Velkakriisi ja talouden epävarmuus haittaavat rahoituksen välittymistä. Euroalueen pankit ovat kiristäneet luotonantoaan yrityksille ja kotitalouksille. Näin ne pyrkivät varautumaan mahdollisiin markkinahäiriöihin varainhankinnassa ja vahvistamaan vakavaraisuuttaan. Suomessa pankit eivät toistaiseksi ole rajoittaneet luotonantoaan eikä velkakriisi ole tyrehdyttänyt yritysrahoitusta. Yritykset ovat Suomessa varautuneet rahoitustilanteen heikkenemiseen paremmin kuin ennen rahoituskriisin kärjistymistä vuonna 2008. Tiedot käyvät ilmi Suomen Pankin julkaisemasta Rahoitusmarkkinaraportista 2/2011.
Eurooppalaiset pankit täyttävät tällä hetkellä laissa säädetyt vakavaraisuusvaatimukset, mutta velkakriisi ja epävarma taloustilanne ovat lisänneet huolta pankkien kyvystä kestää kasvavia luottotappiota. EU-maat pääsivät lokakuun 2011 lopussa sopimukseen pankkien pääomittamisesta, jonka tavoitteena on vähentää eurooppalaista pankkisektoria kohtaan tunnettua epäluottamusta. Suomalaisten pankkien ja vakuutusyhtiöiden sijoitukset euroalueen valtioiden ja rahalaitosten velkapapereihin ovat varsin vähäiset verrattuna niiden muihin ulkomaisiin saamisiin.
Koko rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviin kansainvälisiin pankkeihin kohdistetaan tulevaisuudessa tiukempia vakavaraisuusvaatimuksia kuin muihin pankkeihin. Lisäksi näiden pankkien kykyä selviytyä kriiseistä vahvistetaan parantamalla valvontayhteistyötä sekä antamalla viranomaisille valtuudet puuttua ongelmapankkien toimintaan riittävän ajoissa. Euroopan komission heinäkuussa 2011 julkistama esitys pankkien vakavaraisuusvaatimusten yhdenmukaistamiseksi uhkaa rajoittaa kansallisten viranomaisten mahdollisuuksia reagoida rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaaviin riskeihin.
Muutokset maksuliikenteen infrastruktuurissa ovat aiheuttaneet häiriöitä suomalaisten maksujenvälityksessä. Maksuliikenteen häiriöt ovat näkyneet lähinnä maksujen tavallista myöhäisempinä kirjautumisina asiakkaiden tileille. Maksujärjestelmien luotettavuuden parantaminen on vastaisuudessa välttämätöntä.
Rahoitusmarkkinaraportissa käsitellään lisäksi Euroopan järjestelmäriskikomitean (ESRB) ensimmäistä julkista suositusta, pörssissä noteerattujen sijoitusrahastojen markkinoiden ripeää kasvua maailmalla, rahamarkkinarahastojen sääntelyn kiristämistä ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) julkaisemia rahoitusvakausindikaattoreita. Raportissa kerrotaan myös, miten maksupalveluiden tuottaminen on pankeille pääosin tappiollista.
Rahoitusmarkkinaraportissa käsitellään lisäksi Euroopan järjestelmäriskikomitean (ESRB) ensimmäistä julkista suositusta, pörssissä noteerattujen sijoitusrahastojen markkinoiden ripeää kasvua maailmalla, rahamarkkinarahastojen sääntelyn kiristämistä ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) julkaisemia rahoitusvakausindikaattoreita. Raportissa kerrotaan myös, miten maksupalveluiden tuottaminen on pankeille pääosin tappiollista.
Lisätietoja:
Ekonomisti Jyrki Haajanen, jyrki.haajanen(at)bof.fi, puh. 010 831 2059.
Rahoitusmarkkinaraportti 2/2011
Rahoitusmarkkinaraportti 2/2011