• Digitaalisen euron tutkimusvaihe kestää kaksi vuotta.
  • Digitaalisen euron suunnittelu perustuu käyttäjämieltymyksiin sekä vähittäiskauppiailta ja välittäjiltä saatavaan tekniseen neuvontaan.
  • Esiselvityksissä ei ilmennyt teknisiä esteitä.

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto päätti tänään käynnistää digitaalista euroa koskevan hankkeen. Päätöksen jälkeen euroryhmän puheenjohtaja Paschal Donohoe kävi kokouksessa onnittelemassa EKP:n neuvostoa ja antoi hankkeelle täyden tukensa.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoi hankkeen taustoista: ”Digitaalista euroa koskeva raporttimme julkaistiin yhdeksän kuukautta sitten. Sen jälkeen on tehty lisäselvityksiä ja kokeiluja sekä pyydetty palautetta yksityishenkilöiltä ja asiantuntijoilta. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Olemmekin päättäneet ottaa tärkeän askelen ja käynnistää digitaalista euroa koskevan hankkeen. Haluamme varmistaa, että ihmisille ja yrityksille on digiaikanakin tarjolla keskuspankkirahaa – eli rahaa sen turvallisimmassa muodossa.”

Nyt alkavan kaksivuotisen tutkimusvaiheen tavoitteena on löytää ratkaisuja digitaalisen euron suunnittelun ja jakelun keskeisimpiin haasteisiin. Digitaalisen euron tulisi paitsi palvella eurooppalaisten tarpeita myös auttaa ehkäisemään laitonta toimintaa, eikä sillä saisi olla kielteisiä vaikutuksia rahoitusvakauden eikä rahapolitiikan kannalta. Tutkimusvaiheen käynnistäminen ei vielä tarkoita, että digitaalinen euro olisi päätetty laskea liikkeeseen. Digitaalinen euro tulisi joka tapauksessa käteisrahan rinnalle – ei sen tilalle.

EKP:n johtokunnan jäsen ja digitaalista euroa käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Fabio Panetta korosti hankkeen yhteisöllisyyttä: "Olemme hankkeen edetessä säännöllisesti yhteydessä Euroopan parlamenttiin ja EU:n muihin päätöksentekoelimiin ja kerromme työmme tuloksista. Aiomme pitää yhteyttä myös kansalaisiin, vähittäiskauppiaisiin ja maksupalvelualaan.”

Hankkeen tutkimusvaiheessa eurojärjestelmän asiantuntijat keskittyvät mahdollisten toiminnallisten ominaisuuksien suunnitteluun, joka lähtee käyttäjien tarpeista. Suunnittelussa on mukana fokusryhmiä, ja siinä kehitetään prototyyppejä ja hahmotellaan digitaalista euroa. Lisäksi tarkastellaan, millaisissa tilanteissa digitaalisen euron tulisi ensisijaisesti toimia riskittömänä, helppokäyttöisenä ja tehokkaana digitaalisen keskuspankkirahan muotona, niin kuin tavoitteena on.

Hankkeessa tutkitaan myös, pitäisikö EU:n lainsäädäntöä mahdollisesti muuttaa, ja keskustellaan mahdollisesta päätöksenteosta EU:n muiden lainsäätäjien kanssa. Tutkimusvaiheen aikana EKP pitää jatkuvasti yhteyttä Euroopan parlamenttiin ja EU:n muihin päätöksentekoelimiin. Myös teknistä yhteistyötä Euroopan komission kanssa tiivistetään.

Lisäksi arvioidaan digitaalisen euron mahdollista vaikutusta markkinoihin. Suunnittelussa varmistetaan käyttäjien yksityisyyden suoja ja huolehditaan siitä, ettei digitaalisesta eurosta synny riskejä euroalueen kansalaisille, välittäjille eikä taloudelle. Digitaalisen euron välittäjiä varten hahmotellaan liiketoimintamalli, ja välittäjiä on myös tarkoitus valvoa. Markkinaneuvonantajien ryhmä kuulee tutkimusvaiheen aikana digitaalisen euron mahdollisten käyttäjien ja jakelijoiden näkemyksiä, ja niistä on tarkoitus keskustella myös Euromaksualueen vähittäismaksuneuvostossa.

Tutkimusvaiheessa hyödynnetään EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien kuluneiden yhdeksän kuukauden aikana tekemää esiselvitystyötä, johon on osallistunut myös tiedeyhteisön ja yksityisen sektorin edustajia.

Kokeiluja tehtiin esiselvitystyön neljällä osa-alueella, jotka olivat digitaalisen euron edellyttämä tilikirjatekniikka, yksityisyyden ja rahanpesun torjunnan varmistaminen, liikkeessä olevien digitaalisten eurojen määrän rajoittaminen sekä loppukäyttäjien mahdollisuudet käyttää digitaalista euroa ilman internetyhteyttä ja kaikkien tarpeisiin soveltuvilla laitteilla. Yhdenkään suunnitteluvaihtoehdon kohdalla ei ilmennyt suurempia teknisiä esteitä.

Sekä eurojärjestelmän pikamaksupalvelun (TARGET Instant Payment Settlement, TIPS) että lohkoketjuteknologian kaltaisten vaihtoehtojen todettiin kykenevän käsittelemään yli 40 000 maksutapahtumaa sekunnissa. Selvitystyön perusteella olisi mahdollista rakentaa digitaalisen euron infrastruktuuri niin, että mukana olisi sekä keskitettyjä että hajautettuja elementtejä.

Esiselvitysten mukaan digitaalisen euron keskeinen infrastruktuuri pystyttäisiin joka tapauksessa rakentamaan ympäristöä säästäväksi: testatuissa rakenteissa kymmenientuhansien maksutapahtumien käsittely sekunnissa kulutti vain mitättömän vähän energiaa, mikä tekisi digitaalisesta eurosta ympäristöystävällisen vaihtoehdon bitcoiniin ja muihin kryptovaroihin verrattuna.

Saadut käytännön kokemukset tarjoavat arvokasta aineistoa tutkimusvaiheen pohjaksi.

;