Siirry sisältöön
Lehdistötilaisuus
4.4.2012
 
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)

Hyvät kuulijat
 
Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista.
 
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Maaliskuun alun jälkeen käyttöön tulleet tiedot vahvistavat yleisesti neuvoston aikaisemman arvion. Inflaatiovauhti pysyy todennäköisesti yli 2 prosentissa vuonna 2012 samalla, kun hintojen nousun riski on olemassa. Neuvosto odottaa hintakehityksen pysyvän hintavakauden määritelmän mukaisena rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Tämän käsityksen mukaisesti rahan määrän trendikasvu on yhä vaimeaa. Talouskasvua koskevien kyselytutkimusten tulokset ovat vakaantuneet jokseenkin alhaisiksi vuoden 2012 ensimmäisten kuukausien aikana, ja kasvun odotetaan elpyvän maltillisesti vuoden aikana. Talousnäkymiin liittyvät riskit painottuvat yhä odotettua hitaamman kasvun suuntaan.
 
Euroalueen keskipitkän aikavälin inflaatio-odotusten tulee edelleen pysyä tiukasti tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. EKP on viime kuukausina toteuttanut sekä tavanomaisia että epätavanomaisia rahapoliittisia toimia. Kaikki nämä toimet ovat myötävaikuttaneet rahoitusmarkkinoiden vakaantumiseen sekä rahapolitiikan välittymisen tehostumiseen. Tilanteen kehittymistä on seurattava huolella. On myös tärkeää pitää mielessä, että kaikki EKP:n epätavanomaiset rahapoliittiset toimet ovat luonteeltaan tilapäisiä ja että kaikki tarvittavat välineet ovat käytettävissä, jotta keskipitkän aikavälin hintavakautta uhkaaviin riskeihin voidaan puuttua päättäväisesti ja oikea-aikaisesti.
 
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. BKT:n määrä supistui euroalueella 0,3 % vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä. Kyselytutkimusten tulokset vahvistavat talouskasvun vakautuneen alhaiselle tasolle vuoden 2012 alussa. EKP:n neuvosto odottaa edelleen euroalueen talouden elpyvän vähitellen tämän vuoden mittaan. Ulkomaisen kysynnän, erittäin matalien lyhyiden korkojen ja kaikkien euroalueen talouden toimintakyvyn vahvistamiseksi toteutettujen toimien pitäisi tukea näitä talousnäkymiä. Kasvuvirettä kuitenkin vaimentanevat vastakin jäljellä olevat jännitteet euroalueen valtionlainamarkkinoilla ja niiden vaikutukset luotonsaannin ehtoihin, taseiden korjausliikkeen jatkuminen niin rahoitusalalla kuin muillakin sektoreilla sekä korkea työttömyysaste joissakin osissa euroaluetta.
 
Talousnäkymiin liittyy kehityksen heikkenemisen riskejä. Riskejä aiheuttavat erityisesti euroalueen velkamarkkinoiden jännitteiden kiristyminen uudelleen ja niiden mahdollinen leviäminen euroalueen reaalitalouteen. Odotettua hitaamman kasvun riskejä liittyy myös raaka-aineiden hintojen nousun jatkumiseen.
 
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli maaliskuussa 2,6 %, kun se kolmena edellisenä kuukautena oli ollut 2,7 %. Inflaatiovauhti todennäköisesti pysyy yli 2 prosentissa vuonna 2012, mikä johtuu lähinnä energian hinnan viimeaikaisesta noususta ja hiljattain ilmoitetuista välillisten verojen korotuksista. Raaka-aineiden tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuinen inflaatiovauhti hidastunee jälleen alle 2 prosentin vuoden 2013 alussa. Tässä yhteydessä EKP:n neuvosto kiinnittää erityistä huomiota mahdollisiin viitteisiin siitä, että energian hinnan nousu olisi välittymässä palkkoihin, yritysten voittoihin ja yleiseen hinnanasetantaan. Pidemmällä aikavälillä ja tilanteessa, jossa euroalueen kasvu on vaimeata ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat tiukasti ankkuroituneet, hintapaineet kuitenkin pysyvät todennäköisesti vähäisinä.
 
Tulevien vuosien YKHI-inflaationäkymiin liittyvät riskit ovat edelleen jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät lyhyellä aikavälillä lähinnä siihen, että öljyn hinta nousee odotettua enemmän ja että välillisiä veroja korotetaan. Inflaationäkymiin liittyy kuitenkin edelleen arvioitua hitaamman inflaation riskejä. Ne johtuvat taloudellisen toimeliaisuuden odotettua heikommasta kehityksestä.  
 
Rahatalouden analyysi viittaa siihen, että rahan määrän trendikasvu on edelleen maltillista. M3:n vuotuinen kasvuvauhti oli 2,8 % helmikuussa 2012, kun se tammikuussa oli ollut 2,5 %. Pankkien talletuskanta vahvistui sekä tammi- että helmikuussa. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen kasvuvauhti on edelleen vaimea. Niiden vuotuinen kasvuvauhti (korjattuna lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla) hidastui 1,1 prosenttiin helmikuussa, kun se tammikuussa oli ollut 1,5 %.
 
Yrityksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti oli helmikuussa 0,6 % ja kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti 1,8 %. Kasvuvauhdit on korjattu lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla. Rahalaitosten yrityksille ja kotitalouksille myöntämien lainojen määrä pysyi lähes ennallaan edelliseen kuukauteen verrattuna. 
 
Helmikuuhun ulottuvat rahan määrää ja luottoja koskevat tiedot vahvistavat, että rahoitusolot ovat jokseenkin vakaantuneet ja että luottolaitosten taseiden äkillinen ja hallitsematon korjausliike on EKP:n toimenpiteiden tavoitteiden mukaisesti vältetty. Pankkien rahoitusolot ovat kaiken kaikkiaan kohentuneet, velkapapereiden liikkeeseenlasku on lisääntynyt ja jotkin rahoitusmarkkinoiden segmentit ovat jälleen avautuneet. Luottojen kysyntä on edelleen heikkoa, mikä johtuu taloudellisen toimeliaisuuden vaimeudesta ja taseiden korjausliikkeen jatkumisesta muilla toimialoilla kuin rahoitusalalla. Kestää aikansa, ennen kuin eurojärjestelmän epätavanomaisten toimien lainanantoa tukevat vaikutukset näkyvät kokonaisuudessaan ja vaikuttavat myönteisesti lainojen kasvuvauhtiin, kun kysyntä elpyy. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että toinen kolmivuotinen pitempiaikainen rahoitusoperaatio toteutettiin vasta 1.3.2012. 
 
Rahoitusmarkkinoiden vakaantumisen myötä pankkien on tärkeätä vahvistaa taseiden kestävyyttä edelleen mm. turvautumalla tulorahoitukseen. Pankkien taseiden vahvuus on keskeinen tekijä, joka edistää riittävää luotonantoa taloudessa ja kaikkien rahoituskanavien normalisoitumista. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että taloudellisen analyysin perusteella hintakehityksen pitäisi pysyä hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen.
 
Luottamuksen, kestävän kasvun ja työllisyyden tukemiseksi EKP:n neuvosto kehottaa hallituksia palauttamaan julkisen talouden rahoitusasemat kestävälle pohjalle ja toteuttamaan voimakkaita rakenneuudistuksia. Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia sitoumuksia on noudatettava tinkimättä ja kilpailukyvyn heikkenemiseen on puututtava päättäväisesti. Kansallisten poliittisten päättäjien on täysimääräisesti kannettava vastuunsa julkisen talouden vakauttamisesta, hyödyke- ja työmarkkinoiden sopeutumiskyvyn lisäämisestä, tuottavuuden ja kilpailukyvyn tehostamisesta sekä oman maansa rahoitusjärjestelmän kestävyyden varmistamisesta. Etenkin niiden maiden, joiden kustannuskilpailukyky on heikentynyt, on huolehdittava palkkojen riittävästä sopeutuksesta ja tuettava tuottavuuden kasvua.
 
Lopuksi todettakoon jälleen, että yhteinen rahapolitiikka keskittyy luonnollisesti ylläpitämään koko euroalueen keskipitkän aikavälin hintavakautta. On kansallisten poliittisten päättäjien vastuulla edistää oman maansa talouden kilpailukykyä tukevaa kotimaista kehitystä. Sekä kurinalainen finanssipolitiikka että kilpailukykyiset ja joustavat hyödyke- ja työmarkkinat ovat ratkaisevan tärkeitä euroalueen talouden toimintakyvyn kannalta.
 
Vastaamme nyt kysymyksiinne.