Siirry sisältöön
Suomessa kotitalouksien ja julkisen sektorin velkaantumiseen liittyy huolestuttavia piirteitä tilanteessa, jossa vaihtotase on muuttunut alijäämäiseksi ja ulkomainen nettovelka on kasvussa. ”Suomen rahoitusjärjestelmän riskeihin tulee puuttua ennen kuin ne ehtivät kasvaa liian suuriksi”, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen sanoi rahoitusjärjestelmän vakautta käsittelevän Euro & talous -lehden tiedotustilaisuudessa.
 
Suomalaisten asuntolainoista valtaosa on sidottu vaihtuviin korkoihin, jotka ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen matalia. Korkojen nousu ja työttömyyden kasvu voisivat laukaista koko kansantalouden kehitystä uhkaavia riskejä. Yhä useammalla suomalaisista asuntovelallisista on tuloihinsa nähden suuri velkataakka, ja huomattava osa uusista ensiasunnon ostamiseen liittyvistä asuntolainoista on myönnetty jopa kokonaan ilman omaa rahoitusta.
 
”Kotitalouksien velkaantuneisuutta tulee hillitä heikentämällä velkaantumista kannustavia elementtejä ja lisäämällä tietoisuutta korkoriskeistä sekä suuriin velkoihin ja eri lainatuotteisiin liittyvistä riskeistä”, varapuheenjohtaja Hakkarainen sanoi. Pankkien tulee tarkasti noudattaa Finanssivalvonnan suosituksia asuntolainanhakijoiden maksuvaran arvioimisesta ja pidättyvästä suhtautumisesta suuriin luototusasteisiin.
 
Suomen viranomaisille tulee myös varmistaa nykyistä vahvemmat keinot torjua koko rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavia riskejä. ”Viranomaiset tarvitsevat harkinnanvaraisia keinoja ainakin liiallisen kokonaisluotonannon ja asuntoluotonannon hillitsemiseksi”, varapuheenjohtaja Hakkarainen tähdensi.
 
Suomalaisten pankkien vakavaraisuus on kokonaisuutena vahva. Suurin osa pankkien omista varoista on tappioidenkattamismiskyvyltään parhaita omia varoja. Luottolaitosten yhteenlaskettu omien varojen ja riskipainottamattomien saamisten suhde, omavaraisuusaste, on kokonaisuutena kuitenkin pienentynyt. Kehitys on tosin ollut epäyhtenäistä luottolaitosten välillä.
 
Omavaraisuusasteisiin vaikuttavat myös konsernien liiketoiminnalliset päätökset siitä, kuinka liiketoimia kohdennetaan eri maissa toimiviin tytäryhtiöihin. Valvovien viranomaisten tulee kiinnittää huomiota luottolaitosten taseiden kasvuun ja omavaraisuusasteiden alenemiseen. Suomessa toimivien pankkien rakenteet ja liiketoimintamallit ovat erilaisia, mikä asettaa sääntelylle ja valvonnalle erityisiä vaatimuksia.
 
Suomen rahoitusjärjestelmän vakautta lyhyellä aikavälillä uhkaavat riskit tulevat edelleen maan rajojen ulkopuolelta. Rahoitusjärjestelmän vakauteen kohdistuvat riskit ovat euroalueella yhä suuria. Valtiontalouksien liiallisen velkaantumisen ja pankkijärjestelmien epävakauden ristiinkytkös on euroalueen velkakriisin myötä edelleen voimistunut.
 
”Euroopan pankkijärjestelmän heikkojen osien rakenteellisia korjauksia ei tule viivyttää”, johtokunnan varapuheenjohtaja Hakkarainen korosti. ”Elinkelvottomien pankkien tukeminen rasittaa julkisia talouksia, ylläpitää pankkijärjestelmän haavoittuvuutta sekä vääristää terveiden ja heikkojen pankkien välistä kilpailuasetelmaa. Tällaisten pankkien toiminta on järjestettävä uudelleen tai ajettava hallitusti alas”, Hakkarainen totesi.