Siirry sisältöön
Lehdistötilaisuus
5.5.2011
 
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
 
Hyvät kuulijat, minulla ja varapääjohtajalla on ilo toivottaa teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme täällä Helsingissä. Lämpimät kiitokset pääjohtaja Liikaselle vieraanvaraisuudesta ja erityiskiitokset Suomen Pankin henkilökunnalle EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen erinomaisista järjestelyistä. Kokouksessa oli läsnä myös komissaari Olli Rehn. Kerromme nyt kokouksen annista.
 
EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen nostettuaan niitä 25 peruspisteellä 7.4.2011. Koronnoston jälkeen saadut tiedot tukevat arviotamme, että kasvua voimakkaasti tukevan rahapolitiikan tarkistaminen oli perusteltua. Näköpiirissä on edelleen kokonaisinflaation kiihtymispaineita pääasiassa energian ja raaka-aineiden hintakehityksen vuoksi. Vaikka rahatalouden analyysin perusteella rahan määrän trendikasvu on yhä hidasta, likviditeetin määrä on suuri, mikä saattaa edistää hintapaineiden välittymistä. Lisäksi viimeaikaiset taloustiedot vahvistavat, että talouskasvu pohjimmiltaan jatkuu euroalueella. Samalla toimintaympäristöä leimaa yhä tavanomaista suurempi epävarmuus. Viimeaikaisesta hintakehityksestä ei saa päästä aiheutumaan laaja-alaisia inflaatiopaineita. Inflaatio-odotusten tulee pysyä euroalueella tiukasti tavoitteen mukaisina – tavoitteena on pitää inflaatiovauhti hieman alle kahden prosentin keskipitkällä aikavälillä. Vain siten rahapolitiikalla voidaan tukea jatkuvasti talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista euroalueella. Korot ovat edelleen matalat kaikissa maturiteeteissa ja rahapolitiikka on yhä kasvua tukevaa, eli seuraamme edelleen erittäin tarkasti kaikkea kehitystä, joka saattaa vaikuttaa hintavakautta uhkaaviin inflaation kiihtymisen riskeihin. Ensisijaisena pyrkimyksenämme on ylläpitää hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, ja noudatamme tätä periaatetta arvioidessamme uusia tietoja, muodostaessamme arvioitamme ja päättäessämme mahdollisista muutoksista kasvua tukevaan rahapolitiikkaan.
 
Kuten ennenkin on todettu, likviditeetin tarjontaa ja sen jakotapaa rahoitusoperaatioissa muutetaan tarpeen mukaan unohtamatta, että rahoitusmarkkinoiden vakavien jännitteiden yhteydessä toteutetut epätavanomaiset toimet on laadittu tilapäisiksi.
 
Aloitan arviomme lähemmän tarkastelun taloudellisesta analyysista. Tuoreiden tilasto- ja kyselytietojen perusteella euroalueen talouden kasvuvire jatkui vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä ja toisen neljänneksen alussa. Vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä euroalueen BKT kasvoi 0,3 % edellisestä neljänneksestä. Maailmantalouden jatkuvan kasvun pitäisi edelleen tukea euroalueen vientiä. Samalla euroalueen yritysten vahva luottamus viittaa siihen, että yksityisen sektorin kotimainen kysyntä edistää talouskasvua yhä enemmän. Tässä auttavat myös kasvua tukeva rahapolitiikka ja rahoitusjärjestelmän toimivuuden parantamiseksi toteutetut toimet. Taseiden sopeuttamisprosessi useilla sektoreilla hidastanee kuitenkin talouskehitystä jonkin verran.
 
EKP:n neuvosto katsoo yhä talousnäkymiin liittyvien riskien olevan kutakuinkin tasapainossa, kun toimintaympäristöä leimaa tavanomaista suurempi epävarmuus. Yhtäältä maailmankaupan kasvu voi jatkua odotettua nopeampana, mikä tukisi euroalueen vientiä. Lisäksi yritysten vahva luottamus saattaa tukea euroalueen kotimaista talouskehitystä ennakoitua voimakkaammin. Toisaalta on mahdollista, että kasvu jää odotettua hitaammaksi, jos eräiden rahoitusmarkkinalohkojen jatkuvat jännitteet vaikuttavat euroalueen reaalitalouteen. Kasvu voi olla odotettua hitaampaa myös siinä tapauksessa, että energian hinnat nousevat edelleen (varsinkin Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä jatkuvien geopoliittisten jännitteiden vuoksi), protektionismi lisääntyy tai maailmantalouden tasapainottomuudet korjautuvat hallitsemattomasti. Riskejä voi yhä liittyä myös Japania kohdanneen luonnon- ja ydinkatastrofin taloudellisiin vaikutuksiin euroalueella ja muualla maailmassa.
 
Euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli Eurostatin alustavan arvion mukaan huhtikuussa 2,8 % oltuaan maaliskuussa 2,7 %. Inflaation nopeutuminen vuoden 2011 neljän ensimmäisen kuukauden aikana johtuu pääasiassa raaka-aineiden hintojen noususta. Inflaatiovauhti pysyy tulevina kuukausina todennäköisesti selvästi yli 2 prosentin. Pääsiassa energian ja elintarvikkeiden hintakehityksestä aiheutuvia hintojen nousupaineita on nähtävissä myös tuotantoprosessin alkuvaiheessa. On ensiarvoisen tärkeää, että YKHI-inflaation kiihtymisestä ei aiheudu kerrannaisvaikutuksia hinta- ja palkkakehitykseen ja niiden myötä laaja-alaisia inflaatiopaineita. Inflaatio-odotusten on pysyttävä tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina. Tavoitteena on pitää inflaatiovauhti hieman alle kahden prosentin keskipitkällä aikavälillä.
Hintakehitysnäkymiin liittyy keskipitkällä aikavälillä edelleen ennakoitua nopeamman inflaation riskejä. Inflaatio voi olla odotettua nopeampaa varsinkin, jos energian hinnat nousevat oletettua enemmän esimerkiksi Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän poliittisten jännitteiden vuoksi. Yleisesti ottaen energiaraaka-aineiden hintoja voi nostaa myös kehittyvien markkinoiden vahva talouskasvu, jota tukee runsas likviditeetti maailmantaloudessa. Lisäksi välillisten verojen ja hallinnollisesti säänneltyjen hintojen korotukset saattavat olla oletettua suurempia, sillä julkista taloutta on tulevina vuosina vakautettava. Myös kotimaiset hintapaineet voivat olla odotettua voimakkaampia talouden elpymisen jatkuessa.
 
Rahatalouden analyysissa ilmeni, että M3:n vuotuinen kasvuvauhti nopeutui 2,3 prosenttiin maaliskuussa 2011. Helmikuussa se oli 2,1 %. Vaikka lavean rahan määrän kasvu on ollut viime aikoina erityistekijöiden vuoksi vaihtelevaa, viime kuukausien aikana M3:n kasvu on edelleen nopeutunut. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti oli maaliskuussa 2,5 % eli kutakuinkin sama kuin helmikuussa, jolloin se oli 2,6 %. Kaiken kaikkiaan rahan määrän trendikasvu elpyy vähitellen mutta on yhä hidasta. Ennen rahoitusmarkkinoiden jännitteitä kertyneen likviditeetin määrä on edelleen suuri, ja se saattaa edistää hintapaineiden välittymistä euroalueella.
 
M3:n eristä M1:n vuotuinen kasvuvauhti pysyi maaliskuussa jokseenkin ennallaan ja muiden lyhytaikaisten talletusten kasvu nopeutui. Kehitys johtui osaksi näiden talletusten korkojen vähittäisestä noususta viime kuukausina. Tuottokäyrän jyrkkyys kuitenkin heikentää M3:n kasvua, sillä se vähentää likvidien omaisuuserien houkuttelevuutta sijoituskohteena verrattuna M3:n ulkopuolisiin pitempiaikaisiin instrumentteihin, joista saa paremman tuoton.
M3:n vastaeristä yritysten lainakannan kasvuvauhti nopeutui edelleen hienokseltaan ja oli maaliskuussa 0,8 % oltuaan helmikuussa 0,6 %. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen kasvuvauhti oli maaliskuussa 3,4 %. Helmikuussa kasvuvauhti oli 3,0 %. Lyhyellä aikavälillä tosin esiintyy vaihtelua, mutta tuoreimmat tiedot vahvistavat yksityiselle ei-rahoitussektorille myönnettyjen lainojen vuotuisen kasvun vahvistuneen edelleen vähitellen.
 
Pankkien taseiden koko on pysynyt kutakuinkin ennallaan viime kuukausina jonkinasteisesta vaihtelusta huolimatta. On tärkeää, että pankit lisäävät edelleen luotonantoa yksityiselle sektorille kysynnän kasvaessa. Pankkien tulisikin tarvittaessa turvautua tulorahoitukseen, tukeutua markkinoihin vahvistaakseen pääomapohjaansa entisestään tai käyttää täysimääräisesti hyväkseen pääomitukseen liittyvät valtion tukitoimet. Varsinkin sellaisten pankkien, joilla on vaikeuksia hankkia rahoitusta markkinoilta, on pikaisesti hankittava lisää pääomaa ja parannettava tehokkuuttaan.
 
EKP:n neuvosto siis päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen nostettuaan niitä 25 peruspisteellä 7.4.2011. Koronnoston jälkeen saadut tiedot tukevat arviotamme, että kasvua voimakkaasti tukevan rahapolitiikan tarkistaminen oli perusteltua. Näköpiirissä on edelleen kokonaisinflaation kiihtymispaineita pääasiassa energian ja raaka-aineiden hintakehityksen vuoksi. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailun perusteella rahan määrän trendikasvu on yhä hidasta mutta likviditeetin määrä on suuri, mikä saattaa edistää hintapaineiden välittymistä. Lisäksi viimeaikaiset taloustiedot vahvistavat, että talouskasvu pohjimmiltaan jatkuu euroalueella. Samalla toimintaympäristöä leimaa yhä tavanomaista suurempi epävarmuus. Viimeaikaisesta hintakehityksestä ei saa päästä aiheutumaan laaja-alaisia inflaatiopaineita. Inflaatio-odotusten tulee pysyä euroalueella tiukasti tavoitteen mukaisina – tavoitteena on pitää inflaatiovauhti hieman alle kahden prosentin keskipitkällä aikavälillä. Vain siten rahapolitiikalla voidaan tukea jatkuvasti talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista euroalueella. Korot ovat edelleen matalat kaikissa maturiteeteissa ja rahapolitiikka on yhä kasvua tukevaa, eli seuraamme edelleen erittäin tarkasti kaikkea kehitystä, joka saattaa vaikuttaa hintavakautta uhkaaviin inflaation kiihtymisen riskeihin. Ensisijaisena pyrkimyksenämme on ylläpitää hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, ja noudatamme tätä periaatetta arvioidessamme uusia tietoja, muodostaessamme arvioitamme ja päättäessämme mahdollisista muutoksista kasvua tukevaan rahapolitiikkaan.
 
Finanssipolitiikan saralla maiden välillä on käytettävissä olevien tietojen perusteella ollut eroja sovittujen julkisen talouden vakauttamissuunnitelmien noudattamisessa. On vaarana, että joissakin maissa julkisen talouden rahoitusasema jää Ecofin-neuvoston sopimasta tavoitteesta, joka on tarpeen saavuttaa liiallisen alijäämän korjaamiseksi ajoissa. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikki valtiot saavuttavat vuodelle 2011 ilmoittamansa julkisen talouden tavoitteet. Tarvittaessa on ryhdyttävä ripeästi täydentäviin korjaustoimiin, jotta voidaan turvata edistyminen julkisen talouden saattamisessa kestävälle pohjalle. Kun finanssimarkkinoilla on paineita, on poliittisten toimien ratkaisevan tärleää oltava uskottavia.
 
Samalla euroalueella on äärimmäisen tärkeää toteuttaa kiireesti merkittäviä ja kauaskantoisia rakenneuudistuksia, joilla lisätään kasvupotentiaalia, kilpailukykyä ja joustavuutta. Kattavia talousuudistuksia tarvitaan etenkin niissä maissa, joiden vaihtotaseen ja julkisen talouden alijäämä on suuri tai joiden kilpailukyky on heikentynyt.  Hyödykemarkkinoilla kilpailua ja innovointia lisäävän politiikan tavoitteena tulisi edelleen olla rakenteiden nopeampi uudistaminen ja tuottavuuden parantaminen. Työmarkkinoilla etusijalle on asetettava työnteon kannustimien ja palkkajouston tehostaminen sekä työmarkkinoiden jäykkyyksien poistaminen.
EKP:n neuvosto kehottaa talouden ohjausjärjestelmää koskevasta kuuden säädösehdotuksen lainsäädäntöpaketista 17.2.2011 annetun EKP:n lausunnon mukaisesti Ecofin-neuvostoa sekä Euroopan parlamenttia ja Euroopan komissiota sopimaan keskenään tiukemmista vaatimuksista, automatiikan lisäämisestä menettelyissä ja huomion kiinnittämisestä selkeämmin niihin maihin, joiden talous on haavoittuva ja kilpailukyky heikentynyt.
Lisäksi EKP:n neuvosto pitää myönteisenä talouden sopeutusohjelmaa, jonka Portugalin hallitus hyväksyi saatuaan päätökseen neuvottelut Euroopan komission – yhteisymmärryksessä EKP:n kanssa – sekä Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa.
 
Ohjelma on laadittu siten, että sen avulla on mahdollista tasapainottaa Portugalin talous kestävällä tavalla. Markkinoiden nykyisten huolten taustalla oleviin taloudellisiin ja rahoituksellisiin syihin puututaan päättäväisesti, mikä edistää luottamuksen palautumista ja rahoitusvakauden turvaamista euroalueella.
 
EKP:n neuvosto arvostaa Portugalin viranomaisten sitoumusta ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Se pitää erittäin tärkeänä sopeutusohjelman saamaa laajaa poliittista tukea, joka lisää ohjelman yleistä uskottavuutta.
 
Vastaamme nyt kysymyksiinne.