EKP:n neuvoston viimeviikkoisen arvion mukaan euroalueen talouskasvu jatkuu laaja-alaisena, vaikka epävarmuus kansainvälisestä talouskehityksestä vaimentaa kasvuvauhdin aikaisemmin ennustettua hitaammaksi. Neuvosto ilmoitti pitävänsä EKP:n ohjauskorot nykyisellä tasolla ainakin kesän 2019 yli. Lisäksi neuvosto vahvisti viime kesänä esittämänsä suunnitelman lopettaa omaisuuserien osto-ohjelman netto-ostot tähän vuoteen. Ensi vuoden alusta lähtien arvopapereita ostetaan sen verran kuin niitä erääntyy. Näitä uudelleensijoituksia jatketaan täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
"Alhainen korkotaso ja osto-ohjelmassa erääntyvien varojen sijoittaminen uudelleen ylläpitävät rahapolitiikan elvyttävää mitoitusta. Tämä tukee hintavakaustavoitteen saavuttamista sekä kasvun ja työllisyyden kohenemista", sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Euro & talous -verkkojulkaisun tiedotustilaisuudessa.
Euroalueen rahapolitiikka tukee talouskasvua ja työllisyyttä Suomessakin. Talouden viime vuosien elpyminen sekä julkisia menoja ja tuloja koskevat päätökset ovat parantaneet Suomen julkisen talouden tilaa. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä ei kuitenkaan ole varmistettu. Väestön vanheneminen kasvattaa ikäsidonnaisia menoja, ja uusi väestöennuste heikentää kestävyysvajetta entisestään. ”Kun otetaan huomioon kestävyysvaje ja nykyinen suotuisa suhdannetilanne, julkisen talouden nykyistä määrätietoisempi vahvistaminen olisi perusteltua”, korosti pääjohtaja Rehn.
Työn tuottavuuden kehitys on viimeisten 10 vuoden aikana ollut Suomessa vaimeaa sekä aiempiin vuosikymmeniin että muihin maihin verrattuna. "Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys ovat tuottavuuden kasvua vauhdittavien innovaatioiden perusta. Siten niitä koskevilla onnistuneilla politiikkatoimilla voidaan parantaa tuottavuuden kasvun edellytyksiä", pääjohtaja Rehn painotti.
Suomen tulevaisuus riippuu myös kansainvälisillä foorumeilla tehtävistä päätöksistä. "Koska Suomi ei yksin voi torjua ilmastonmuutosta, tulee Suomen aktiivisesti osallistua kansainväliseen ilmastopolitiikkaan ja sen ohjauskeinojen kehittämiseen", sanoi pääjohtaja Rehn. Ilmastonmuutos on valtava globaali markkinahäiriö. Sen torjunnassa on oleellista, että kasvihuonekaasujen tuottamiselle asetetaan hinta mahdollisimman kattavasti eri maissa.