Suomen talouskasvu jää lähivuosina vaimeaksi. Kokonaistuotannon ennustetaan lisääntyvän 1,5 % vuonna 2012 ja 1,2 % vuonna 2013. Vuonna 2014 talouskasvun arvioidaan asettuvan 1,6 prosenttiin. "Ennusteessa oletetaan, että maailmantalouden ja kansainvälisen kaupan kasvu nopeutuu kuluvan vuoden loppupuolella. Epävarmuus Suomen ulkoisen ympäristön kehityksestä on kuitenkin velkakriisin vuoksi suuri. Ennustettua heikomman kehityksen riski onkin merkittävä", painotti pääjohtaja Erkki Liikanen Euro & talous  lehden tiedotustilaisuudessa.
 
Talouskasvu on ollut viime vuodet kotimarkkinoiden varassa. Kotitalouksien kulutuksen viimeaikaisen nopean kasvun ennustetaan hidastuvan lähivuosina selvästi, kun ostovoiman kehitys jää aiempaa hitaammaksi eikä työllisyys kohene. Talouden suuri epävarmuus hidastaa investointien kasvua. Vienti supistui vuonna 2011, ja sen ennustetaan vauhdittuvan vähitellen. Maailmankaupan kasvuvauhtiin Suomen investointitavaroihin painottuva vienti ei kuitenkaan lähivuosina yllä.
 
Julkisen talouden tasapainon ennustetaan kohenevan vuoteen 2014 mennessä 1 prosenttiyksikön suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtion velka-asteen nousu pysähtyy vuonna 2014. Koko julkisen talouden velka-aste kuitenkin kohoaa edelleen kuntien taloustilanteen heikkenemisen vuoksi.
 
Inflaation ennustetaan olevan 2,9 % vuonna 2012. Välillisten verojen korotukset nostavat kuluttajahintoja tänä ja ensi vuonna. Inflaation ennustetaan hidastuvan vähitellen.
 
Suomen vaihtotase on viime vuosina heikentynyt, ja vuonna 2011 se muuttui alijäämäiseksi. Alijäämän taustalla ovat kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen, viennin vaikeudet ja öljyn hinnan nousu. Lisäksi vaihtotasetta on painanut kotitalouksien ja julkisyhteisöiden velkaantuminen. Vaihtotaseen alijäämän ennustetaan pysyvän nykytasonsa tuntumassa lähivuodet.
 
Vaihtotaseen alijäämä kasvattaa kansantalouden ulkoisen rahoituksen riskejä, ja samalla se heijastaa kotimaisen kehityksen epätasapainoa. Kotitalouksien ja julkisyhteisöjen velkaantumiseen perustuva talouskasvu ei ole kestävää, kun väestön ikääntyessä olisi perusteltua säästää tulevaisuutta varten.
 
"Epätasapainoinen kehitys voidaan välttää sellaisella talouspolitiikalla, joka pienentää julkisia ja kotitalouksien alijäämiä sekä samalla parantaa talouden kasvuedellytyksiä", pääjohtaja Liikanen korosti. Yksi osa tällaista politiikkaa on julkisen talouden sopeuttamisen jatkaminen ja kotitalouksien velkaantumisen hallinta. Lisäksi on tärkeää parantaa suomalaisen tuotannon kustannuskilpailukykyä ja lisätä työvoiman tarjontaa erityisesti työuria pidentämällä.
 
Euro & talous 3/2012 Talouden näkymät
 
Pääjohtajan puheeseen liittyvä kalvosarja (PDF)
 
Pääjohtajan puheeseen liittyvä kalvosarja (PPT)
 
Videotallenne tilaisuudesta (Flash)