Siirry sisältöön

Johtokunnan jäsen Olli Rehn
Suomen Pankki
Takuusäätiön talouden ajankohtaispäivä
Helsinki, 13.12.2017
(pdf)

Talouslukutaito – oppia ikä kaikki!

Kalvo 1: Talouslukutaito – oppia ikä kaikki

Hyvää huomenta. Takuusäätiön Talouden ajankohtaispäivän teema on erittäin tärkeä ja merkityksellinen koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Onkin hienoa huomata, että paikalle on saapunut suuri joukko kotitalouksien talous- ja velka-asioiden parissa työskenteleviä tahoja.

Keskityn puheenvuorossani talouslukutaidon merkitykseen lähtien siitä, että digitalisoituva talous ja digitalisoituvat rahoituspalvelut edellyttävät kansalaisilta uudenlaisia taitoja arjessa selviytymiseen. Näitä taitoja voidaan kutsua talouslukutaidoksi.

Teesini on yksinkertainen: Talouslukutaito – tai laajemmin talousosaaminen – on välttämätön kansalaistaito, jonka on oltava riittävällä tasolla läpi koko yhteiskunnan, nuorista vanhuksiin. Tätä kuvaa myös esitykseni otsikko ”Talouslukutaito – oppia ikä kaikki!”, sillä talouslukutaitoa tarvitaan aidosti kaikissa ikäryhmissä.

Kalvo 2: Euroalueen ja Suomen talouden iso kuva

Lähden liikkeelle talouden näkymistä: Kokonaisuutena tarkasteltuna euroalueen ja Suomen talouden ”iso kuva” näyttää varsin hyvältä.

Euroalueen talous on kasvussa nyt viidettä vuotta. Lisäksi euroalueen talouskasvu muodostuu nyt aiempaa tasaisemmin eri osatekijöiden (investoinnit, vienti, kotimainen kysyntä) välillä ja ulottuu eri maihin, myös eteläiseen Eurooppaan.

Myös Suomen kansantuotteen kasvu on vahvistunut ja laajentunut.

Kalvo 3: Kustannuskilpailukyky on parantumassa, ja lisää tarvitaan

Kuten kuvista ilmenee, niin Suomen kustannuskilpailukyky on paranemassa. Tämä on seurausta sekä kilpailukykysopimuksesta että verrokkimaissa tapahtuvasta kustannusten nousun kiihtymisestä.

Tämä antaa meille hyvän pohjan vahvistaa tulevaa talouskehitystä ja työllisyyttä. Nyt ei ole varaa hukata näitä tähänastisia saavutuksia.

Kalvo 4: Suomen taloutta vahvistavien jatkaminen on tärkeää

Siksi on määrätietoisesti jatkettava Suomen taloutta vahvistavia toimia.

  • On ensiarvoisen tärkeää, että suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvyn vahvistamisessa ote pitää ja vuosikymmenen menetykset kurotaan umpeen.
  • Samalla on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota rakenteelliseen kilpailukykyyn, painopisteenä työllisyyden ja tuottavuuden edellytysten parantaminen, erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentäminen, koulutus, innovaatiot, kilpailu.
  • Julkista taloutta tulee edelleen vahvistaa, pitkän aikavälin kestävyys on tärkeä varmistaa.

Kaiken kaikkiaan lähtökohdat tulevalle kestävälle kasvulle kasvulle ovat varsin suotuisat, mutta samanaikaisesti on tärkeä huomioida, että riskejäkin on olemassa, maailmalla ja kotikentällä.

Kotikentällä merkittävä riski on kuluttajien (yli)velkaantuminen, jonka ennaltaehkäisy on tärkeää mutta haasteellista.

Digitalisoituvien rahoituspalveluiden muuttaessa maailmaa kuluttajien riittävän talouslukutaidon varmistamisella on tässä keskeinen rooli!

Kalvo 5: Rahoitusmarkkinat muutoksessa: kolme keskeistä murroksen vauhdittajaa

Siirryn seuraavana tarkastelemaan hieman tarkemmin rahoitusmarkkinoita ja siellä vaikuttavia muutosajureita, joista keskeisimpiä ovat i) digitalisaatio, ii) sääntely sekä iii) Fintech.

Tärkein muutosten moottori on digitalisaatio, joka muovaa liiketoimintamalleja ja lisää kilpailua myös rahoitusalalla.

  • Pankkien kannalta uudet ketterät toimijat haastavat perinteisen pankkitoiminnan.
  • Kuluttajan kannalta maksaminen reaaliaikaistuu ja tulee osaksi ostotapahtumaa. Palaan tähän tarkemmin myöhemmin esityksessäni.

Myös maksupalveludirektiivin päivitys (Payment Service Directive2, PSD2) on merkittävä muutostekijä, sillä se velvoittaa pankit avaamaan rajapintansa kolmansille osapuolille

  • Maksupalveludirektiivin tavoitteissa on samankaltaisuutta mm. EU:ssa 2000-luvun alussa televiestinnän sääntelyn uudistuksen myötä tapahtuneeseen kehitykseen, joka avasi kilpailua ja muutti telealanmarkkinoita varsin voimallisesti.
  • Toisaalta maksupalveluiden alueella on samantyyppistä kehitystä nähtävissä myös muualla maailmassa ilman sääntelyn tuomaa pakkoa.

Kolmas muutostekijä on FinTech eli digitaalisen teknologian hyödyntäminen finanssipalveluissa:

  • FinTechiä kehittävät uudet ketterät yritykset (startupit) tuovat uusia toimintamalleja markkinoille.
  • Lisäksi myös ns. ”Bigtech” eli isot globaalit alustatalouden yritykset ovat jo osin tulleet finanssipalveluiden markkinoille. Usein puhutaan ns. ”GAFAA”-yrityksistä, joilla viitataan Googleen, Appleen, Facebookiin, Amazoniin sekä Alibabaan.

Tulevat vuodet kertovat, miten nämä kolme muutostekijää muuttavat markkinoita, mutta jo nyt on selvää, että näiden yhteisvaikutus voi olla hyvinkin merkittävä!

Kalvo 6: Mahdollinen näköala: Pirstaloituvatko finanssipalvelut kuten viestintä?

Edellä kuvatun murroksen valossa voidaan kysyä, millainen on rahoitusalan tuleva näkymä?

Onko se tällä kalvolla kuvatun viestintäkentän murroksen kaltainen pirstaloitunut pelikenttä? Nykyäänhän ihmiset viestivät kovin monien kanavien kautta ja erot mm. eri-ikäisten ihmisten viestintäkanavien käytössä ovat todella suuret: nuoriso käyttää usein täysin erilaisia viestintäkanavia kuin vaikkapa me esikeski-ikäiset.

Jos myös rahoituspalveluiden tulevaisuuden pelikentästä tulee pirstaleinen, niin välittömiä jatkokysymyksiä ovat mm.:

  • Millä tavoin tällaisessa maailmassa taataan kaikille kansalaisille kohtuullinen pääsy rahoitus- ja pankkipalveluihin?
  • Minkälaista talousosaamista ja talouslukutaitoa vaaditaan, jotta kansalaiset osaavat valita itselleen sopivimmat palvelut pirstaleisesta tuottajakentästä ja ymmärtävät riittävästi niitä?

Valmiita vastauksia tuskin on kenelläkään, sillä tulevaisuuden rahoitusmarkkinakentän pelurit ja pelitavat ovat vielä pitkälti hämärän peitossa.

Olennaista on kuitenkin aloittaa pohdinta jo nyt, jotta tulevaisuuden eri skenaarioihin osataan varautua sikäli kuin mahdollista.

Kalvo 7: Maksaminen muuttuu reaaliaikaiseksi ja häviää taustalle

Tarkasteltaessa maksamista hieman tarkemmin: tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että maksutavat ovat murroksessa.

Digitaliset palvelut ovat johtaneet siihen, että kuluttajat elävät 24/7-maailmassa, jossa kaikki palvelut ovat jatkuvasti saatavilla ja toimivat reaaliaikaisesti. Tämä koskee myös maksamista.

Yksi viimeaikainen trendi maksamisessa onkin ollut reaaliaikaistuminen. Meillä Suomessakin voi maksaa jo reaaliaikaisesti, ja sama kehitys on meneillään myös muualla Euroopassa.

Toinen merkittävä trendi on ollut maksamisen sulautuminen osaksi ostotapahtumaa, kun sehäipyy ikään kuin taustalle, jolloin kuluttaja ei välttämättä edes huomaa/tiedosta maksavansa.

Tällainen piilossa/taustalla tapahtuva maksaminen asettaa uusia haasteita yksityisen kansalaisen taloudenhallinnalle.

Tämä on yksi konkreettinen esimerkki tilanteesta, jossa uudenlaisen talouslukutaidon merkitys korostuu. Oma budjettirajoite on pystyttävä tiedostamaan, vaikka se ei olisikaan enää niin näkyvä.

Riskinä on ”liian helposti tapahtuva” (yli)velkaantuminen, jota voitaisiin osaltaan hillitä mm. positiivisen luottorekisterin avulla. Oikeusministeriö on vastikään ilmoittanut käynnistäneensä selvitystyön positiivisen luottorekisterin perustamisen vaikutuksista, mikä on hyvä.

Kalvo 8: Maksamisen muutoksen vaikutuksia: ”Setelien loppuminen lompakosta ei toimi enää budjettirajoitteena”

Tarkasteltaessa maksamisen ja maksutapojen muuttumista on hyvä huomata, että niillä on monenlaisia vaikutuksia:

Millaista talousosaamista kuluttajilla tulisi olla, kun setelien loppuminen ei toimikaan enää (fyysisenä) budjettirajoitteena?

Haaste vaikuttaa sinällään yksinkertaiselta, sillä luottokortilla maksattaessa tällainen tilanne on ollut olemassa jo pitkään.

Mutta siihen tulee lisää vaikeuskerrointa, kun maksaminen häipyy entistäkin enemmän ostamisen taustatoiminnoksi ja lainanottamisesta (kuten pikavipit, digitaliset kulutusluotot) tulee yhä helpompaa.

Kansalaisten talouslukutaidon näkökulmasta keskeinen kysymys on, miten, missä ja kuka tarjoaa riittävää opastusta tässä uudessa rahoitus- ja maksamispalveluiden tarjontaympäristössä.

Kalvo 9: Talouslukutaitoa on tärkeä edistää laaja-alaisesti monien eri kanavien kautta

Kansalaisten kannalta on olennaista, että talousosaamista edistetään monien eri kanavien ja toimijoiden kautta. Monet tätä arvokasta työtä tekevät tahot ovat tänään täällä läsnä. Lämmin kiitos teille kaikille jo nyt tähän mennessä tehdystä työstä!

Jatkoa mietittäessä on syytä korostaa, että talousosaaminen on tärkeää läpi koko yhteiskunnan. Sen vuoksi talouslukutaidon opetuksessa on olennaista tavoittaa kaikki kohderyhmät heille luontaisissa tilanteissa ja heille luontaisilla tavoilla. Tämä pätee niin nuoriin kuin vanhempiinkin kansalaisiin.

Nuorille suunnattu talousopetus ja rahan käytön koulutus on luonnollisesti aivan keskeinen tehtävä. Tässä kodin ja koulun roolia ei voi liikaa korostaa.

Lisäksi tarvitaan myös muuta. Esimerkkejä onnistuneista viimeaikaisista hankkeista on lukuisia: mm. Mun talous –hanke, Taloustaito -hanke, Talous tutuksi  -koulutukset opettajille jne. Niissä on tuotettu runsaasti ajantasaista ja kunkin kohderyhmän tarpeet huomioivaa materiaalia. Tällaisia hankkeita on syytä jatkaa.

Myös Suomen Pankki pyrkii osaltaan edistämään talouslukutaitoa Suomessa. Yhtenä kanavana olemme käyttäneet meillä jo olemassa olevaa yhteistyöelintä eli maksuneuvostoa, jonka puheenjohtajana olen toiminut helmikuun alusta.

Olemme perustaneet maksuneuvoston yhteyteen talouslukutaidon työryhmän, jossa on mukana maksuneuvoston jäsenorganisaatioita ja muita talouslukutaidon edistämisen sidosryhmiä.

Tällä hetkellä työryhmässä on meneillään seuraavia hankkeita:

  • Olemassa olevan talouslukutaitoa käsittelevän materiaalin kartoitus ja kokoaminen sekä sen julkistaminen kootusti maksuneuvoston nettisivuilla. Tällä pyritään edistämään jo olemassa olevan materiaalin hyödyntämistä mahdollisimman laaja-alaisesti tuomalla se mahdollisten käyttäjien saataville kootusti yhteen paikkaan.
  • Maksuneuvoston internetsivuilla julkaistavan e-kirjasen kokoaminen teemalla ”Talouslukutaito 2020-luvulla”. E-kirjanen sisältää ytimekkäitä kirjoituksia eri sidosryhmiä edustavilta henkilöiltä talouslukutaidon haasteista 2020-luvulla. Kirjoitukset luovat pohjaa talousosaamisen edistämisen jatkotoimille, joita kirjasen löydösten perusteella ryhdytään työstämään.

Kalvo 10: Lopuksi: Talousosaaminen on keskeinen kansalaistaito

Rahoitusmarkkinoiden digitalisoituminen, uudet toimijat ja uudet toimintatavat asettavat haasteita kaikille – myös rahoituspalveluiden käyttäjille, joilta edellytetään uudenlaista talouslukutaitoa.

Talousosaamisen puutteesta syntyvien ongelmien (kuten ylivelkaantuneisuus) aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset ovat mittavia

> Tämän vuoksi talouteen liittyviä ongelmia tulee pyrkiä ehkäisemään jo ennen niiden syntymistä ja kumuloitumista.

Riittävä talousosaaminen onkin tulevaisuuden tärkeä kansalaistaito: maksamisen sulautuminen ostotapahtumaan ja uudenlaiset rahoituspalvelut vaativat kuluttajilta sekä ymmärrystä että käytännön osaamista.

Talousosaamista edistetään jo monilla eri tahoilla, ja onkin ensiarvoisen tärkeää, että kaikki siihen osallistuvat tekevät yhteistyötä.

Vain näin voimme varmistaa riittävä talousosaamisen taso läpi koko yhteiskunnan sekä välttää mahdollisten katvealueiden tai turhien päällekkäisyyksien syntyminen.

Sujuvasti toimivan yhteistyön avulla voimme kaikki osaltamme myötävaikuttaa siihen, että periaatteessa kaunis ajatus ”Talouslukutaito – oppia ikä kaikki!” toteutuu myös käytännön elämässä. Siinä meille tavoitetta kerrakseen!

Kiitos ja antoisaa seminaaripäivää!

Olli Rehn: Talouslukutaito – oppia ikä kaikki! Helsinki, 13.12.2017. from Suomen Pankki