Suomen talous kasvaa laaja-alaisesti viennin vauhdittamana, ja kotimainen kysyntä jatkuu voimakkaana. Suomen Pankin ennusteen mukaan kokonaistuotanto kasvaa 3,1 % vuonna 2017 ja 2,5 % vuonna 2018. Vuosina 2019—2020 talous kasvaa noin 1,5 prosentin vauhtia. Kustannuspaineet pysyvät vaimeina, ja inflaatio jää ennustejaksolla eli vuosina 2017–2020 Suomessa hitaammaksi kuin muualla euroalueella.
Suhdannekäänteen taustalla ovat olleet suurimmaksi osaksi ulkoiset tekijät, kuten maailmankaupan kasvun kiihtyminen. Vaikka noususuhdanne on edelleen vahvistunut, vuoden 2017 kasvu jää koko ennustejakson nopeimmaksi. Kansainvälisen talouden suotuisa kehitys ja jo tehtyjen rahapoliittisten päätösten talouskasvua tukeva vaikutus vaimenevat hieman, ja Suomen pitkän aikavälin vaisu kasvupotentiaali alkaa hidastaa kasvua. Ennusteen riskit painottuvat lyhyellä aikavälillä ennustettua nopeamman kasvun suuntaan.
Kotimaan vientiä tukevat tärkeimpien vientimarkkinoiden hyvänä jatkuva kasvu ja Suomen kustannuskilpailukyvyn paraneminen. Erityisesti euroalueen investointien lisääntyminen kohentaa Suomen vientiteollisuuden näkymiä. Viennin kasvu parantaa myös vaihtotasetta, joka on ennustejaksolla liki tasapainossa. Vaihtotaseen paraneminen luo osaltaan pohjaa tasapainoisemmalle kasvulle.
Yksityinen kulutus kasvaa työllisyystilanteen ja kuluttajien ostovoiman paranemisen myötä. Negatiivisina pysyvät reaalikorot ja kuluttajien vahva luottamus kannustavat kotitalouksia kuluttamaan. Poikkeuksellisen kevyt rahapolitiikka pitää myös yritysten lainakorot matalina ja tukee investointeja. Investoinnit kasvavat lähivuosina voimakkaasti, mutta kasvu hidastuu kuitenkin vuotta 2020 lähestyttäessä.
Suomen työllisyys elpyy hitaasti, kun otetaan huomioon taloudellisen aktiivisuuden vilkastuminen. Vuosina 2017 ja 2018 työllisyys kasvaa työn kysynnän lisääntyessä, mutta kohtaanto-ongelmat, väestörakenteen muutos ja muut työmarkkinoiden tarjontatekijät jarruttavat työllisyyden paranemista. Suomen talous saa kuitenkin jatkossa tukea tuottavuuden kasvun hienoisesta kiihtymisestä.
Julkisen talouden tilanne on vahvistunut suhdanteen paranemisen myötä. Julkisen sektorin alijäämä suhteessa BKT:hen pienenee 1,1 prosenttiin vuonna 2017 ja edelleen 0,7 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Finanssipolitiikan mitoitus on ennustejaksolla suhdanteeseen nähden kevyt. Suhdanteen paraneminen ei ratkaise julkisen talouden pidemmän aikavälin ongelmia. Julkisen talouden kestävyysvaje on edelleen noin 3 %.
Lisätietoja: ennustepäällikkö Juha Kilponen, puh. 09 183 3441.