Siirry sisältöön
Euroalueen pankeilta erääntyy runsaasti pitkäaikaista velkarahoitusta alkuvuoden 2012 aikana. Markkinaehtoisen varainhankinnan kallistuminen ja epävarmuus rahoituksen saatavuudesta velkakriisin olosuhteissa ovat herättäneet huolta pankkien kyvystä luotottaa asiakkaitaan.
 
Euroalueen pankit ovat kiristäneet luottoehtojaan sekä yritys- että asuntoluotoissa, mikä on leventänyt lainamarginaaleja. Samaan aikaan yritysten ja kotitalouksien luotonkysyntä on vähentynyt. Maakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria, eikä luottokannan haitallisesta, talouskasvua rajoittavasta supistumisesta ole toistaiseksi pitävää näyttöä.
 
Suomessa valtioiden velkakriisin syveneminen ja talouskasvun hidastuminen vaikuttivat vain vähän yleisön lainojen, talletusten sekä arvopaperiomistusten kehitykseen vuonna 2011. Yleisen epävarmuuden lisääntymisellä oli kuitenkin suuri vaikutus rahalaitosten välisten lainojen ja talletusten sekä johdannaiskannan kehitykseen.
 
Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase oli vuoden 2011 lopussa kolmanneksen suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Rahalaitosten tasetta kasvattivat erityisesti euroalueen ulkopuolelta otetut lainat sekä johdannaiset. Rahalaitosten reposopimukset euroalueen ulkopuolisten yritysten, vakuutusyhtiöiden ja keskusvastapuolien kanssa moninkertaistuivat. Euroalueen ulkopuolisia saamisia ja velkoja kasvattivat myös pankkikonsernien sisäiset siirrot.
 
Suomessa yleisön lainakannan kasvu jatkui tasaisena ja nopeampana kuin euroalueella vuonna 2011. Sekä yritykset että kotitaloudet lisäsivät lainanottoaan. Lainakanta kasvoi kuitenkin hitaammin kuin finanssikriisiä edeltävinä vuosina.
 
Kotitalouksien asuntolainakanta kasvoi koko vuoden tasaisesti keskimäärin 6,7 prosentin vuosivauhtia. Yritysten lainakanta jatkoi myös viime vuonna kasvuaan ja oli keskimäärin 6,5 %, mutta kasvu nopeutui vuoden lopussa 8,5 prosenttiin. Useissa muissa euromaissa yrityslainakanta supistui tai kasvoi vaatimattomasti. Suomessa yritykset ottivat lainoja pääasiassa käyttöpääoman hankintaan ja rahoituksen uudelleenjärjestelyihin, eivät niinkään investointien rahoittamiseen.  
 
Kotimaisten sijoitusrahastojen rahastopääoma supistui 6,5 mrd. euroa vuonna 2011, mikä aiheutui pääasiassa arvopapereiden epäsuotuisasta hintakehityksestä, mutta myös siitä, että  sijoittajat vähensivät rahasto-omistuksiaan 1,5 mrd. eurolla. Suomessa rahastopääoma supistui voimakkaammin kuin euroalueella keskimäärin.
 
Suomeen on perustettu työryhmä arvioimaan, millä sääntelykeinoilla ja vastuunjaolla kotimaiset viranomaiset voisivat nykyistä paremmin tunnistaa ja torjua rahoitusjärjestelmän ja koko talouden vakautta uhkaavia riskejä. Liialliseen luotonantoon ja velkaantumiseen liittyvien riskien toteutuminen oli yksi käynnissä olevan rahoitus- ja talouskriisin keskeisistä syistä.
 
Siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA) saavutti Suomessa merkittävimmän vaiheensa, kun SEPA-tilisiirto korvasi kansallisen tilisiirron vuoden 2012 alusta. Toimenpiteet vähittäismaksamisen yhtenäistämiseksi EU:ssa jatkuvat.
 
Tiedot käyvät ilmi Suomen Pankin tänään julkaisemista Rahoitustilastot 2011  vuosikatsauksesta ja Rahoitusmarkkinaraportista 1/2012.

Lisätietoja:
Ekonomisti Hanna Häkkinen, hanna.hakkinen(at)bof.fi, puh. 010 831 2552 (Rahoitustilasto-vuosikatsaus)
Ekonomisti Hanna Putkuri, hanna.putkuri(at)bof.fi, puh. 010 831 2103 (Rahoitusmarkkinaraportti)
Ekonomisti Hermanni Teräväinen, hermanni.teravainen(at)bof.fi, puh. 010 831 2172 (Rahoitustilasto-vuosikatsaus)
​​