EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 30.4.2020
Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.
Euroalueen talous supistuu nyt laajemmassa mittakaavassa ja nopeammin kuin milloinkaan rauhan aikana. Koronaviruksen (COVID-19) leviämisen hillitsemiseksi toteutetut toimet ovat pysäyttäneet taloudellisen toiminnan lähes kokonaan kaikissa euroalueen maissa ja ympäri maailmaa. Kuluttajien ja yritysten luottamus on kyselytutkimuksissa romahtanut, mikä kertoo talouden ja työmarkkinatilanteen rajusta heikentymisestä. Vielä ei pystytä sanomaan minkäänlaisella varmuudella, miten suuri vaikutus kriisillä lopulta on talouteen, mutta EKP:n asiantuntijoiden laatimien kasvuskenaarioiden pohjalta vaikuttaa siltä, että euroalueen BKT voi supistua 5–12 % tänä vuonna. Paljon riippuu siitä, kuinka pitkäaikaisiksi rajoitukset muodostuvat ja miten hyvin politiikkatoimilla pystytään hillitsemään taloudellista vaikutusta yritysten ja työntekijöiden kannalta. Rajoitusten vähitellen poistuessa taloudellinen toiminta elpyy skenaarioissa, mutta elpymisen laajuudesta ja nopeudesta ei voida sanoa mitään varmaa. Inflaatio on hidastunut, kun öljyn hinta on laskenut nopeasti ja ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu YKHI-inflaatio on hieman hidastunut.
Maaliskuun alun jälkeen tehdyillä päättäväisillä ja kohdennetuilla toimilla on tuettu merkittävästi euroalueen taloutta ja etenkin niitä sektoreita, jotka kärsivät kriisistä eniten. Toimilla tuetaan varsinkin kotitalouksien ja yritysten – etenkin pienten ja keskisuurten yritysten – rahoitusta ja lainansaantia sekä ylläpidetään suotuisia rahoitusoloja kaikilla sektoreilla ja kaikissa maissa.
EKP:n neuvosto arvostaa EU:n toimielinten ja euroalueen hallitusten toimia terveydenhuollon resurssien riittävyyden varmistamiseksi ja kriisistä kärsivien yritysten, työntekijöiden ja kotitalouksien tukemiseksi. Elpymisen tueksi tarvitaan kuitenkin edelleen lisää kunnianhimoisia toimia sekä yhteistä ja koordinoitua toimintaa, jotta kehitys ei pääse heikkenemään entisestään.
Mandaattinsa mukaisesti EKP:n neuvosto tukee jatkossakin päättäväisesti kotitalouksia ja yrityksiä pitääkseen yllä hintavakautta keskipitkällä aikavälillä tässä epävarmassa tilanteessa, jossa talous kärsii häiriöistä.
EKP:n neuvosto päätti tänään keventää kolmannessa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarjassa suoritettavien operaatioiden ehtoja entisestään. EKP:n neuvosto päätti laskea kolmannen sarjan operaatioiden korkoa niin, että se on kesäkuusta 2020 kesäkuuhun 2021 samalta ajanjaksolta laskettu eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden keskikorko vähennettynä 50 peruspisteellä. Jos operaation ehdot täyttävä vastapuolen nettoluotonanto on suurempi kuin vertailukohtana käytetty nettoluotonanto, korko on kesäkuusta 2020 kesäkuuhun 2021 samalta ajanjaksolta laskettu keskimääräinen talletuskorko vähennettynä 50 peruspisteellä.
Lisäksi päätettiin uudesta pandemiaan liittyvästä kohdentamattomien pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarjasta (PELTRO), jolla tuetaan euroalueen rahoitusjärjestelmän likviditeettiä ja ylläpidetään rahamarkkinoiden sujuvaa toimintaa varautumisjärjestelyn avulla. Sarjassa toteutetaan seitsemän ylimääräistä rahoitusoperaatiota toukokuusta 2020 alkaen. Operaatiot erääntyvät porrastetusti heinä-syyskuussa 2021, jolloin myös vakuussääntöjen kevennyksistä luovutaan. PELTRO-operaatiot toteutetaan kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti, ja niiden korkona on kunkin operaation voimassaoloajalta laskettu perusrahoitusoperaatioiden keskikorko vähennettynä 25 peruspisteellä.
Kolmannen sarjan operaatioiden ehtojen muutoksista ja uusista PELTRO-operaatioista kerrotaan tarkemmin lehdistötiedotteissa, jotka julkaistaan tänään klo 15.30 (Keski-Euroopan aikaa).
Maaliskuun lopulta lähtien on tehty ostoja uudessa pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (pandemic emergency purchase programme, PEPP), johon on varattu 750 miljardia euroa. Ohjelman avulla kevennetään rahapolitiikan linjaa ja puututaan koronavirusepidemiasta aiheutuviin vakaviin riskeihin. Erityisesti halutaan suojata rahapolitiikan välittymismekanismin toimintaa ja euroalueen talousnäkymiä. PEPP-ohjelmassa ostoja tehdään joustavasti, eli niitä voidaan ohjata eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin. Ostoja jatketaan, kunnes EKP:n neuvosto katsoo koronaviruspandemian kriisivaiheen päättyneen, ja joka tapauksessa ainakin vuoden 2020 loppuun asti.
Omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan ostoja nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa, ja samoin jatketaan uusia omaisuuseräostoja, joihin on varattu 120 miljardia euroa käytettäväksi vuoden loppuun mennessä. EKP:n neuvosto odottaa yhä kuukausittaisten omaisuuseräostojen jatkuvan omaisuuserien osto-ohjelmassa niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.
Osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia jatketaan täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
Lisäksi EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.
Rahapolitiikka on jo ennestään erittäin elvyttävää, ja näillä toimilla annetaan lisätukea rahoitusoloihin. Niiden avulla ylläpidetään sujuvaa luotonantoa reaalitaloudelle. Nopeasti muuttuvassa taloudellisessa ympäristössä EKP:n neuvosto on valmis tekemään mandaattinsa rajoissa kaikkensa tukeakseen kaikkia euroalueen kansalaisia näinä äärimmäisen haastavina aikoina. EKP:n neuvosto haluaa hintavakaustavoitteeseen pyrkiessään ennen kaikkea varmistaa, että rahapolitiikka välittyy kaikkialle talouteen ja kaikkiin maihin. Se on valmis kasvattamaan PEPP-ohjelmaa ja muuttamaan sen koostumusta niin paljon ja niin kauan kuin on tarpeen. EKP:n neuvosto on joka tapauksessa valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan symmetrisen inflaatiotavoitteensa mukaisesti varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.
Taloudellisessa analyysissa todettiin, että koronaviruksen leviämisen jälkeen euroalueella kerätyt tuoreimmat talousindikaattorit ja kyselytulokset kertovat tilanteen heikentyneen poikkeuksellisesti. Taloudellinen toiminta on niiden perusteella supistunut euroalueella huomattavasti ja työmarkkinatilanne heikkenee nopeasti. Koronaviruspandemialla ja siihen liittyvillä rajoituksilla on ollut vakavia vaikutuksia tehdasteollisuudessa ja palvelualalla, mikä on heikentänyt talouden tuotantokapasiteettia ja kotimaista kysyntää euroalueella. Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä, kun koronaviruksen leviäminen oli euroalueella vasta alkuvaiheessa, BKT:n neljännesvuosikasvu heikkeni 3,8 % vuosineljänneksen viimeisinä viikkoina käyttöön otettujen sulkutoimenpiteiden seurauksena. Huhtikuussa taloudellinen toiminta on supistunut selvästi, joten vaikutus on vuoden toisella neljänneksellä todennäköisesti vieläkin suurempi. Kun koronaviruspandemian välitön vaikutus väistyy ja rajoituksia vähitellen puretaan, euroalueen talouskasvun odotetaan jälleen vahvistuvan suotuisten rahoitusolojen, finanssipolitiikan sekä maailmantalouden odotetun piristymisen myötä.
Pandemian kestosta ei kuitenkaan ole minkäänlaista tietoa, joten alkavan laskusuhdanteen kestoa ja mittakaavaa on vaikea ennakoida. Eurojärjestelmän asiantuntijoiden arviot euroalueen talouskehityksestä julkaistaan vasta kesäkuussa. EKP:n asiantuntijoiden laatimien kasvuskenaarioiden perusteella vaikuttaa alustavasti siltä, että euroalueen BKT voi tänä vuonna supistua 5-12 %, ennen kuin talous seuraavina vuosina elpyy ja kasvu palautuu normaalille uralle. Se, missä mittakaavassa talous lopulta supistuu ja elpyy, riippuu ratkaisevasti rajoitusten kestosta ja vaikutuksesta mutta myös tarjontakapasiteetin ja kotimaisen kysynnän pitemmän aikavälin kehityksestä sekä siitä, miten hyvin politiikkatoimilla onnistutaan hillitsemään kriisin vaikutusta tulokehitykseen ja työllisyyteen.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli huhtikuussa 0,4 % eli hitaampi kuin maaliskuussa (0,7 %). Energian hintakehitys oli heikentynyt, mutta myös ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu YKHI-inflaatio oli hidastunut hieman. Niin öljyn nykyhinnan kuin sen futuurihintojenkin laskiessa jyrkästi on todennäköistä, että kokonaisinflaatio hidastuu vielä huomattavasti tulevina kuukausina. Taloudellisen toiminnan selvän supistumisen odotetaan vaikuttavan kielteisesti pohjainflaatioon tulevina kuukausina. Koronaviruspandemian keskipitkän aikavälin inflaatiovaikutuksiin liittyy suurta epävarmuutta, sillä kysynnän heikkenemiseen liittyvät inflaation hidastumispaineet eivät välttämättä vaikuta yhtä voimakkaasti kuin toimitushäiriöistä aiheutuvat nopeutumispaineet. Markkinaindikaattoreihin perustuvat pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat pysyneet varsin vaimeina. Kyselytutkimuksiin perustuvat inflaatio-odotukset ovat aiempaa heikompia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, mutta pitkän aikavälin odotukset ovat pysyneet vakaampina.
Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu oli vuoden 2020 maaliskuussa 7,5 % eli nopeampaa kuin helmikuussa, jolloin se oli 5,5 %. Rahan määrän kasvun taustalla ovat pankkien luotonanto yksityiselle sektorille, joka käyttää nyt runsaasti luottolimiittejään, ja M3-erien hallussapidon pienet vaihtoehtoiskustannukset suhteessa muihin rahoitusinstrumentteihin. Kasvava epävarmuus vaikuttaa lisänneen rahan hallussapitoa todennäköisesti varovaisuussyistä. Merkittävin lavean rahan kasvua vauhdittava tekijä oli edelleen suppea raha-aggregaatti M1, joka pitää sisällään likvideimmät rahan muodot.
Koronavirus on muovannut myös yksityisen sektorin lainakannan kehitystä. Kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti hidastui maaliskuussa 3,4 prosenttiin (helmikuussa 3,7 %), kun taas yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti nopeutui 5,4 prosenttiin (helmikuussa 3,0 %). Sama kehitys näkyy vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä tehdyn euroalueen pankkien luotonantokyselyn tuloksissa, joiden mukaan yritysten lainakysyntä on kasvanut äkillisesti. Yritykset ovat myös käyttäneet luottolimiittejään huomattavasti saadakseen käyttöpääomaa. Yritysten kiinteiden investointien rahoitustarpeet ovat sen sijaan vähentyneet. Asuntolainojen kysyntä kasvoi vähemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Yrityslainojen myöntämiskriteerit tiukentuivat hieman, mutta kotitalouksien kohdalla luotonantokriteerit kiristyivät voimakkaammin. Molemmissa tapauksissa taustalla olivat talousnäkymien heikkeneminen sekä yritysten ja kotitalouksien luottokelpoisuuden huonontuminen. Pankit kuitenkin odottavat yrityslainojen myöntämiskriteerien höllentyvän vuoden 2020 toisella neljänneksellä.
EKP:n rahapoliittisilla toimilla, etenkin kolmannen sarjan operaatioiden ehtojen muuttamisella suotuisammiksi ja vakuussääntöjen keventämisellä, kannustetaan pankkeja lisäämään luotonantoaan kaikille yksityisen sektorin toimijoille. Näillä toimilla sekä jäsenvaltioiden hallitusten ja EU:n toimielinten käyttöön ottamilla luotonannon tukitoimilla autetaan pitämään yllä rahoituksen saatavuutta myös niillä, jotka kärsivät eniten koronaviruspandemian seurauksista.
Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on tarpeen, jotta inflaatio palautuu vakaasti lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Finanssipolitiikassa vaaditaan rohkeaa ja koordinoitua linjaa euroalueen talouden supistuessa huomattavasti. Toimien, joilla pandemian aiheuttamaan tilanteeseen vastataan, tulisi olla mahdollisuuksien mukaan tilapäisiä ja tarkkaan kohdennettuja. EKP:n neuvosto arvostaa sitä, että Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt euroryhmän sopimuksen työntekijöiden, yritysten ja valtioiden kolmiosaisesta turvaverkosta, jonka rahoitus on yhteensä 540 miljardia euroa. EKP:n neuvosto kuitenkin myös peräänkuuluttaa tehokkaita ja nopeita lisätoimia elvytyksen valmisteluun ja tukemiseen ja pitää myönteisenä sitä, että Eurooppa-neuvosto aikoo valmistella elvytysrahaston perustamista poikkeuksellisen kriisin ratkaisemiseksi.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.