Suomen Pankin ennusteen mukaan maailmantalouden ja maailmankaupan kasvu jatkuu kohtalaisen ripeänä mutta hyvin eritahtisena. ”Nousevien talouksien osuus maailmantaloudesta ohittaa kehittyneiden talouksien osuuden ennustejakson loppupuolella”, pääjohtaja Liikanen totesi Euro & talous -lehden tiedotustilaisuudessa. Kasvunäkymiin liittyvät riskit ovat kuitenkin alasuuntaisia. Ne heijastavat poikkeuksellisen suurta epävarmuutta, jota viime viikkoina ovat lisänneet Pohjois-Afrikan ja Japanin tapahtumat.
Nousevien talouksien voimakas kasvu on lisännyt raaka-aineiden kysyntää, ja se on johtanut raaka-aineiden hintojen nousuun. Tämä on kiihdyttänyt inflaatiota kaikkialla maailmassa. Inflaation kehitykseen liittyvät riskit painottuvat ennustettua nopeamman inflaation suuntaan. Riskit liittyvät raaka-aineiden hintojen nousun välittymiseen kuluttajahintoihin sekä välillisiin veroihin kohdistuviin korotuspaineisiin. ”Rahapolitiikalla varmistetaan, että inflaatio-odotukset pysyvät tiukasti ankkuroituna ja että inflaatiopaineiden kertautuminen vältetään”, pääjohtaja Liikanen sanoi viitaten EKP:n neuvoston maaliskuiseen kokoukseen.
Suomen talous on noussut ripeästi syvästä taantumasta. Maailmantalouden elpyminen on lisännyt etenkin metsä- ja kemianteollisuuden tuotteiden ja metallijalosteiden vientiä. Myös kotimainen kysyntä on vauhdittunut, kun yksityinen kulutus on kasvanut nopeasti ja asuntoinvestoinnit ovat lisääntyneet merkittävästi.
Suomen Pankin uuden ennusteen mukaan Suomen BKT:n kasvu nopeutuu kuluvana vuonna 4 prosentin tuntumaan, kun vuoden 2010 aikana nopeutunut tuotannon kasvu tuottaa suuren kasvuperinnön kuluvalle vuodelle. Kokonaistuotannon kasvu kuitenkin hidastuu vuosina 2012–2013 noin 2 ½ prosenttiin, eikä taantumaa edeltänyttä tuotannon tasoa saavuteta ennen vuotta 2012. ”Hyvät kasvuluvut kuvaavat talouden nousua syvän kuopan pohjalta. Taantuman vauhdittama rakennemuutos heikentää talouden pidemmän aikavälin kasvunäkymiä”, totesi pääjohtaja Liikanen. Teollisuuden osuus talouden tuotannosta on supistunut, ja samalla tuottavuuskehitykseltään hitaampien palvelualojen osuus on kasvanut.
Kuluttajahintojen nousu on nopeutunut Suomessa huomattavasti viimeisen puolen vuoden aikana. Energian ja muiden raaka-aineiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti, ja elintarvikkeiden hintojen nousu on kiihtynyt. Myös välillisen verotuksen muutokset ovat nopeuttaneet kuluttajahintojen nousua.
Kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina nopeammin kuin euroalueella keskimäärin, eikä hintatasojen odoteta lähentyvän myöskään ennustejaksolla. ”On ensiarvoisen tärkeää panostaa rakenteellisiin uudistuksiin, jotka tehostavat kotimarkkinoiden kilpailua. Samalla on estettävä kestävää kasvua ja työllisyyttä rapauttava palkkojen ja hintojen nousukierre”, pääjohtaja Liikanen tähdensi.
Vaikka Suomen julkisen talouden alijäämän ennustetaan supistuvan vuonna 2011, ilman uusia finanssipolitiikan toimia valtiotalouteen jää mittava rakenteellinen alijäämä. ”Julkistaloutta vahvistavien toimien ajoituksella vaikutetaan niistä aiheutuvan rasituksen jakautumiseen sukupolvien välillä. Myös tästä syystä julkisen talouden nopea vahvistaminen on tärkeää”, painotti pääjohtaja Liikanen. Mitä kauemmaksi siirretään tarvittavia veroihin ja menoihin kohdistuvia päätöksiä sekä rakenteellisia toimia, sitä suurempi osuus rasituksesta kohdistuu nykyisiin nuoriin ikäluokkiin.