Paikka: Suomen Pankki / Microsoft Teams

Läsnä: Virkamiehiä Suomen Pankista (SP) ja Finanssivalvonnasta (Fiva).  Toimialan edustajia Säästöpankkiryh-mästä, OP-ryhmästä, ALM Partnersilta ja Aktiasta. 

 

  • Periaatepäätös DPM Refitin käytöstä standardisoitua tietomallia varten on tehty.
  • Yhteistyömallin ja -prosessin määrittelyn yhteydessä keskustellaan European Target Solutionista, joka tarkoittaa todennäköisesti EKP:n operoimaa pilvialustaa.
  • Emoyhtiöiden suunnitellaan raportoivan kaikkien sivuliikkeidensä tiedot. Ei ole kuitenkaan vielä tiedossa, miten euroalueen ulkopuolisten sivuliikkeiden tiedot raportoitaisiin. On myös tärkeää muistaa, että tarkoituksena ei ole missään nimessä konsolidoida sivuliikkeiden ja emoyhtiön dataa, sillä tilastojen laadinnan host-periaatetta noudattaen sivuliikkeiden tiedot kuuluvat siihen kansalliseen tilastoon, jossa sivuliike toimii.
  • EKPJ:n RIAD-osapuolitietojärjestelmää olisi mahdollista hyödyntää IReF-laadinnassa samaan tapaan kuin SP:n sisäisiä rekistereitä hyödynnetään nyt RATI- ja Luoti-tiedonkeruissa.
  • Osana maiden välistä harmonisointia halutaan tilastojen laadintamenetelmien ja -laskentojen olevan yhtenäiset riippumatta siitä, mikä maa on kyseessä.
  • Mikäli raportoija on velvollinen raportoimaan myös FINREP:iin, tulee IReF:issä käyttää samaa kirjanpitostandardia kuin FINREP:in soolotasossa.
  • Rinnanraportoinnin ajanjakso tulee olemaan minimissään 6kk ja maksimissaan 24kk. Ajanjakson pituuden määrittää se, kuinka nopeasti raportointimaassa saadaan IReF-tilasto yhteneväksi aiempien tiedonkeruiden kanssa.
  • Luonnollisten henkilöiden lainakohtaiseen tiedonkeruuseen on selkeää halukkuutta EKP:n puolelta.
  • Lainojen alkamisen ja päättymisen tyyppejä halutaan raportoitavan tarkemmin, tarkoittaen sitä, mistä laina tulee taseeseen ja minne se taseesta poistuu.
  • Organisaatiorakenteiden raportoinnissa todennäköisesti hyödynnetään RIAD:ia tuomalla sinne yritysrakenteet riittävällä tasolla, jotta raportoijien ei tarvitse raportoida niitä erikseen IReF:issä. On myös ehdotettu, että FINREP:ssä raportoitavia suhdetietoja voitaisiin hyödyntää myös IReF-laadinnassa.