EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 10.12.2020
Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.
Vaikka talous piristyi kolmannella vuosineljänneksellä odotettua vahvemmin ja uutiset rokotteiden etenemisestä ovat rohkaisevia, pandemia aiheuttaa yhä vakavia riskejä kansanterveydelle ja euroalueen ja koko maailman taloudelle. Covid19-tartuntojen toinen aalto ja siihen liittyvät rajoitukset jarruttavat selvästi taloudellista toimintaa euroalueella, ja talouden odotetaan supistuneen vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä. Taloudellinen toiminta jatkuu tehdasteollisuudessa melko vakaana, mutta palvelualoilla toiminta on vaimentunut selvästi, kun tautitapausten määrä on kasvanut ja sosiaalista kanssakäymistä ja liikkumista on rajoitettu uudemman kerran. Inflaatio on erittäin hidasta, kun kysyntä on heikkoa ja työ- ja hyödykemarkkinoilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia. Kaiken kaikkiaan tuoreimpien tietojen ja eurojärjestelmän asiantuntija-arvioiden perusteella pandemialla on ennakoitua huomattavampi vaikutus talouteen lyhyellä aikavälillä ja myös inflaatio pysynee heikkona pitemmän aikaa.
Pandemian uuden leviämisaallon talousvaikutusten vuoksi EKP:n neuvosto päätti tänään säätää uudelleen rahapoliittisia välineitään seuraavasti:
EKP:n ohjauskorot pidetään ennallaan. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.
EKP:n neuvosto päätti laajentaa pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa (PEPP) 500 miljardilla eurolla yhteensä 1 850 miljardiin euroon. Lisäksi PEPP-ohjelmassa tehdään netto-ostoja vielä ainakin maaliskuun 2022 loppuun saakka. Joka tapauksessa ostoja jatketaan, kunnes EKP:n neuvosto katsoo koronaviruspandemian kriisivaiheen päättyneen.
Näin pidetään rahoitusolot suotuisina pitemmän aikaa. Ostoja suoritetaan joustavasti markkinatilanteen mukaan ja niillä pyritään estämään rahoitusolojen tiukentuminen, sillä muuten olisi vaikeampaa torjua pandemian arvioitua inflaatiokehitystä hidastavaa vaikutusta. Ostojen joustava ohjaaminen eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin tukee sekin jatkuvasti rahapolitiikan sujuvaa välittymistä. Jos suotuisia rahoitusoloja voidaan ylläpitää suunniteltua pienemmillä ostoilla, PEPP-ohjelmaan varattua summaa ei tarvitse käyttää kokonaan. Ostojen määrää voidaan säätää tarvittaessa suotuisien rahoitusolojen ylläpitämiseksi myös, jos pandemian inflaatiokehitystä heikentävän vaikutuksen torjunta sitä edellyttää.
PEPP-ohjelmaa jatkettiin, koska pandemia vaikuttaa talouteen ja inflaatioon vielä pitemmän aikaa. Näin rahapoliittisten toimien elvyttävä vaikutus on kestävämpi ja tuntuu markkinoilla jatkuvasti. Suotuisien rahoitusolojen ylläpitäminen pandemian kestäessä auttaa vähentämään epävarmuutta ja vahvistamaan luottamusta. Se tukee yksityistä kulutusta ja yritysten investointeja ja viime kädessä talouden elpymistä. Samalla hillitään pandemian vaikutusta arvioituun inflaatiokehitykseen.
PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2023 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.
EKP:n neuvosto päätti vielä muuttaa kolmannessa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarjassa (TLTRO III) suoritettavien operaatioiden ehtoja. Se päätti erityisesti pidentää kahdellatoista kuukaudella eli kesäkuuhun 2022 saakka ajanjaksoa, jonka aikana huomattavasti suotuisampia ehtoja sovelletaan. Vuoden 2021 kesä- ja joulukuun välisenä aikana toteutetaan kolme uutta operaatiota. Lisäksi vastapuolet voivat saada kolmannen sarjan operaatioissa enemmän rahoitusta kuin ennen. Enimmäismäärä nostetaan 55 prosenttiin niiden operaation ehdot täyttävästä lainakannasta (aiemmin 50 %). Jotta pankeilla on kannustin pitää lainanantonsa nykytasolla, uudet lainausehdot koskevat ainoastaan pankkeja, jotka saavuttavat uuden lainanantotavoitteen. Kun TLTRO III ‑operaatioiden korko pidetään pandemian vuoksi matalana, operaatioita lisätään ja lainan enimmäismäärää nostetaan, pankkien rahoitusolot pysyvät erittäin suotuisina. Näin autetaan varmistamaan, että niillä on runsaasti likviditeettiä ja ne pystyvät lainaamaan rahaa kotitalouksille ja yrityksille suotuisin ehdoin.
EKP:n neuvosto päätti jatkaa kesäkuuhun 2022 saakka vakuussääntöjen keventämistoimia, jotka se oli hyväksynyt 7.4. ja 22.4.2020. Näin varmistetaan, että pankit voivat vastedeskin hyödyntää täysimääräisesti eurojärjestelmän likviditeettioperaatioita ja ennen kaikkea TLTRO III -operaatioiden uusia ehtoja. EKP:n neuvosto arvioi uudestaan vakuussääntöjen kevennystoimet ennen vuoden 2022 kesäkuuta ja varmistaa, etteivät ne häiritse eurojärjestelmän vastapuolten osallistumista TLTRO III ‑operaatioihin.
EKP:n neuvosto päätti myös toteuttaa vuonna 2021 neljä uutta pandemiaan liittyvää kohdentamatonta pitempiaikaista rahoitusoperaatiota (PELTRO), jotka toimivat jatkuvana varautumisjärjestelynä likviditeettivajeiden varalta.
Omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan ostoja nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP:n neuvosto odottaa yhä kuukausittaisten omaisuuseräostojen jatkuvan omaisuuserien osto-ohjelmassa niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.
Osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia jatketaan täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
Eurojärjestelmän repojärjestelyä (Eurosystem Repo Facility for Central Banks, EUREP) ja euroalueen ulkopuolisten keskuspankkien kanssa tehtyjä tilapäisiä swap- ja repojärjestelyjä jatketaan maaliskuuhun 2022 asti.
Lisäksi EKP:n neuvosto päätti, että säännöllisiä luotto-operaatioita toteutetaan jatkossakin nykyisillä ehdoilla kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti, niin kauan kuin on tarpeen.
EKP:n neuvoston päättämistä toimista kerrotaan tarkemmin erillisissä lehdistötiedotteissa, jotka julkaistaan tänään kello 15.30 (Keski-Euroopan aikaa).
Tämänpäiväiset rahapoliittiset päätökset auttavat ylläpitämään suotuisia rahoitusoloja pandemian kestäessä ja vahvistavat siten luotonantoa kaikille talouden sektoreille, tukevat taloudellista toimintaa ja ylläpitävät keskipitkän aikavälin hintavakautta. Esimerkiksi pandemian etenemisestä ja rokotteiden käyttöön saannin ajoituksesta ei kuitenkaan voida sanoa mitään varmaa. Seuraamme jatkuvasti myös valuuttakurssikehitystä, joka voi sekin vaikuttaa keskipitkän aikavälin hintavakausnäkymiin. EKP:n neuvosto on siis edelleen valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan symmetrisen inflaatiotavoitteensa mukaisesti varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.
Taloudellisessa analyysissa todettiin, että supistuttuaan huomattavasti vuoden 2020 alkupuoliskolla euroalueen BKT elpyi kolmannella vuosineljänneksellä voimakkaasti ja kasvoi 12,5 % edellisestä vuosineljänneksestä. BKT oli kuitenkin edelleen huomattavasti heikommalla tasolla kuin ennen pandemiaa. Pandemian toisen aallon ja sen myötä lokakuun puolivälin jälkeen kiristyneiden rajoitustoimien odotetaan supistavan taloudellista toimintaa jälleen huomattavasti neljännellä vuosineljänneksellä, tosin paljon vähäisemmässä määrin kuin vuoden toisella neljänneksellä.
Talous kehittyy edelleen epätasaisesti eri toimialoilla: uudet sosiaalisen kanssakäymisen ja liikkumisen rajoitukset heikentävät toimintaa palvelualoilla enemmän kuin teollisuudessa. Vaikka kotitalouksia ja yrityksiä tuetaan finanssipoliittisin toimin, pandemian vaikutukset työllisyyteen ja tuloihin pitävät kuluttajat edelleen varovaisina. Lisäksi taseiden heikkeneminen ja epävarmuus talousnäkymistä vaikeuttavat yritysten investointeja.
Uutiset rokotteiden käyttöön saannista lisäävät luottamusta siihen, että kansanterveydellinen kriisi saataneen vähitellen ratkaistua. Laaja immuniteetti saavutetaan kuitenkin vasta ajan mittaan, eikä tartuntamäärien uutta nousua ja sen asettamia haasteita kansanterveydelle ja talousnäkymille voida sulkea pois laskuista. Euroalueen talouden elpyminen saanee keskipitkällä aikavälillä tukea suotuisista rahoitusoloista, kasvua tukevasta finanssipolitiikasta ja kysynnän elpymisestä, kun rajoitustoimet poistetaan ja epävarmuus väistyy.
Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevien eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2020 arvioiden perusskenaariosta. Arvioiden mukaan BKT supistuu 7,3 % vuonna 2020 mutta kasvaa 3,9 % vuonna 2021 ja 4,2 % vuonna 2022 sekä 2,1 % vuonna 2023. Taloudellisen toiminnan lyhyen aikavälin näkymät on nyt arvioitu heikommiksi kuin EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2020 arvioissa, mutta näkymien arvioidaan palaavan suurin piirtein syyskuun perusskenaarion tasolle keskipitkällä aikavälillä.
Kaiken kaikkiaan euroalueen kasvunäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan mutta eivät yhtä voimakkaasti kuin aiemmin. Vaikka uutiset rokotteiden saapumisesta lähitulevaisuudessa ovat rohkaisevia, heikomman kehityksen riskejä liittyy siihen, miten pandemia vaikuttaa taloustilanteeseen ja rahoitusoloihin.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen inflaatiovauhti pysyi marraskuussa ennallaan eli -0,3 prosentissa. Öljyn hintakehityksen perusteella kokonaisinflaatio pysyy todennäköisesti negatiivisena alkuvuoteen 2021 saakka, kun otetaan huomioon myös arvonlisäverokannan tilapäinen alentaminen Saksassa. Sen jälkeen inflaation odotetaan nopeutuvan Saksan tilapäisen arvonlisäveroalennuksen päättymisen ja energian hintainflaatiota nopeuttavan vertailuajankohdan vaikutuksen ansiosta. Hintapaineiden odotetaan kuitenkin pysyvän vaimeina siksi, että kysyntä on heikkoa (etenkin matkailualoilla), palkkapaineet ovat vähäiset ja euron valuuttakurssi on vahvistunut. Kun pandemian vaikutus väistyy, kysyntä elpyy kasvua tukevan raha- ja finanssipolitiikan ansiosta, mikä kasvattaa taas inflaatiopaineita keskipitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat markkinaindikaattorien ja kyselytutkimusten perusteella edelleen vaimeat.
Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevien eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2020 arvioiden perusskenaariosta, jonka mukaan vuotuinen inflaatiovauhti on 0,2 % vuonna 2020, 1,0 % vuonna 2021 ja 1,1 % vuonna 2022 sekä 1,4 % vuonna 2023. Vuosien 2020 ja 2022 inflaationäkymät on nyt arvioitu heikommiksi kuin EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2020 arvioissa.
Rahatalouden analyysissa todettiin lavean raha-aggregaatin (M3) vuotuisen kasvuvauhdin pysyneen kutakuinkin ennallaan ja olleen 10,5 % lokakuussa 2020. Rahan määrän voimakas kasvu on saanut tukea eurojärjestelmän jatkuvista omaisuuseräostoista, joista on tullut merkittävin rahan luomisen lähde. Kun rahaa hallussa pitävällä sektorilla suositaan edelleen nopeasti rahaksi muutettavissa olevia sijoituksia ja likvideimpien talletusten hallussapidon vaihtoehtoiskustannukset ovat alhaiset, merkittävin lavean rahan kasvua vauhdittava tekijä on edelleen suppea raha-aggregaatti M1.
Yksityisen sektorin lainakannan kasvu on tasoittunut, mutta se on edelleen nopeampaa kuin ennen covid-19-pandemiaa. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti, joka nopeutui pandemian alkukuukausina voimakkaasti, hidastui lokakuussa 6,8 prosenttiin (syyskuussa 7,1 %). Hidastumisen taustalla on hätärahoitustarpeiden pieneneminen, vähäiset investoinnit ja yritysluottojen luotonantokriteerien tiukentuminen, kuten vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä tehty euroalueen pankkien luotonantokysely osoittaa. Kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli lokakuussa 3,1 % eli syyskuun tasolla.
Kaiken kaikkiaan EKP:n rahapoliittisia toimia sekä jäsenvaltioiden hallitusten ja EU:n toimielinten käyttöön ottamia toimia tarvitaan edelleen pitämään pankkien luotonantotilanne suotuisana ja rahoituksen saatavuutta yllä erityisesti niillä, jotka kärsivät eniten pandemian seurauksista.
Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on tarpeen, jotta taloudellinen toiminta helpottuu ja inflaatio palautuu vakaasti lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Finanssipolitiikassa vaaditaan yhä rohkeaa ja koordinoitua linjaa euroalueen talouden supistuessa huomattavasti. Finanssipoliittisten toimien, joilla pandemian aiheuttamaan tilanteeseen vastataan, tulisi olla mahdollisuuksien mukaan tilapäisiä ja tarkkaan kohdennettuja. Yritysten ja kotitalouksien kysynnän heikkous ja kasvanut riski elpymisen viivästymisestä pandemian toisesta aallosta johtuvien uusien sulkutoimien vuoksi edellyttävät kuitenkin jäsenvaltioilta finanssipoliittisen tuen jatkamista. Eurooppa-neuvoston hyväksymä työntekijöiden, yritysten ja valtioiden kolmiosainen turvaverkko tarjoaa tärkeää rahoitustukea.
EKP:n neuvosto on hyvin tietoinen Next Generation EU -elpymispaketin merkityksestä ja painottaa, että se on tärkeää saada käyttöön viipymättä. Se kehottaa jäsenvaltioita käyttämään varat tuottavaan julkiseen kulutukseen ja toteuttamaan tuottavuutta lisäävää rakennepolitiikkaa. Näin Next Generation EU -ohjelma voisi edistää yhtenäisempää, nopeampaa ja voimakkaampaa elpymistä EU-maissa, parantaisi niiden talouden kestokykyä ja kasvupotentiaalia ja lisäisi siten rahapolitiikan vaikuttavuutta euroalueella. Rakennepolitiikalla on erityisen suuri merkitys puututtaessa pitkäaikaisiin rakenteellisiin ja institutionaalisiin heikkouksiin ja nopeutettaessa siirtymistä ympäristön kannalta kestävään ja digitaaliseen talouteen.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.