idänvienti ei kuitenkaan ollut läheskään tarpeeksi paikkaamaan menetyksiä muilla markkinoilla, ja Suomi joutuikin Mauno Koiviston pääjohtajakaudella vuonna 1975 ottamaan Kansainväliseltä valuuttarahastolta lainaa ns. öljyluottona. Samalla Suomi sitoutui lainaohjelmaan, jolla mm. hillittiin kotimaisen kysynnän kasvua ja luvattiin rajoittaa energian kulutusta. Eli vaikka Suomen idänvienti hyötyi korkeammasta öljyn hinnasta, koko kansantalouden tasolle tilanne oli päinvastainen. Suomi oli ja on energiaa tuova maa.

Itäisen naapurimme talouden ja energian hinnan väliseen kohtalonyhteyteen palataan lähes kaikissa tämän tietoiskun esityksissä. Energia on edelleen Venäjän ylivoimaisesti suurin vientituote, kuten Heli Simola esityksessään kuvailee. Viime vuosina Venäjän tuotannolliset investoinnit ovat supistuneet. Tässä kuitenkin taas energiasektori on kulkenut toiseen suuntaan, siellä on lisätty kapasiteettia. Vesa Korhonen valaisee omassa esityksessään Venäjän investointien kehitystä, ja Laura Solangon pankkisektorin uudistuksia käsittelevä esitys kertoo tietenkin omalta osaltaan myös investointien rahoitusmahdollisuuksista.

Mauno Koiviston kiinnostus Venäjään ei tietenkään rajoittunut talouteen. Hän hankki venäjän kielen taidon ja perehtyi laajasti naapurimaamme historiaan. Vuonna 2001 julkaistussa kirjassaan ”Venäjän idea” Mauno Koivisto eritteli mielenkiintoisella tavalla kahden tsaarin ajan uudistajaministerin, Sergei Witten ja Pjotr Stolypinin ajattelua ja eroja. Molemmilla oli selkeä käsitys siitä, että Venäjän talous tarvitsi merkittäviä uudistuksia pystyäkseen takaamaan kansalaisilleen kohoavan elintason ja säilyttääkseen poliittisen järjestelmän legitimiteetin. Molemmat miehet olivat vahvan keskusvallan kannattajia, ja molemmat pystyivät ajamaan läpi vaikeitakin muutoksia, mm. Witte vuoden 1897 rahauudistuksen, jolla vakautettiin ruplan arvo. Vakaata ruplaa tarvittiin, jotta ulkomailta saataisiin pitkäaikaisia lainoja. Niitä taas tarvittiin suuriin investointiprojekteihin mm. rautateillä.

Näitä uudistajia ei ole tietenkään unohdettu myöskään Venäjällä, eikä uudistusten tarpeestakaan ole epäselvyyttä. Iikka Korhonen käy esityksessään läpi Venäjällä tällä hetkellä valmisteltavina olevia uudistuspaketteja, ja yksi näitä uudistusohjelmia tekevistä ryhmistä on jopa ottanut nimensä Stolypiniltä. Aika ja ympäröivä maailma ovat erilaiset, mutta ehkä ryhmän ehdotuksissa vahvan keskusvallan ohjaamasta kehityksestä voidaan nähdä yhtymäkohtia yli sadan vuoden taakse. Mutta kuten kuulemme, myös toisenlaisia ehdotuksia uudistuksista on tehty.

Vielä kerran, tervetuloa Venäjä-tietoiskuun!