Siirry sisältöön

 Lehdistötilaisuus
2.10.2013

Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)


Hyvät kuulijat

Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Pääjohtaja Noyer ja Ranskan keskuspankin henkilökunta ansaitsevat erityiskiitokset vieraanvaraisuudesta ja EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen erinomaisista järjestelyistä. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista. Kokoukseen osallistui myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn.

Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Tuoreimmat tiedot ja analyysit ovat tukeneet entisestään aiempaa arviotamme. Euroalueen hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina keskipitkällä aikavälillä. Samansuuntaisesti rahan määrän ja etenkin luottojen kehitys on yhä vaimeaa. Euroalueen inflaatio-odotukset pysyvät edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Samaan aikaan BKT:n kasvuvauhti oli positiivinen vuoden toisella neljänneksellä, kun se kuutena edellisenä neljänneksenä oli ollut negatiivinen. Syyskuuhun asti ulottuvat luottamusindikaattoritiedot vahvistavat, että taloudellinen toimeliaisuus on odotusten mukaisesti asteittain kohenemassa aiemmista heikoista lukemista. EKP:n rahapolitiikan mitoituksella pyritään edelleenkin ylläpitämään sellaista kasvua tukevaa vaikutusta, jota hintavakausnäkymät edellyttävät, ja tukemaan rahamarkkinoiden vakautta. Näin ollen rahapolitiikan mitoitus tukee taloudellisen toimeliaisuuden asteittaista elpymistä. EKP:n neuvoston heinäkuisen ennakoivan viestinnän mukaisesti EKP:n rahapolitiikan mitoitus tulee pysymään kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen. Neuvosto vahvistaa, että se odottaa EKP:n ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa. Tämä odotus perustuu edelleen siihen, että lyhyen ja keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat pysyneet yhä kaiken kaikkiaan maltillisina, kun reaalitalous on laaja-alaisesti heikentynyt ja rahan määrän kehitys on vaimeaa. Tulevina viikkoina EKP:n neuvosto seuraa talouden ja rahan määrän kehitystä koskevaa uutta tietoa kattavasti ja arvioi sen mahdollista vaikutusta hintavakauden keskipitkän aikavälin näkymiin. EKP:n neuvosto seuraa yhä erityisen tarkasti sellaista rahamarkkinatilanteen kehitystä, jolla voi olla vaikutuksia rahapolitiikan mitoituksen kannalta, ja on valmis harkitsemaan kaikkien käytettävissä olevien välineiden käyttöä.

Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä kasvoi vuoden 2013 toisella neljänneksellä 0,3 % edellisestä neljänneksestä. Tätä oli edeltänyt negatiivinen kasvu kuutena peräkkäisenä neljänneksenä. Kasvua tukivat osaltaan  joissakin euroalueen maissa tämän vuoden alkupuolella vallinneisiin epätavallisen huonoihin sääoloihin liittyvät tilapäiset tekijät. Teollisuustuotantoluvut viittaavat siihen, että tuotannon kasvu on tämän vuoden kolmannen neljänneksen alussa ollut jonkin verran heikompaa kuin edellisellä neljänneksellä. Sen sijaan syyskuuhun asti ulottuvien luottamuskyselyjen tulokset ovat kohentuneet entisestään aiemmista heikoista lukemista, mikä kaiken kaikkiaan vahvistaa EKP:n neuvoston varhemmat odotukset taloudellisen toimeliaisuuden asteittaisesta vilkastumisesta. Tuotannon odotetaan elpyvän hitaasti, mikä johtuu erityisesti siitä, että kotimainen kysyntä kohenee asteittain kasvua tukevan rahapolitiikan mitoituksen myötä. Euroalueen taloudellisen toimeliaisuuden pitäisi lisäksi hyötyä euroalueen vientituotteiden ulkomaisen kysynnän asteittaisesta voimistumisesta. Myös rahoitusmarkkinoiden tilan yleinen kohentuminen sitten viime kesän näyttää vähitellen vaikuttavan reaalitalouden kehitykseen samoin kuin edistyminen julkisen talouden vakauttamisessa. Lisäksi inflaation yleinen hidastuminen on viime aikoina kasvattanut reaalituloja. Euroalueen työttömyys on kuitenkin edelleen huomattava, ja vielä tulossa olevat tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla tulevat yhä vaimentamaan talouskasvua.

Euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen kasvun hidastumisen riskejä. Maailmanlaajuisten raha- ja rahoitusmarkkinoiden tilanteen kehityksellä ja siihen liittyvillä epävarmuustekijöillä saattaa olla epäsuotuisia vaikutuksia taloustilanteeseen. Muut odotettua heikomman kehityksen riskit liittyvät raaka-aineiden hintojen mahdolliseen nousuun uusien geopoliittisten jännitteiden vaikutuksesta, odotettua heikompaan kansainväliseen kysyntään ja siihen, että euroalueen maiden rakenneuudistusten toteutus viivästyisi tai jäisi riittämättömäksi.

Eurostatin alustavan arvion mukaan ja kutakuinkin odotusten mukaisesti euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti hidastui syyskuussa 1,1 prosenttiin elokuun 1,3 prosentista. Energian tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen inflaatiovauhdin odotetaan tulevina kuukausina pysyvän yhtä hitaana. Kun hintapaineita tarkastellaan rahapolitiikan kannalta olennaisesta keskipitkän aikavälin näkökulmasta, niiden odotetaan pysyvän vaimeina, mikä kuvastaa kokonaiskysynnän laaja-alaista vaimeutta ja talouden elpymisen hitautta. Keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät tiukasti hintavakauden määritelmän mukaisina.

Keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvien riskien odotetaan edelleen olevan jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät etenkin raaka-aineiden hintojen nousuun sekä siihen, että hallinnollisesti määräytyviä hintoja ja välillisiä veroja korotetaan odotettua enemmän. Arvioitua hitaamman inflaation riskit taas liittyvät ennakoitua heikompaan talouskasvuun.

Rahatalouden analyysin ja elokuuta koskevien tietojen mukaan lavean rahan (M3) määrän ja erityisesti luottojen kasvu oli edelleen vaimeaa. M3:n vuotuinen kasvuvauhti pysyi elokuussa jokseenkin vakaana 2,3 prosentissa – heinäkuussa kasvuvauhti oli 2,2 %. M1:n vuotuinen kasvuvauhti pysyi vahvana, vaikka hidastuikin elokuussa 6,8 prosenttiin heinäkuun 7,1 prosentista. M3:n kasvua tuki edelleen erityisesti pääoman nettotuonti euroalueelle. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen määrän vuotuinen muutosvauhti sitä vastoin oli edelleen hidas. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) pysyi elokuussa 0,4 prosentissa eli jokseenkin samana kuin vuodenvaihteesta lähtien. Yrityksille myönnettyjen lainojen määrä (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli elokuussa 2,9 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Heinäkuussa määrä oli 2,8 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Yrityksille myönnettyjen lainojen heikko kasvu johtuu edelleen suurelta osin viivästyneestä reagoimisesta suhdannesykliin, luottoriskien kasvusta sekä taseiden korjausliikkeen jatkumisesta niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla.

Kesästä 2012 lähtien pankkien rahoitustilannetta on onnistuttu parantamaan tuntuvasti, ja erityisesti monien ongelmista kärsivien maiden kotimainen talletuskanta on vahvistunut. Jotta rahapolitiikan asianmukainen välittyminen euroalueen maiden rahoitusoloihin voidaan varmistaa, on tärkeää, että alueen luottomarkkinoiden pirstaloituminen vähenee edelleen ja että pankkien taseiden kestävyyttä vahvistetaan tarvittaessa. Päättäväiset toimet pankkiunionin perustamiseksi edistävät tämän tavoitteen saavuttamista. 

Kaiken kaikkiaan hintakehityksen pitäisi taloudellisen analyysin perusteella pysyä hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen.

Finanssipolitiikan puolella euroalueen maiden on pitäydyttävä pyrkimyksissään supistaa julkisen talouden alijäämiä ja saada suuret velkasuhteet pienenevään suuntaan. Ns. two pack -asetusten nojalla nyt ensimmäistä kertaa toimitettavissa alustavissa talousarviosuunnitelmissa on esitettävä riittävän kauaskantoisia toimia, jotta maat saavuttavat vuotta 2014 koskevat julkisen talouden tavoitteensa. Hallitusten on myös entistä päättäväisemmin pyrittävä panemaan täytäntöön työ- ja hyödykemarkkinoilla tarvittavat rakenneuudistukset. Näitä uudistuksia ei tarvita ainoastaan maiden kilpailukyvyn ja euroalueen tasapainon palauttamiseksi vaan myös sellaisen entistä joustavamman ja dynaamisen talouden luomiseksi, joka edistää kestävää talouskasvua ja työpaikkojen syntymistä.

Vastaamme nyt kysymyksiinne.
 

Euroopan keskuspankki
Viestintäosasto
Tiedotus (Press and Information Division)
Kaiserstrasse 29
D-60311 Frankfurt am Main
Puh.: +49 69 1344 7455, faksi: +49 69 1344 7404
 
Kopiointi sallitaan, kunhan lähde mainitaan.