Suomen talouden ongelmat ovat osoittautuneet pitkäaikaisiksi. Elpyminen käynnistyy vähitellen, mutta Suomi on vuonna 2016 yksi euroalueen heikoiten kasvavista talouksista. Vuoden 2008 jälkeen erityisen paljon ovat vähentyneet vienti ja vientialojen yritysten investoinnit. ”Suomen talouden näkymiä painavat teollisuuden rakennemuutos, heikentynyt kustannuskilpailukyky ja työikäisen väestön määrän supistuminen. Kehityksen kääntäminen on välttämätöntä ja vaatii määrätietoista toimintaa”, sanoi pääjohtaja Erkki Liikanen tänään Euro & talous -julkaisun tiedotustilaisuudessa.
Suomessa työn hinta on noussut kauppakumppanimaiden keskiarvoon verrattuna nopeammin ja yritysten palkanmaksukyky kehittynyt heikommin erityisesti vuoden 2007 jälkeen. Vientialoilla tuotannon kannattavuus on huonontunut. ”Suomessa tarvitaan ratkaisuja, joiden avulla kustannuskilpailukyky paranee merkittävästi. Niin voidaan vahvistaa luottamusta ja kohentaa talouden kasvunäkymiä viennin ja investointien vahvistuessa”, tähdensi pääjohtaja Liikanen.
Suomen julkisen talouden tila on edelleen heikko. Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen alijäämä on syventynyt yli 3 prosenttiin ja julkisyhteisöjen velka kasvanut yli 60 prosenttiin. Ilman uusia päätöksiä velan kasvu jatkuu nopeana. ”Kun taloudessa on odotettavissa vahvaa talouskasvua pidemmän aikaa, julkisen velan kasvu on vähäisempi ongelma. Näin ei kuitenkaan ole. Lisävelkaantuminen siirtää sen hoitamisen nuorille, jotka joutuvat samaan aikaan vastaamaan terveys- ja hoivapalvelujen sekä myös eläkkeiden rahoituksesta niiltä osin, kuin eläkkeitä ei ole rahastoitu”, totesi pääjohtaja Erkki Liikanen.
Kasvumahdollisuuksien paraneminen ja julkisen talouden kestävyyden varmistaminen edellyttävät rakenneuudistuksia. ”Eläkeuudistus pienentää kestävyysvajetta ja on tärkeä saavutus. Ripeää etenemistä tarvitaan myös muissa uudistuksissa. On tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus viedään loppuun siten, että tuottavuus julkisissa palveluissa paranee”, painotti pääjohtaja Liikanen.
Suomessa matala korkotaso on tukenut taloutta erityisen hyvin kotitalouksien ja yritysten alhaisempien lainakorkojen kautta. ”Mitä paremmin onnistutaan taloutta korjaavissa toimenpiteissä, sitä enemmän rahapolitiikka voi tukea Suomen kasvua”, tähdensi pääjohtaja Liikanen.
Rahapoliittiset toimet ovat helpottaneet merkittävästi rahoitusoloja ja reaalitalouden tilannetta euroalueella. Euroalueen inflaatio on kuitenkin ollut nollan tuntumassa jo runsaan vuoden ja inflaationäkymät ovat yhä hyvin vaimeita. EKP:n neuvosto päätti joulukuussa 2015 keventää edelleen rahapolitiikkaa. Talletuskorko laskettiin -0,3 prosenttiin. Eurojärjestelmän osto-ohjelman kestoa pidennettiin maaliskuuhun 2017 saakka, ja ostoja jatketaan tarvittaessa sen jälkeenkin. ”EKP:n neuvoston päätöksillä pyritään varmistamaan, että inflaatiovauhti palautuisi kestävästi tavoitteen mukaiselle polulle eli lähelle kahta prosenttia mutta sen alle ja että keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat ankkuroituneita tavoitteen mukaisesti”, sanoi pääjohtaja Liikanen. Eurojärjestelmä tulee myös sijoittamaan uudelleen osto-ohjelmasta erääntyvien arvopapereiden pääomat.