Siirry sisältöön
Maailmantalouden kasvu on jatkunut vaimeana. Talousnäkymien heikentyminen on kuitenkin pysähtynyt. Keskeisillä talousalueilla kotitalouksien ja yritysten odotukset talouden kasvusta ovat voimistuneet ja rahoitusmarkkinoiden tilanne on parantunut kesästä 2012 lähtien. Finanssikriisin jälki on kuitenkin pitkä. ”Kriisin koettelemissa maissa tuotannon taso on pysynyt vaatimattomana. Velkaantumisen purkaminen on välttämätöntä, vaikka sillä on lyhyellä aikavälillä kasvua hidastava vaikutus”, sanoi pääjohtaja Erkki Liikanen tänään Euro & talous ‑lehden tiedotustilaisuudessa.
 
Euroalueella talouden supistuminen päättyi kesällä 2013. Yhdysvaltojen taloutta tukevat työllisyyden koheneminen ja asuntojen hintojen nousu. Talousnäkymien ja luottamuksen parantuminen on näkynyt myös valtionlainojen korkojen ja osakekurssien nousuna.
 
Maailmantaloudelle on ollut 2000-luvulla leimallista nousevien talouksien merkityksen voimakas kasvu. Viime kuukausien aikana luottamus kasvun jatkumiseen on kuitenkin heikentynyt. Luottamuksen heikentyminen ja odotukset rahapoliittisen elvytyksen vähentämisestä Yhdysvalloissa ovat kääntäneet pääomavirrat pois nousevista talouksista, mikä on heikentänyt niiden valuuttoja. ”Kasvuerot eivät rajoitu enää kehittyneiden ja nousevien talouksien välille, vaan myös erot maaryhmien sisällä ovat kasvaneet”, sanoi pääjohtaja Liikanen.
 
Keskeisillä talousalueilla hintojen kehitys on vaimeaa, ja euroalueella inflaation odotetaan hidastuvan 1,5 prosentin tuntumaan vuonna 2013. Maltillisten inflaationäkymien johdosta rahapolitiikalla on voitu tukea kasvua. Rahapolitiikan vaikutusta on myös tehostettu ennakoivalla viestinnällä. Euroalueen rahapolitiikan mitoituksella pyritään sellaiseen kasvua tukevaan vaikutukseen, joka on sopusoinnussa hintavakauden näkymien kanssa ja joka edistää rahamarkkinoiden vakautta.”Ohjauskorot pysyvät nykyisellä tasollaan tai sitä alempana pidemmän aikaa”, tähdensi pääjohtaja Liikanen. ”EKP:n neuvosto seuraa tarkasti myös ylimääräisen likviditeetin määrän muutosten vaikutuksia rahapolitiikan mitoitukseen.”
 
Euroalueella kasvua tukeva rahapolitiikka välittyy edelleen epätasaisesti. Tilanteen kohentamisessa jäsenmaiden talouskasvua edistävillä rakenteellisilla toimilla ja julkisen talouden sopeuttamisella on olennainen merkitys.
 
Pankkiunionin eteneminen vahvistaa luottamusta euroalueen pankkeihin ja niiden toimintakykyyn. Tärkeä osa yhteisen valvonnan järjestämistä on huolellisen, riippumattoman ja yhdenmukaisen arvion laatiminen pankkien taseisiin sisältyvistä riskeistä. ”Euroalueen pankkien taseiden arviointi ja vakavaraisuutta kohentavat toimenpiteet ovat avainasemassa luottamuksen palauttamiseksi”, pääjohtaja Liikanen totesi. Pankkisektorin tervehdyttäminen ja valtioiden julkiseen taloudenpitoon kohdistuvan luottamuksen turvaaminen ovat tärkeitä myös rahapolitiikan välittymisen kannalta.