Siirry sisältöön
Lehdistötilaisuus
7.3.2013
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
 (Epävirallinen käännös)
 

Hyvät kuulijat

Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista.

Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. YKHI-inflaatio on ennakoidusti hidastunut edelleen, ja helmikuussa se oli jo alle 2 %. Rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä inflaatiopaineet pysynevät maltillisina. Rahan määrän trendikasvu jatkuu vaimeana. Euroalueen inflaatio-odotukset pysyvät edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 % mutta lähellä sitä. Tämä mahdollistaa EKP:n rahapolitiikan mitoituksen pitämisen kasvua tukevana. Käytettävissä olevien tietojen perusteella talouskehitys oli euroalueella alkuvuodesta edelleen heikkoa, mutta tiedot myös vahvistavat, että useiden indikaattorien kehitys on heikkoudestaan huolimatta vakaantumassa aiemmin saatujen viitteiden mukaisesti. Tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla vaimentavat yhä talouskasvua. Vuoden 2013 loppua kohti talouden pitäisi vähitellen elpyä kansainvälisen kysynnän vahvistuessa ja rahapolitiikan mitoituksen tukiessa talouskasvua. Luottamuksen ylläpitämiseksi on välttämätöntä, että hallitukset jatkavat rakenneuudistusten toteuttamista, vievät julkisen talouden vakauttamista eteenpäin ja jatkavat rahoitussektorin rakenneuudistuksia.

Pankkien likviditeettitilanteesta voidaan todeta, että vastapuolet ovat toistaiseksi maksaneet takaisin 224,8 miljardia euroa siitä 1 018,7 miljardin euron likviditeetistä, jonka ne hankkivat joulukuussa 2011 ja maaliskuussa 2012 toteutetuissa kahdessa kolmen vuoden pitempiaikaisessa rahoitusoperaatiossa. Joulukuun 2011 puolivälistä maaliskuun 2012 alkupuolelle EKP:n rahapoliittisissa operaatioissa pankeille jaetun rahoituksen määrä kasvoi nettomääräisesti 500 miljardin euron verran, ja tästä likviditeetistä on nyt siis maksettu takaisin noin 200 miljardia euroa. Takaisinmaksut osoittavat, että rahoitusmarkkinoiden luottamus on kohentunut viime kuukausina ja että niiden pirstaloituminen vähenee. EKP:n neuvosto seuraa tiiviisti rahamarkkinatilannetta ja sen mahdollista vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen ja välittymiseen talouteen. Rahapolitiikan mitoitus pysyy kasvua tukevana, ja likviditeetin tarjonnassa jatketaan täyden jaon huutokauppoja.

Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n kehitys oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä heikkoa. Eurostatin toisen arvion mukaan se supistui 0,6 % edellisestä neljänneksestä. Taustalla oli pääasiassa kotimaisen kysynnän vaimeneminen, mutta myös heikko vienti huononsi BKT:n kehitystä. Vuoden 2013 alkupuoliskolla talouskehityksen pitäisi kuitenkin tuoreimpien tietojen ja indikaattorien perusteella alkaa vakautua. Jälkimmäisellä vuosipuoliskolla talouden pitäisi vähitellen alkaa elpyä, kun kansainvälisen kysynnän kasvu vahvistaa vientikehitystä ja kasvua tukeva EKP:n rahapolitiikka edistää kotimaista kysyntää. Myös rahoitusmarkkinatilanteen paranemisen sitten heinäkuun 2012 sekä jatkuvien rakenneuudistusten pitäisi vähitellen vaikuttaa talouskehitykseen. Tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla vaimentavat kuitenkin vielä talouskasvua samoin kuin tiukat luotonsaantiehdot.

Tämä arvio näkyy myös maaliskuussa 2013 julkaistavissa EKP:n asiantuntijoiden kokonaistaloudellisissa arvioissa. Niissä BKT:n määrän keskimääräisen vuotuisen kasvun ennakoidaan olevan –0,9 ja –0,1 prosentin välillä vuonna 2013 ja 0,0–2,0 % vuonna 2014. Joulukuussa 2012 julkaistuihin eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioihin verrattuna kasvuarvioiden vaihteluvälejä on tarkistettu hieman alaspäin. Tarkistuksen syynä on ennen kaikkea vuoden 2013 lukuihin vaikuttava edellisvuoden viimeisen neljänneksen kasvuperintö. Elpymisen arvioidaan yhä etenevän suunnilleen aiempien arvioiden mukaisesti.

EKP:n neuvoston näkemyksen mukaan euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen odotettua heikomman kehityksen riskejä. Ne liittyvät mahdollisuuteen, että kotimainen kysyntä ja vienti kehittyisivät odotettua heikommin tai että euroalueen rakenneuudistusten toteutus viivästyisi tai jäisi riittämättömäksi. Nämä tekijät voisivat hidastaa luottamuksen paranemista ja siten viivyttää elpymistä.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli helmikuussa 1,8 %, kun se tammikuussa oli ollut 2,0 %. Vuotuisen inflaatiovauhdin hidastuminen johtuu lähinnä hintaindeksin energia- ja elintarvike-erästä. Vaikka kokonaisinflaation kuukausitason kehitys saattaa vaihdella hieman, hintapaineet pysyvät todennäköisesti vähäisinä tilanteessa, jossa euroalueen kasvu on vaimeaa. Inflaatio-odotukset ovat tiukasti ankkuroituneet ja hintavakauden määritelmän mukaiset keskipitkällä aikavälillä.

Maaliskuussa 2013 julkaistavissa euroaluetta koskevissa EKP:n asiantuntijoiden kokonaistaloudellisissa arvioissa vuotuisen YKHI-inflaation ennustetaan olevan 1,2–2,0 % vuonna 2013 ja 0,6–2,0 % vuonna 2014. Vaihteluvälit ovat pysyneet jokseenkin ennallaan verrattuna joulukuussa 2012 julkaistuihin eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioihin.

EKP:n neuvoston arvion mukaan keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät siihen, että hallinnollisesti säänneltyjä hintoja ja välillisiä veroja korotetaan ja että öljyn hinta nousee odotettua enemmän. Arvioitua hitaamman inflaation riskit taas liittyvät ennakoitua heikompaan talouskasvuun.

Rahatalouden analyysin osalta tammikuun 2013 tilastot tukevat arviota, että rahan määrän trendikasvu jatkuu vaimeana. M3:n vuotuinen kasvuvauhti pysyi jokseenkin ennallaan eli 3,5 prosentissa tammikuussa, kun se joulukuussa 2012 oli ollut 3,4 %. Suppean raha-aggregaatin M1:n vuotuinen kasvuvauhti nopeutui tammikuussa 6,7 prosenttiin, kun se joulukuussa oli ollut 6,3 %. Rahalaitosten talletuskanta vahvistui tammikuussa edelleen useissa ongelmista kärsivissä maissa.

Yrityksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli tammikuussa –1,5 %, kun se joulukuussa oli ollut –1,3 %. Rahalaitosten kotitalouksille myöntämien lainojen vuotuinen kasvuvauhti hidastui hieman eli 0,5 prosenttiin, kun se joulukuussa oli ollut 0,7 %. Lainojen kasvun vaimeus johtuu suurelta osin tämänhetkisestä suhdannesyklistä, luottoriskien kasvusta sekä taseiden korjausliikkeen jatkumisesta niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla. Käytettävissä olevat tiedot yritysten rahoituksen saatavuudesta viittaavat siihen, että pienten ja keskisuurten yritysten luotonsaantiehdot ovat tiukat.

Jotta voidaan varmistaa rahapolitiikan asianmukainen välittyminen rahoitusoloihin euroalueen maissa, on tärkeää edelleen vähentää euroalueen luottomarkkinoiden pirstaloitumista ja tarvittaessa vahvistaa pankkien taseiden kestävyyttä edelleen. Päättäväiset toimet kohti yhdennettyä rahoituskehystä edistävät tämän tavoitteen saavuttamista. Tuleva yhteinen valvontamekanismi ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi (Single Resolution Mechanism, SRM) ovat sen tärkeimpiä elementtejä. Ne ovat välttämättömiä pankkijärjestelmän yhdentymisen palauttamiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että taloudellisen analyysin perusteella hintakehityksen pitäisi pysyä hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen.

Vaikka kasvua tukeva rahapolitiikan mitoitus ylläpitää euroalueen elpymistä edelleen, on hyvin tärkeää, että finanssi- ja rakennepolitiikalla vahvistetaan talouden kasvunäkymiä keskipitkällä aikavälillä. Finanssipolitiikasta voidaan todeta, että Euroopan komission talven 2013 ennusteen mukaan euroalueen julkisen talouden tasapainottomuuksien vähentämisessä on edistytty. Koko euroalueen julkisen talouden alijäämän odotetaan pienentyneen 3,5 prosenttiin BKT:stä vuonna 2012, kun se vuonna 2011 oli ollut 4,2 %. Alijäämäsuhteen ennakoidaan pienenevän edelleen 2,8 prosenttiin BKT:stä tänä vuonna. Hallitusten olisi hyödynnettävä tätä edistystä luottamuksen palauttamiseksi julkisen talouden kestävyyteen. Samalla julkista taloutta olisi vakautettava osana kattavaa rakenneuudistusohjelmaa, jotta voidaan parantaa uusien työpaikkojen luomisen, talouskasvun ja velkakestävyyden näkymiä. EKP:n neuvoston katsoo, että tällä hetkellä on erittäin tärkeää puuttua nykyiseen suureen nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen. Tämän vuoksi työ- ja hyödykemarkkinoilla tarvitaan lisää uudistuksia, jotta voidaan luoda uusia työpaikkoja tukemalla dynaamista, joustavaa ja kilpailukykyistä talousympäristöä.

Vastaamme nyt kysymyksiinne.

 
Euroopan keskuspankki 
Viestintäosasto
Tiedotus (Press and Information Division)
Kaiserstrasse 29
D-60311 Frankfurt am Main
Puh.: +49 69 1344 7455, faksi: +49 69 1344 7404
Internet: http://www.ecb.europa.eu
Kopiointi sallitaan, kunhan lähde mainitaan.