Siirry sisältöön

Lehdistötilaisuus 

2.5.2013  
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)

 

​​Hyvät kuulijat

Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Lämpimät kiitokset pääjohtaja Makúchille vieraanvaraisuudesta ja erityiskiitokset Slovakian keskuspankin henkilökunnalle EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen erinomaisista järjestelyistä. Kerromme nyt kokouksen tuloksista. Kokouksessa tehtiin useita päätöksiä EKP:n ohjauskoroista, likviditeetin lisäämisestä ja mahdollisista keinoista tehostaa luotonantoa. Kokoukseen osallistui myös komissaari Olli Rehn.
 
Ensinnäkin tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti laskea eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkoa 0,25 prosenttiyksikköä ja maksuvalmiusluoton korkoa 0,50 prosenttiyksikköä. Laskun myötä perusrahoitusoperaatioiden korko on 0,50 % ja maksuvalmiusluoton korko 1,00 %. Talletuskorko pysyy ennallaan 0,00 prosentissa. Nämä päätökset perustuvat johdonmukaisesti siihen, että keskipitkän aikavälin hintapaineet ovat vähäiset. Euroalueen inflaatio-odotukset pysyvät edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Tämän kehityksen myötä rahan määrän ja lainojen kehitys on yhä vaimeaa. Samalla talouden tunnelmat ovat pysyneet vaisuina tänä keväänä. Korkojen laskun odotetaan osaltaan tukevan elpymisen mahdollisuuksia myöhemmin vuoden mittaan. Tätä yleistä kokonaiskuvaa vasten EKP:n rahapolitiikan mitoitus pysyy kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen. Tulevina viikkoina EKP:n neuvosto seuraa talouden ja rahan määrän kehitystä koskevaa uutta tietoa kattavasti ja erittäin tarkkaan ja arvioi sen mahdollista vaikutusta hintavakauden näkymiin.
 
Toiseksi EKP:n neuvosto seuraa tiiviisti rahamarkkinatilannetta ja sen mahdollista vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen ja tämän välittymistä talouteen. EKP:n neuvosto päätti tänään myös, että perusrahoitusoperaatiot toteutetaan edelleen kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Näin toimitaan niin kauan kuin on tarpeen mutta vähintään vuoden 2014 kuudennen pitoajanjakson loppuun eli 8.7.2014 saakka. Tätä menettelytapaa sovelletaan myös maturiteetiltaan poikkeuksellisiin yhden pitoajanjakson pituisiin eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin, joiden toteuttamista jatketaan niin kauan kuin on tarpeen mutta vähintään vuoden 2014 toisen neljänneksen loppuun. Näiden poikkeavamaturiteettisten operaatioiden kiinteänä korkona käytetään kulloistakin perusrahoitusoperaatioiden korkoa. Lisäksi päätettiin, että vuoden 2014 toisen neljänneksen loppuun saakka kolmen kuukauden pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot toteutetaan kiinteäkorkoisina täyden jaon huutokauppoina. Näiden kolmen kuukauden rahoitusoperaatioiden korkona käytetään perusrahoitusoperaatioiden keskimääräistä korkoa kulloisenkin pitempiaikaisen rahoitusoperaation ajalta.
 
Kolmanneksi EKP:n neuvosto päätti aloittaa neuvottelut muiden eurooppalaisten instituutioiden kanssa aloitteista, joilla pyritään edistämään omaisuusvakuudellisten arvopaperien markkinoiden toimivuutta. Näiden arvopaperien vakuutena on yrityksille myönnettyjä lainoja.
 
Samalla on välttämätöntä, että hallitukset tehostavat rakenteellisten uudistusten toimeenpanoa kansallisella tasolla, vievät julkisen talouden vakauttamista eteenpäin ja jatkavat tarvittaessa pankkien pääomittamista. Lisäksi niiden tulee jatkuvasti ponnistella kohti aitoa talous- ja rahaliittoa, johon kuuluu pankkiunionin nopea toteuttaminen.
 
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. BKT:n määrä supistui vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 0,6 %, kun se oli vähentynyt 0,1 % kolmannella neljänneksellä. Tuotanto on siten supistunut viitenä neljänneksenä peräkkäin. Kaiken kaikkiaan työmarkkinatilanne on edelleen heikko. Lyhyen aikavälin indikaattorien ja erityisesti kyselytietojen viimeaikainen kehitys osoittaa, että talouden tunnelmat ovat pysyneet vaisuina tänä keväänä. Tulevaisuudessa kansainvälisen kysynnän elpymisen pitäisi tukea euroalueen viennin kasvua ja EKP:n rahapolitiikan mitoituksen pitäisi osaltaan tukea euroalueen kotimaista kysyntää. Myös rahoitusmarkkinatilanteen paranemisen sitten viime kesän pitäisi vähitellen vaikuttaa reaalitalouden kehitykseen. Samalla tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla tulevat yhä vaimentamaan talouskasvua. Kokonaisuutena euroalueen talouskehityksen odotetaan vakautuvan ja elpyvän vähitellen tämän vuoden toisella puoliskolla.
 
Euroalueen talousnäkymiin liittyvät riskit painottuvat edelleen ennakoitua hitaamman kasvun suuntaan. Ne liittyvät mahdollisuuteen, että kotimainen ja kansainvälinen kysyntä kehittyisi odotettuakin heikommin tai että euroalueen rakenneuudistusten toteutus viivästyisi tai jäisi riittämättömäksi. Nämä tekijät voisivat heikentää luottamusta ja siten viivyttää elpymistä.
 
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti hidastui huhtikuussa 1,2 prosenttiin, kun se maaliskuussa oli ollut 1,7 %. Tämä hidastuminen johtuu energian hinnan merkittävästä laskusta, mutta myös pääsiäisen ajoittumisen aiheuttamasta suurehkosta tilapäisestä vaikutuksesta palvelujen hintojen vuotuiseen muutosvauhtiin. Inflaatiovauhti saattaa vaihdella jonkin verran vuoden mittaan. Lähitulevaisuudessa hintojen nousutrendin pitäisi pysyä nykyisenlaisena. Keskipitkällä aikavälillä inflaatio-odotukset ovat edelleen tiukasti ankkuroituneet ja hintavakauden määritelmän mukaiset.
 
Kun EKP:n neuvoston tämänpäiväiset päätökset otetaan huomioon, keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät siihen, että hallinnollisesti säänneltyjä hintoja ja välillisiä veroja korotetaan ja että raaka-aineiden hinnat nousevat odotettua enemmän. Arvioitua hitaamman inflaation riskit taas liittyvät ennakoitua heikompaan talouskasvuun.
 
Rahatalouden analyysin tuoreimmat tiedot vahvistavat, että rahan määrän trendikasvu jatkuu edelleen vaimeana. Lavean raha-aggregaatin vuotuinen kasvuvauhti hidastui maaliskuussa ja oli 2,6 %, kun se helmikuussa oli ollut 3,1 %. Suppean raha-aggregaatin M1:n vuotuinen kasvuvauhti nopeutui maaliskuussa hieman eli 7,1 prosenttiin, kun sijoittajat edelleen suosivat M3:n likvideimpiä sijoituskohteita. Kotimaisen rahaa hallussa pitävän sektorin hallussa olevien talletusten määrä kasvoi maaliskuussa edelleen useimmissa ongelmista kärsivissä maissa.
 
Yrityksille ja kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) on vuodenvaihteesta lähtien pysynyt jokseenkin ennallaan. Yrityksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti oli maaliskuussa –1,3 % ja kotitalouksille myönnettyjen lainojen vastaava kasvu oli 0,4 %. Lainojen heikko kasvu johtuu suurelta osin tämänhetkisestä suhdannesyklistä, luottoriskien kasvusta sekä taseiden korjausliikkeen jatkumisesta niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla. Hiljattain tehty pankkien luotonantokysely (Bank Lending Survey, BLS) vahvisti lainojen kysynnän olevan heikkoa euroalueella. Vaikka joitakin merkkejä vakaantumisesta on ilmaantunut, luotonsaantiehdot ovat euroalueen pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksensaantia koskevan kyselyn perusteella useissa alueen maissa edelleen tiukat etenkin näille yrityksille. Lisäksi saatavissa olevat tiedot viittaavat siihen, että pankit pitävät riskejä suurina.
 
Jotta voidaan varmistaa rahapolitiikan asianmukainen välittyminen euroalueen maiden rahoitusoloihin, on tärkeää, että alueen luottomarkkinoiden pirstaloituminen vähenee edelleen ja että pankkien taseiden kestävyyttä vahvistetaan tarvittaessa. Viime kesästä lähtien tässä on edistytty, sillä pankkien rahoitustilanne on parantunut, kotimainen talletuskanta on vahvistunut ongelmista kärsivissä maissa ja pankkien turvautuminen eurojärjestelmältä saatavaan rahoitukseen on vähentynyt, mistä ovat osoituksena kolmen vuoden pitempiaikaisiin rahoitusoperaatioihin liittyvät takaisinmaksut. Päättäväiset toimet pankkiunionin perustamiseksi edistävät tämän tavoitteen saavuttamista. EKP:n neuvosto korostaa erityisesti, että tuleva yhteinen valvontamekanismi ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi (Single Resolution Mechanism, SRM) ovat välttämättömiä elementtejä pankkijärjestelmän yhdentymisen palauttamiseksi. Näin ollen ne on pantava täytäntöön nopeasti.
 
Ottaen huomioon tämänpäiväiset päätökset voidaan yhteenvetona todeta, että taloudellisen analyysin perusteella hintakehityksen pitäisi pysyä hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tätä näkemystä.
 
Finanssipolitiikan puolella euroalueen maiden keväällä 2013 ilmoittamat alijäämä- ja velkatiedot osoittavat, että keskimääräinen julkisen talouden alijäämä on pienentynyt 3,7 prosenttiin BKT:stä vuonna 2012, kun alijäämäsuhde oli 4,2 % vuonna 2011. BKT:hen suhteutettu keskimääräinen julkisen talouden velka on samana aikana kasvanut 87,3 prosentista 90,6 prosenttiin. Jotta velkasuhteet saadaan jälleen supistumaan, euroalueen maiden tulisi pitäytyä pyrkimyksissään pienentää julkisen talouden alijäämiä ja tarvittaessa jatkaa lainsäädännöllisiä tai muita pikaisia toimia rakenneuudistusten toteuttamiseksi, jolloin vahvistetaan sekä julkisen talouden kestävyyttä että talouden kasvupotentiaalia. Tällaisilla rakenneuudistuksilla olisi pyrittävä parantamaan kilpailu- ja sopeutumiskykyä sekä lisäämään kestävää kasvua ja työllisyyttä.
 
Vastaamme nyt kysymyksiinne.
 
Euroopan keskuspankki
Viestintäosasto
Tiedotus (Press and Information Division)
Kaiserstrasse 29
D-60311 Frankfurt am Main
Puh.: +49 69 1344 7455, faksi: +49 69 1344 7404
Internet: http://www.ecb.europa.eu
Kopiointi sallitaan, kunhan lähde mainitaan.