Euroalueella talouskasvu on jatkunut laaja-alaisena, joskin vaimeana. Myös työttömyys on hiljakseen vähentynyt huomattavalta tasoltaan. Suotuisasta yleisestä talouskehityksestä huolimatta inflaatio on pysynyt selvästi tavoiteltua hitaampana. Tämän vuoksi EKP:n neuvosto päätti maaliskuussa 2016 laskea ohjauskorkoja ja kasvattaa sekä laajentaa arvopapereiden ostoja. ”Rahapoliittisten toimien odotetaan vaikuttavan euroalueella asteittain. Rahapolitiikan avulla vakautetaan hintakehitystä tavoitteen mukaiseksi ja tuetaan talouden kasvua. Elpymisen odotetaan saavan lisävauhtia, kun vielä toteuttamattomat rahapoliittiset toimet pannaan täytäntöön”, sanoi pääjohtaja Erkki Liikanen tänään Euro & talous -julkaisun tiedotustilaisuudessa.
Euroalueen laaja-alaisen kasvun ansiosta Suomen vienti alueen maihin on lisääntynyt. Viennin lisäksi EKP:n rahapolitiikka tukee Suomessa kotimaista kysyntää. Kotitalouksien ja yritysten uusista pankkilainoistaan maksamat korot ovat jatkaneet laskuaan, mikä kannustaa kuluttamaan ja investoimaan.
”Suomen talous on palaamassa kasvu-uralle ja myös investoinnit ovat kääntyneet pitkästä aikaa kasvuun. Viennin pysyessä kokonaisuudessaan vaimeana on epävarmaa, kuinka vahvasti ja pitkään velan kasvuun perustuva kotimainen kysyntä voi tukea talouskasvua”, totesi pääjohtaja Liikanen. ”Kasvun saaminen kestävälle pohjalle edellyttää Suomelta sekä kasvumahdollisuuksia parantavien rakenneuudistusten jatkamista että kustannuskilpailukyvyn palauttamista. Tässä kilpailukykysopimus on toteutuessaan tärkeä askel”, jatkoi pääjohtaja Erkki Liikanen.
Suomessa on pidemmällä aikavälillä odotettavissa selvästi hitaampaa talouskasvua kuin viime vuosikymmeninä. ”Rakenneuudistukset, innovaatiot ja yritysten toimintaedellytysten parantaminen voivat kohentaa pidemmän aikavälin näkymiä. Niiden avulla helpotettaisiin myös työllisyyden paranemista ja julkisen talouden hoitoa”, tähdensi pääjohtaja Liikanen.
Taloutta tukeneeseen yksityisen kysynnän kasvuun on liittynyt kotitalouksien velkaantumisen jatkuminen. Perusteltu huolenaihe on velka-asteiden nouseminen tilanteessa, jossa talouskasvun pidemmän aikavälin näkymät ovat heikot. Kotitalouksien velkaantumiseen liittyvien riskien hallinnassa keskeisessä roolissa ovat makrovakauspolitiikan välineet, joilla ohjataan pankkien pääomavaatimuksia ja asuntoluototuksen käytäntöjä. Jatkossa on tärkeää varmistaa, että makrovakauspolitiikan välineistö on riittävä ja samantasoinen kuin muissa Euroopan maissa. Välineiden käytöstä päättää neljännesvuosittain Finanssivalvonnan johtokunta.