EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 16.7.2020
Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.
Kesäkuun alun rahapolitiikkakokouksen jälkeen saadut tiedot viittaavat siihen, että taloudellinen toiminta on käynnistynyt uudelleen euroalueella, vaikka toiminta on edelleen huomattavasti vähäisempää kuin ennen koronaviruspandemian (COVID-19) puhkeamista. Näkymiin liittyy myös edelleen erittäin suurta epävarmuutta. Usein päivitettävien indikaattorien ja kyselytulosten perusteella tilanne oli heikoimmillaan huhtikuussa ja kohentui touko-kesäkuussa merkittävästi – joskin epätasaisesti ja vain osittain – kun viruksen leviämistä pystyttiin jarruttamaan ja sulkutoimenpiteitä purkamaan. Kotitalouksien kulutusta ja yritysten investointeja jarruttavat kuitenkin toteutunut ja odotettavissa oleva työttömyyden kasvu sekä ansionmenetykset ja poikkeuksellisen suuri epävarmuus pandemian ja talousnäkymien kehityksestä. Energian hinnanlasku pitää kokonaisinflaation hitaana ja myös hintapaineiden odotetaan pysyvän erittäin vaimeina, sillä BKT:n kehityksen nopea heikkeneminen on kasvattanut merkittävästi talouden ylikapasiteettia.
Runsas rahapoliittinen elvytys on edelleen tarpeen talouden elpymisen tukemiseksi ja keskipitkän aikavälin hintavakauden ylläpitämiseksi. EKP:n neuvosto päätti näin ollen pitää vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan linjan ennallaan.
EKP:n ohjauskorot pidetään ennallaan. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.
Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) jatketaan ostoja. Ohjelmaan on varattu 1 350 miljardia euroa. Ohjelman avulla kevennetään rahapolitiikan linjaa, sillä inflaationäkymät arvioidaan pandemian vuoksi aiempaa heikommiksi. Ostoja tehdään joustavasti, eli niitä voidaan ohjata eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin. Näin pystytään torjumaan tehokkaasti riskiä, että rahapolitiikan vaikutus ei välittyisi talouteen sujuvasti. Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa tehdään netto-ostoja vielä ainakin kesäkuun 2021 loppuun saakka. Joka tapauksessa ostoja jatketaan, kunnes EKP:n neuvosto katsoo koronaviruspandemian kriisivaiheen päättyneen. PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2022 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.
Omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan ostoja nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa, ja samoin jatketaan lisäostoja, joihin on varattu 120 miljardia euroa käytettäväksi vuoden loppuun mennessä. EKP:n neuvosto odottaa yhä kuukausittaisten omaisuuseräostojen jatkuvan omaisuuserien osto-ohjelmassa niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa. Osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
Rahoitusoperaatioissa tarjotaan edelleen runsaasti likviditeettiä. Kolmannen kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) sarjan viimeisimmässä operaatiossa on jaettu erittäin paljon likviditeettiä ja tuettu näin pankkien luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille.
Maaliskuun alun jälkeen tehdyillä rahapoliittisilla toimilla on tuettu merkittävästi euroalueen talouden elpymistä ja turvattu hintavakautta keskipitkällä aikavälillä. Toimilla tuetaan talouden toimijoiden maksukykyä ja rahoitustilannetta, autetaan ylläpitämään luotonantoa kotitalouksille ja yrityksille sekä edistetään suotuisia rahoitusoloja kaikilla aloilla ja kaikissa maissa. Hyvin epävarmassa taloustilanteessa, kun talouden ylikapasiteetti on merkittävää, EKP:n neuvosto on valmis tekemään mandaattinsa rajoissa kaikkensa tukeakseen kaikkia euroalueen kansalaisia näinä äärimmäisen haastavina aikoina. EKP:n neuvosto haluaa hintavakaustavoitteeseen pyrkiessään ennen kaikkea varmistaa, että rahapolitiikka välittyy kaikkialle talouteen ja kaikkiin maihin. Se on edelleen valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan symmetrisen inflaatiotavoitteensa mukaisesti varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.
Taloudellisessa analyysissa tuoreimmat tiedot ja kyselytulokset viittaavat siihen, että talouden toiminta kohentui merkittävästi touko-kesäkuussa huhtikuun pohjalukemien jälkeen. Kun viruksen leviämistä on pystytty jarruttamaan, on voitu myös purkaa sulkutoimenpiteitä. Talousindikaattorit ovat silti yhä selvästi heikompia kuin ennen pandemiaa. Talouden elpyminen on vasta alkuvaiheessa ja etenee eri sektoreilla ja eri maissa eri tavoin. Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä euroalueen BKT supistui neljännesvuositasolla 3,6 %, ja sen odotetaan supistuneen toisella vuosineljänneksellä vielä lisää jokseenkin eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuisten arvioiden mukaisesti. Kulutuksen elpymisestä on kuitenkin merkkejä, ja teollisuustuotannon kehitys on piristynyt merkittävästi. Työmarkkinoiden vaimeus ja kotitalouksien varovaisuussäästäminen jarruttavat kuitenkin yksityisen kulutuksen elpymistä. Liiketoiminnan kehitysnäkymät ovat heikot ja tilanne on erittäin epävarma, mikä vaimentaa investointeja, ja maailmantalouden heikko kehitys on esteenä euroalueella tuotettujen tavaroiden ja palvelujen vientikysynnän piristymiselle.
Euroalueen talouden odotetaan elpyvän kolmannella vuosineljänneksellä, kun rajoituksia kevennetään lisää, rahoitusolot ovat suotuisat, finanssipolitiikka tukee kasvua ja taloudellinen toiminta käynnistyy uudelleen eri puolilla maailmaa. Elpymisen nopeudesta ja laajuudesta ei kuitenkaan voi vielä sanoa mitään varmaa. Talouden supistumisen ja elpymisen laajuus riippuu vahvasti rajoitustoimenpiteiden kestosta ja vaikuttavuudesta, politiikan kyvystä minimoida tuloihin ja työllisyyteen kohdistuvat haitat sekä siitä, miten pysyviksi vaikutukset tuotantokapasiteettiin ja kotimaiseen kysyntään jäävät. EKP:n neuvoston näkemyksen mukaan euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat yhä arvioitua heikomman kehityksen suuntaan.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli kesäkuussa 0,3 % (toukokuussa 0,1 %). Syynä oli pääasiassa energian hintakehitys, jonka heikkeneminen hidastui. Öljyn tämänhetkisten ja futuurihintojen perusteella kokonaisinflaation odotetaan vielä jonkin verran hidastuvan tulevina kuukausina ja alkavan nopeutua alkuvuodesta 2021. Arviossa on otettu huomioon myös arvonlisäveron tilapäinen lasku Saksassa. Heikkenevä kysyntä jarruttaa inflaatiokehitystä keskipitkällä aikavälillä, eivätkä toimitushäiriöistä aiheutuvat hintojen nousupaineet riitä kumoamaan sen vaikutusta. Markkinaindikaattoreihin perustuvat pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat jatkaneet elpymistä maaliskuun puolivälin ennätyksellisen heikoista lukemista, mutta ne ovat edelleen vaimeita. Kyselytutkimuksiin perustuvat inflaatio-odotukset ovat heikentyneet pandemian aikana, mutta pitkän aikavälin odotukset ovat pysyneet lyhyen ja keskipitkän aikavälin odotuksia vakaampina.
Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu oli vuoden 2020 toukokuussa 8,9 % eli nopeampaa kuin huhtikuussa, jolloin se oli 8,2 %. Rahan määrän vahvan kasvun taustalla on pankkien luotonannon kasvu, kun taloudessa tarvitaan edelleen kipeästi likviditeettiä. Lisäksi huomattava taloudellinen epävarmuus kasvattaa rahan hallussapitoa varovaisuussyistä. Merkittävin lavean rahan kasvua vauhdittava tekijä oli edelleen suppea raha-aggregaatti M1, joka pitää sisällään likvideimmät rahan muodot.
Koronaviruksen vaikutus elinkeinotoimintaan muovasi yhä myös yksityisen sektorin lainakannan kehitystä. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti nopeutui ja oli toukokuussa 7,3 % (huhtikuussa 6,6 %). Kasvun taustalla on yritysten tarve kattaa juoksevat kulunsa ja saada käyttöpääomaa tulojen pysyessä vähäisinä. Kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli toukokuussa 3,0 %, eli se pysyi ennallaan hidastuttuaan sitä ennen kahden kuukauden ajan. Heikon kehityksen taustalla ovat kulutukseen vaikuttavat rajoitukset.
Euroalueen pankkien luotonantokyselyn tulokset vuoden 2020 toiselta neljännekseltä valottavat tätä kehitystä. Pandemia on kasvattanut vahvasti yritysten lainakysyntää. Pääasiassa haetaan hätärahoitusta; rahoituksen hakeminen kiinteitä investointeja varten on vähentynyt. Luotonantokriteerit pysyivät jokseenkin ennallaan. Talousnäkymien huonontuessa ja yritysten luottokelpoisuuden heiketessä rahoitustilanne olisi voinut kiristyä selvemmin, mutta politiikan toimilla vaikutettiin keventävästi ja etenkin EKP tuki rahoituksensaantia ja valtiot myönsivät lainatakauksia. Pankit odottavat kuitenkin keskimäärin yrityslainojen myöntämiskriteerien tiukentuvan. Osasyynä on odotettavissa oleva valtiontakausten päättyminen. Kotitalouksien lainansaantikriteerit kiristyivät etenkin siksi, että pandemia huononsi kotitalouksien tulo- ja työllisyysnäkymiä.
EKP:n rahapoliittisilla toimilla sekä jäsenvaltioiden hallitusten ja EU:n toimielinten käyttöön ottamilla toimilla autetaan pitämään yllä rahoituksen saatavuutta myös niillä, jotka kärsivät eniten pandemian seurauksista.
Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on tarpeen, jotta inflaatio palautuu vakaasti lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Finanssipolitiikassa vaaditaan yhä rohkeaa ja koordinoitua linjaa euroalueen talouden supistuessa huomattavasti. Toimien, joilla pandemian aiheuttamaan tilanteeseen vastataan, tulisi olla mahdollisuuksien mukaan tilapäisiä ja tarkkaan kohdennettuja. Eurooppa-neuvoston hyväksymä työntekijöiden, yritysten ja valtioiden kolmiosainen turvaverkko, jonka rahoitus on yhteensä 540 miljardia euroa, tarjoaa tärkeää rahoitustukea. EKP:n neuvosto kuitenkin myös peräänkuuluttaa tehokkaita ja nopeita lisätoimia elvytyksen valmisteluun ja tukemiseen Se antaa vahvan tukensa Euroopan komission ehdotukselle ”Next Generation EU” -elvytyssuunnitelmasta, jolla tuettaisiin pandemiasta eniten kärsineitä alueita ja sektoreita, vahvistettaisiin sisämarkkinoita ja luotaisiin pohja kestävälle elpymiselle ja vauraudelle. Euroopan johtajien on tärkeää saavuttaa nopeasti yhteisymmärrys kunnianhimoisesta paketista.
Jotta Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukiväline voi toimia mahdollisimman hyvin, sen perustaksi on hahmoteltava ja toteutettava tervettä rakennepolitiikkaa kansallisella tasolla. Hyvin laadittu rakennepolitiikka voi nopeuttaa ja vahvistaa elpymistä kriisistä ja tehdä siitä tasapuolisempaa ja tukea siten rahapolitiikan vaikuttavuutta euroalueella. Kohdennetut rakennepoliittiset toimet ovat erityisen tärkeitä talouksien piristämiseksi, sillä niin voidaan keskittyä kiihdyttämään investointeja ensisijaisen tärkeillä aloilla kuten siirtymisessä ympäristön kannalta kestävään ja digitaaliseen talouteen.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.