Suomalaisten kotitalouksien veloista suurin osa on asuntolainoja. Kulutusluotot ja etenkin taloyhtiölainat ovat kuitenkin kasvaneet nopeasti. Pankkien taloyhtiölainakannan vuosikasvu on ollut yli 10 prosenttia lähes koko 2010-luvun ajan. Kotitalouksien runsas velkaantuneisuus heikentää koko kansantalouden kykyä sopeutua talouden vakaviin häiriöihin.
”Viranomaisten nykyisillä keinoilla ei pystytä riittävästi torjumaan muuttuvan lainanannon ja velkaantuneisuuden riskejä kansantaloudelle”, arvioi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen Euro & talous -verkkojulkaisun tiedotustilaisuudessa. Nykyiset makrovakausvälineet voidaan kohdistaa vain luottolaitosten asuntoluotonantoon ja vakavaraisuusvaatimuksiin.
”Suomen makrovakausvälineistöä tulee täydentää uusilla, nykyistä kattavammilla välineillä, kuten kotitalouden kokonaisvelkojen ja tulojen suhdetta rajoittavalla enimmäisvelkasuhteella eli velkakatolla”, Nykänen toteaa. Velkakaton laskennassa tulisi ottaa huomioon niin kotitalouksien asuntolainat, taloyhtiölainaosuudet kuin kulutusluototkin. Välineen käyttö vahvistaisi kotitaloussektorin lainanhoito- ja kulutuskykyä ja parantaisi talouden edellytyksiä toipua kriiseistä.
Velkakattoa täydentäisivät asunto- ja taloyhtiölainojen pituuden rajoitukset, joilla ylläpidetään terveitä luotonmyöntökäytäntöjä. Asuntokaupan rahoittamiseen käytettävien taloyhtiölainojen määrän rajoittaminen puolestaan hillitsisi kotitalouksien velkaantumista yhtiölainaosuuksien kautta.
Suomen liikekiinteistömarkkinoilla kiinteistökauppojen kokonaisarvo on viime vuosina kasvanut ja kansainvälisten sijoittajien aktiivisuus lisääntynyt. Kaupungistuminen ja digitalisaatio ovat samaan aikaan vähentäneet etenkin sivummalla sijaitsevien liike- ja toimistotilojen kysyntää. Kansainvälisten sijoittajien kasvanut merkitys voi voimistaa liikekiinteistömarkkinoiden vaihteluita, sillä nämä sijoittajat voivat nopeasti sekä kasvattaa että vähentää sijoituksiaan reuna-alueiden markkinoille, kun tuotto-odotukset muuttuvat.
Nordean kotipaikan muutto kasvatti entisestään Suomen pankkisektorin kokoa, keskittyneisyyttä ja pohjoismaista kytkeytyneisyyttä. Rakenteellisesti haavoittuvan pankkijärjestelmän vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tulee olla vahvat kaikissa olosuhteissa.
”Euroalueen rahoitusarkkitehtuuria tulee entisestään lujittaa. Pääomamarkkinaunionin hankkeiden nykyistä määrätietoisempi edistäminen ja pankkiunionin viimeisteleminen yhteisellä talletussuojalla hajauttaisivat riskejä ja tukisivat euroalueen talouskasvua ”, Nykänen sanoo.
Lisätietoja antavat johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen, puh 09 183 2007, ja toimistopäällikkö Paavo Miettinen, puh 09 183 2330.
Kotitalouksien velan rakenne muuttuu – makrovakausvälineistöä täydennettävä
Tiedotteet
nro 9
torstai 9.5.2019, 11.00