Paikka: Suomen Pankki / Microsoft Teams

Läsnä: Virkamiehiä Suomen Pankista (SP) ja Finanssivalvonnasta (Fiva). Toimialan edustajia Nordeasta, Säästöpankkiryhmästä, OP-ryhmästä, ALM Partnersilta, Aktiasta ja Finanssialasta

 

1. Edellisen kokouksen pöytäkirja ja pöytäkirjatiivistelmät

  • Edellisen kokouksen pöytäkirja ja pöytäkirjatiivistelmä hyväksytään toimialan edustajan pyytämän lisäyksen täydentämänä. Pöytäkirjatiivistelmä hyväksytään julkaistavaksi Suomen Pankin IReF-sivuille
  • Pöytäkirjatiivistelmät sovitaan julkaistavan kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi

2. Terveiset EKP:n kokouksista

2.1 Working Group on Integrated Reporting and Data Dictionary (WG IRDD) 6.-7.9.2023 sekä Statistics Committee (STC) 21.-22.9.2023

  • SP esittelee EKP:n kokouksissa käsiteltyjä IReF:iin liittyviä asioita, joista keskeisimpinä:
    • Puitesopimuksien kaltaisia useita lainoja kattavia sopimuksia varten ei todennäköisesti luoda erillistä taulua
    • Tarkemman tiedon keräämistä noteeraamattomien velkapaperien liikkeeseenlaskuista, koronmaksuista ja markkinahinnoista ollaan esittämässä
    • Raportointiskeemasta tullaan julkaisemaan uusi luonnos täydentävän kustannushyötyanalyysin (cCBA) jälkeen. Skeema on tarkoitus mallintaa EBA:n Data Point Model (DPM) 2.0:lla (ns. DPM Refit)
    • Validointisääntöjen ja uskottavuustarkistusten jakamisesta raportoijille vallitsee laaja yksimielisyys
    • Käsitteelliseen yhdenmukaistamiseen FINREP:in soolotason kanssa on ollut cCBA:ssa vahva kannatus
    • Arvopaperien transaktiotietojen osalta ei ole vielä päätetty, vaaditaanko niiden toimitusta vai tuotetaanko ne laskennallisesti IReF-järjestelmässä
    • Mahdollisuus vapaaehtoiseen täyteen raportointiin on säilymässä, ja jatkossakin helpotuksien myöntäminen tulee olemaan kansallisten keskuspankkien päätösvallassa
    • Kansallisten tietotarpeiden toimittamisen osalta on parhaillaan menossa läpi eriytys omiin kansallisiin tauluihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esim. kansallisessa taulussa raportoidaan asuntoyhteisöt ja muut yritykset kansallisen sektoriluokituksen mukaisesti S. 111 ja S.112 erikseen, mutta euroalueen yhteisissä tauluissa summattuna tasolle S.11
  • SP muistuttaa, että cCBA:n tulosten analysoinnissa on kyse aidosti kustannusten ja hyötyjen kohtaamisesta. Jos esim. EKP:n käyttäjäkomiteat arvioivat jonkin tiedon keräämisen hyödylliseksi, mutta toimiala sen toimittamisen kalliiksi, on hyötyjen oltava hyvin perusteltuja

3. Täydentävän kustannushyötyanalyysin vastaukset

  • Kokonaisuudessaan Suomen osalta cCBA:han on saatu taseen koolla mitattuna hyvä otos, vastaajien kattaessa 83% rahalaitosten yhteenlasketusta taseesta
  • Kotitalouksien lainakohtaisen tiedonkeruun hyödyt ovat nähty raportoijien näkökulmasta suuremmiksi kuin haitat
    • Toimialan edustaja pohtii, kuinka paljon työtä validointisääntöjä rikkovien yksittäistapausten korjaaminen tulee vaatimaan
      • SP toteaa, että teknisten validointien läpäisy on välttämätöntä, mutta laadunvalvonta esim. uskottavuussääntöjen osalta on relevanssiperusteista, eli suuremmat positiot ovat prioriteetiltaan tärkeimpiä
    • SP uskoo, että myös tiedon käyttäjien osalta on odotettavaa, että tämä tiedonkeruu nähdään erittäin tarpeellisena
  • Kiinteistölainojen lisäattribuuttien keräämisen kustannukset on nähty korkeina, minkä takia vaatimukset epätodennäköisesti toteutuvat sellaisinaan
  • Taseen ulkopuolisten erien tiedonkeruu tulee todennäköisesti kattamaan esim. käyttämättömät luottolimiitit
  • Ilmastonmuutokseen liittyvien attribuuttien keräämisen vaatimuksista suurin osa nähdään kustannuksiltaan kalliina
  • Raportointiaikatauluista nykyisen Luoti-tiedonkeruun aikataulu nähdään esitetyistä vaihtoehdoista toimivimpana