Myös maailmantalouden kasvu on jatkunut ripeänä ja näkymät ovat edelleen lupaavat. Yhdysvalloissa kokonaistuotannon kasvu on ollut alkuvuonna odotettua voimakkaampaa ja euroalueella kasvu on selvästi nopeutunut. Edellytykset Suomen talouden ripeän kasvun jatkumiselle lähivuosina ovat hyvät, kuten Suomen Pankki kevään ennusteessaan arvioi. Tuontihintojen ja erityisesti öljyn hinnan nousun myötä, mutta myös kotimaisten tekijöiden vuoksi Suomen inflaatiovauhti on kuitenkin kiihtynyt tuntuvasti. Vaarana on, että ripeän talouskasvun oloissa kotimaisten kustannusten nousuvauhti kiihtyy ja yleinen inflaatio pysyy nopeana.
Koska mahdollisuudet aktiiviseen suhdannepolitiikkaan ovat vähäiset, on välttämätöntä, että rakenteellisilla toimenpiteillä poistetaan talouden ja työllisyyden kasvua haittaavia tekijöitä ja samalla hillitään inflaatiopaineiden voimistumista. Hallituksen talousarvioesityksen mukaiset veronkevennykset luovat kannustimia lisätä työvoiman tarjontaa ja ovat näin ollen rakenne- ja työllisyyspoliittisesta näkökulmasta perusteltuja. Työhön kohdistuvan verotuksen keventäminen on välttämätöntä hyvän työllisyyskehityksen ylläpitämiseksi myös tulevina vuosina. Monivuotinen veronkevennysohjelma selkiyttäisi tilannetta työmarkkinoilla ja vakauttaisi siten talouskehitystä myös pidemmällä aikavälillä.
Talouden ylikuumenemista tulee euroaikana välttää kaikin keinoin. Vahvan kysynnän myötä esimerkiksi rakennusalan hintapyynnöt ovat nousseet kustannuksia nopeammin jo pitkän aikaa. Voittomarginaalien kasvusta on merkkejä muillakin aloilla. Ylivelkaantuminen ei ole vielä kotitalouksien yleinen ongelma, mutta varallisuusesineiden hintojen voimakkaat vaihtelut viime aikoina samoin kuin luottokorkojen nousu muistuttavat velkaantumisen vaaroista. Myös palkkapaineet näyttävät lisääntyneen, vaikka ehdotetut veronkevennykset jo yksistään lisäävät palkansaajien tuloja varsin tuntuvasti. Heikko euro ja koko euroalueen taloustilanteeseen mitoitettu korkotaso ovat omalta osaltaan lisänneet ylikuumenemisen riskiä Suomessa. Tasapainoisen talouskehityksen jatkuminen ei siten ole itsestään selvää. Kun verotusta nykyisten vahvojen suhdannenäkymien vallitessa kevennetään ilman, että kevennysten kysyntävaikutuksia kompensoidaan menoleikkauksilla, myös finanssipolitiikan viritys on muodostumassa keveäksi. Tiukemmin mitoitetun finanssipolitiikan ja maltillisten palkkaratkaisujen ohella talouden tasapainoisen kehityksen turvaaminen edellyttäisi työmarkkinoiden toimintaa tehostavia ja talouden tuotantomahdollisuuksia lisääviä rakenteellisia uudistuksia.
Nyt ilmestynyt Euro & talous sisältää myös viisi muuta artikkelia. Esko Ollila käsittelee Kansainvälisen valuuttarahaston muuttuvaa roolia. Pentti Forsmanin otsikkona on "Elektroniikkateollisuus - vakauttava tekijä Suomen taloudessa". Risto Peltokangas kirjoittaa valuuttavarannon sijoittamisesta, ja Päivi Tissari arvioi eurojärjestelmän rahapolitiikan toteutuksesta saatuja kokemuksia Suomen Pankin näkökulmasta. Jussi Snellman puolestaan kirjoittaa vähittäismaksuliikkeen muutoksesta Suomessa