EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main
Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.
Tämänpäiväisessä kokouksessa EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksiköllä. Koronnostotahtia nopeutettiin, sillä rahapolitiikka on yhä vahvasti elvyttävää ja korkotaso on nyt saatava edistämään keskipitkän aikavälin inflaatiovauhdin palautumista kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Joudumme todennäköisesti nostamaan korkoja vielä useassa kokouksessa, jotta kysyntä vaimenee eikä taloudessa aleta odottaa inflaatiovauhdin jäävän nopeaksi. Koronnostotahti riippuu siitä, miten tilanne kehittyy ja millaisia tietoja inflaatiokehityksestä saadaan. Korkopäätökset tehdään kokouksissa aina tuoreimpien tietojen pohjalta.
Päätimme nostaa korkoja, sillä inflaatiovauhti on edelleen liian nopea ja sen odotetaan pysyvän tavoitettamme nopeampana vielä pitemmän aikaa. Korkoja joudutaan siis todennäköisesti vielä nostamaan lisää. Eurostatin alustavan arvion mukaan inflaatiovauhti oli elokuussa 9,1 %. Energian ja elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet nopeasti, monilla toimialoilla on vaikeuksia vastata kysyntään taloudellisen toiminnan käynnistyttyä uudelleen, ja lisäksi ne kärsivät toimitushäiriöistä. Hinnannostopaineita alkaa olla kaikkialla taloudessa, eli inflaatio voi lyhyellä aikavälillä vielä nopeutua. Kun inflaatiota nopeuttavat tekijät ajan mittaan väistyvät ja rahapolitiikan normalisoitumisen vaikutus alkaa näkyä taloudessa ja hinnoittelussa, inflaatio hidastuu. EKP:n tuoreimmissa asiantuntija-arvioissa inflaatiovauhdin ennakoidaan olevan keskimäärin 8,1 % vuonna 2022, eli inflaatio on nyt arvioitu merkittävästi nopeammaksi kuin vielä kesäkuisissa eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa. Vuonna 2023 keskimääräinen inflaatiovauhti olisi arvion mukaan 5,5 % ja vuonna 2024 enää 2,3 %.
Euroalueen talouskehitys piristyi hetkellisesti vuoden 2022 alkupuoliskolla, mutta tuoreimpien tietojen perusteella se heikkenee nyt tuntuvasti. Talouskasvun odotetaan hyytyvän loppuvuodesta, ja vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä talouden ei odoteta kasvavan lainkaan. Energian kalleuden vuoksi muuhun kulutukseen jää vähemmän rahaa. Lisäksi toimitushäiriöt vaikeuttavat edelleen tuotantoa, joskin tilanne on jo helpottunut jonkin verran. Maantieteellis-poliittinen tilanne on vaikea, ja etenkin Venäjän asiaton hyökkäyssota Ukrainassa heikentää kuluttajien ja yritysten luottamusta tulevaisuuteen. Tuoreimmissa asiantuntija-arvioissa talouskasvun ennakoidaan siksi jäävän selvästi kesäkuisia arvioita hitaammaksi niin loppuvuodesta 2022 kuin ensi vuonnakin. Kasvuvauhti on arvioissa nyt 3,1 % vuonna 2022 ja 0,9 % vuonna 2023 sekä 1,9 % vuonna 2024.
Pandemia on jättänyt jälkensä, ja se voi edelleen hankaloittaa rahapolitiikan vaikutuksen välittymistä talouteen. EKP:n neuvosto pyrkii tukemaan rahapolitiikan välittymismekanismin toimintaa, joten pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa hankittujen varojen erääntyessä ne sijoitetaan jatkossakin joustavasti uudelleen.
Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa. Lisäksi julkaistaan erillinen tiedote valtioiden talletusten koroista. Teknisluontoinen lehdistötiedote tulee verkkoon klo 15.45 Keski-Euroopan aikaa.
Käyn nyt läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä, ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilasta.
Taloudellinen toiminta
Euroalueen talous kasvoi 0,8 % vuoden 2022 toisella neljänneksellä. Kasvu johtui pääasiassa siitä, että lähikontaktia vaativien palvelujen kysyntä oli vahvaa pandemiaan liittyvien rajoitusten poistuttua. Myös matkustaminen lisääntyi kesällä, mikä vahvisti talouskehitystä etenkin maissa, joissa turismia on paljon. Energiakustannusten nousu ja jatkuvat häiriöt kansainvälisissä toimitusketjuissa vaikeuttivat yritysten toimintaa, mutta toimitushäiriöitä oli jo aiempaa vähemmän.
Nyt kolmannella neljänneksellä runsas turismi on tukenut talouskehitystä, mutta odotamme talouskasvun hidastuvan tuntuvasti vuoden loppua kohden. Syitä on useita. Inflaation nopeutuessa kulutus on vaimeaa, ja tuotanto kärsii kaikkialla taloudessa myös kaasun toimitushäiriöistä. Taloudellisen toiminnan käynnistyminen pandemian jälkeen lisäsi palvelujen kysyntää voimakkaasti, mutta palvelukysyntä ei vahvistu samaan tapaan enää pitkään. Kansainvälinen kysyntä vaimenee, kun esimerkiksi rahapolitiikka kiristyy monissa maissa, ja ulkomaankaupan vaihtosuhteen heikentyminen tuntuu euroalueen taloudessa. Tilanteen epävarmuus heikentää tuntuvasti luottamusta tulevaisuuteen.
Työmarkkinatilanne on pysynyt vankkana, mikä edistää taloudellista toimintaa. Työllisyys kasvoi eli työntekijöitä oli tämän vuoden toisella neljänneksellä 600 000 enemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä, ja työttömyysaste oli heinäkuussa vain 6,6 % eli alempi kuin pitkään aikaan. Tehtyjen työtuntien määrä kasvoi toisella vuosineljänneksellä 0,6 %, eli työtunteja tehdään nyt enemmän kuin ennen pandemiaa. Talouskehityksen heiketessä työttömyysaste kuitenkin nousee todennäköisesti jonkin verran.
Kun energian kallistumisen vaikutusta pyritään hillitsemään finanssipolitiikan keinoin on tärkeää, että tukitoimet laaditaan tilapäisiksi ja että ne kohdennetaan tilanteesta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille, jotta inflaatiopaineet eivät kasva. Kun julkiset menot suunnitellaan tehokkaasti, valtioiden ei tarvitse velkaantua kohtuuttomasti. Rakennepoliittisilla toimilla voidaan parantaa euroalueen kasvupotentiaalia ja auttaa taloutta selviytymään kriiseistä.
Inflaatio
Inflaatiovauhti nopeutui entisestään ja oli elokuussa 9,1 %. Pääsyynä nopeaan inflaatioon on edelleen energian poikkeuksellinen hinnannousu. Energiaerässä inflaatiovauhti oli jopa 38,3 %. Markkinaindikaattorien perusteella öljyn hintakehitys tasoittuu todennäköisesti pian mutta kaasun tukkuhinta pysyy huomattavan korkeana. Myös elintarvike-erässä inflaatio nopeutui. Se oli elokuussa 10,6 % osin energian hintakehityksen mutta myös elintarvikeraaka-aineiden kaupan häiriöiden ja epäsuotuisien sääolojen vuoksi.
Vaikka toimitushäiriöt vähenevät jo, niiden vaikutus näkyy kuluttajahinnoissa edelleen ja nopeuttaa inflaatiota. Myös kysynnän elpyminen palvelualoilla nostaa hintoja. Lisäksi euron kurssin heikentyminen on kasvattanut inflaatiopaineita.
Inflaatiopaineita alkaa olla yhä useammilla toimialoilla, sillä energian kallistumisen vaikutus tuntuu kaikkialla taloudessa. Pohjainflaatio on nopeutunut, joten tuoreimmissa asiantuntija-arvioissa ilman elintarvikkeiden ja energian hintoja lasketun inflaation ennakoidaan olevan 3,9 % vuonna 2022 ja 3,4 % vuonna 2023 sekä 2,3 % vuonna 2024.
Työmarkkinatilanne on vankka, ja inflaation vaikutus ylläpitää sekin todennäköisesti palkkakehitystä jossain määrin. Tuoreimpien tietojen kuten viimeaikaisten työmarkkinasopimusten perusteella palkkakehitys on kuitenkin pysynyt maltillisena. Useimpien indikaattorien mukaan pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat nyt kahden prosentin tuntumassa, mutta osaan indikaattoreista on inflaation nopeutuessa tehty tarkistuksia, jotka edellyttävät jatkuvaa seurantaa.
Riskiarvio
Maailmantalouden kasvu hidastuu, joten euroalueellakaan talouskasvun piristyminen ei vaikuta kovin todennäköiseltä etenkään lyhyellä aikavälillä. Asiantuntija-arvioiden kielteisen skenaarion perusteella kasvu voisi heiketä perusskenaarioonkin verrattuna tuntuvasti, jos sota Ukrainassa pitkittyisi ja etenkin jos kotitalouksien ja yritysten energiansaantia jouduttaisiin säännöstelemään. Se voisi heikentää luottamusta entisestään ja aiheuttaa uusia ongelmia tarjontapuolella. Jos energian ja elintarvikkeiden hinnat nousisivat jatkuvasti ennakoitua enemmän, talouskehitys todennäköisesti kärsisi. Maailmantalouden näkymien odotettua voimakkaampi heikkeneminen voisi vaikuttaa euroalueen vientikysyntään.
Inflaatio voi myös vielä nopeutua, vaikka arvioitua hitaampikin inflaatiovauhti on mahdollisuuksien rajoissa. Lyhyellä aikavälillä inflaatio nopeutuisi todennäköisimmin, jos energiansaanti vaikeutuisi entisestään. Keskipitkällä aikavälillä inflaatiovauhti voisi vielä nopeutua, jos euroalueen tuotantokapasiteetti heikkenisi pysyvämmin, energian ja elintarvikkeiden hinnat jatkaisivat nousuaan, inflaation alettaisiin odottaa vakaantuvan tavoitettamme nopeammaksi tai palkkoja nostettaisiin ennakoitua enemmän. Energiakustannusten lasku tai kysynnän heikkeneminen keskipitkällä aikavälillä voisi taas vähentää hintapaineita.
Rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanne
Markkinakorot ovat nousseet, sillä rahapolitiikan odotetaan inflaatiokehityksen vuoksi kiristyvän. Yritysten lainakustannukset ovat viime kuukausina kasvaneet, ja kotitalouksien pankkilainojen korot ovat nyt korkeammat kuin vuosiin. Pankkien luotonanto yrityksille on kuitenkin edelleen vahvaa, sillä yritykset tarvitsevat rahoitusta tuotantokustannusten kasvaessa ja ne pyrkivät myös täydentämään varastojaan. Asuntolainojen kysyntä vaimenee, kun luotonantokriteerit tiukentuvat, lainakustannukset kasvavat ja kuluttajien luottamus heikkenee.
Yhteenveto
Päätimme nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksiköllä, sillä inflaatiovauhti on edelleen liian nopea ja sen odotetaan pysyvän tavoitettamme nopeampana vielä pitemmän aikaa. Korkoja joudutaan siis todennäköisesti vielä nostamaan lisää. Koronnostotahtia nopeutettiin, sillä rahapolitiikka on yhä vahvasti elvyttävää ja korkotaso on nyt saatava edistämään keskipitkän aikavälin inflaatiovauhdin palautumista kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi.
Korkopäätökset tehdään kokouksissa aina tuoreimpien tietojen pohjalta. Olemme valmiita tarkistamaan kaikkia välineitämme mandaattimme rajoissa, jotta inflaatio voi vakaantua tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.