Suomen rahoitusmarkkinoiden toiminta on pysynyt vakaana, vaikka kokonaistaloudellinen tilanne ei ole parantunut. Tärkeimmät vakausriskit liittyvät sekä kotimaiseen että kansainväliseen kehitykseen. Rahoitusmarkkinoilla matalat korot, tuottohakuisuuden kasvu ja markkinoiden runsas likviditeetti synnyttävät riskejä, jotka voivat välittyä myös Suomeen. Lisäksi Suomen talouden heikompi kehitys voi altistaa rahoitusjärjestelmän riskeille. ”Rahoitusjärjestelmän vakaa toiminta on välttämätöntä Suomen talouden tasapainoisen kehityksen tukemiseksi”, muistutti Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen tänään Euro & talous -julkaisun lehdistötilaisuudessa.
Kotitalouksien velkaantuneisuus on kaksinkertaistunut 2000-luvulla, joskin viime vuosina sen kasvuvauhti on vaimentunut. Tämän lisäksi velkaantuneisuuden keskittyminen tekee kotitalouksista haavoittuvia. ”Puolet asuntovelasta on velkaantuneimmalla kymmenyksellä kotitalouksista. Nykytilanteessa, jossa korot ovat olleet pitkään matalat, oman talouden hallinnan ja korkoriskin merkitys korostuu”, sanoi johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen.
Euroalueen nykyinen rahapolitiikka mataline korkoineen on sopusoinnussa Suomen talouden suhdannesyklin kanssa. ”Pitkään jatkuessaan matala korkotaso saattaa johtaa asuntoluotonannon liialliseen kasvuun ja asuntomarkkinoiden ylikuumenemiseen. Tällaiseen kehitykseen on varauduttava ajoissa makrovakausvälinein. Välineiden on oltava riittäviä, ja valmiudet niiden käyttöön on luotava hyvissä ajoin”, tähdensi Pentti Hakkarainen.
Suomessa pankeilla on suuri merkitys rahoituksen välityksessä. Sen vuoksi riittävä kilpailu pankkisektorilla on asiakkaiden ja kokonaistalouden kannalta tärkeää. Suomen pankkijärjestelmä on kannattava ja vakavarainen, mutta rakenteellisesti haavoittuva. Se on keskittynyt, ulkomaisesta rahoituksesta riippuvainen ja voimakkaasti kytköksissä muihin Pohjoismaihin. Pankkikriisien seuraukset voisivat olla täällä poikkeuksellisen vakavia.
Rakenteesta johtuvien haavoittuvuuksien vaikutuksia voidaan pienentää vahvistamalla edelleen pankkien riskienkantokykyä. ”Rahoituksen välityksen tehtävä on keskeinen, ja sen hoitamiseksi pankkien vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tulisi pysyä kaikissa olosuhteissa vahvana. Viranomaisilla tulee olla kansainvälisesti vertailukelpoiset välineet, kuten järjestelmäriskipuskuri, tämän varmistamiseksi”, sanoi varapuheenjohtaja Hakkarainen.
Maksu- ja selvitysjärjestelmien toimintavarmuus tukee osaltaan rahoitusvakautta. Järjestelmien kansainväliseen luonteeseen liittyy kuitenkin uusia haavoittuvuuksia. Rahoitussektorin kansallinen varautuminen sekä kyberturvallisuudesta huolehtiminen ovat oleellinen osa toimintavarmuuden vaalimista.