Siirry sisältöön

EKP:n neuvosto arvioi kokouksessaan 12. syyskuuta 2019, että talouskehitys euroalueella jatkuu vaimeana. Kansainvälisen kaupan kasvu on pysähtynyt, ja erityisesti teollisuuden vaikeudet ovat osoittautuneet pitkäkestoisemmiksi kuin mitä aiemmin odotettiin. Inflaatio on ollut jatkuvasti EKP:n hintavakaustavoitetta hitaampaa. Neuvosto totesi, että odotettua heikomman talouskehityksen riskit eivät ole väistyneet ja inflaatiopaineet jatkuvat vaimeina.

Näistä syistä EKP:n neuvosto päätti syyskuun kokouksessaan keventää rahapolitiikkaa merkittävästi. Se laski EKP:n talletuskorkoa 10 korkopistettä eli −0,50 prosenttiin ja muutti korkoja koskevaa ennakoivaa viestintäänsä niin, että korkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tai alemmalla tasollaan siihen asti, että neuvosto näkee inflaationäkymien palautuvan vankasti kohti keskuspankin tavoitetta ja kehitys näkyy myös johdonmukaisesti pohjainflaatiossa. Lisäksi neuvosto päätti aloittaa uudelleen arvopapereiden netto-ostot 20 mrd. eurolla kuukaudessa marraskuun alusta alkaen. Neuvosto päätti myös keventää kohdistettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden ehtoja ja muuttaa pankkien varannoille maksettava koron kaksiportaiseksi.

Rahapoliittisen elvytyspaketin ansiosta rahoitusolot euroalueella pysyvät kevyinä vielä pitkään ja tukevat myös pidemmän aikavälin kasvunäkymiä. ”Meidän tulee välttää sellainen haitallinen tasapaino, joka syntyy pitkäaikaisen hitaan inflaation ja nollakorkojen yhdistelmästä, koska se heikentäisi olennaisesti rahapolitiikan liikkumavaraa suhdanteiden tasaamiseksi. Tämä pysäyttäisi talouden kasvun pitkäksi ajaksi alle potentiaalinsa ja jarruttaisi työllisyysasteen nostoa”, sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Euro & talous -verkkojulkaisun tiedotustilaisuudessa.

EKP:n rahapolitiikan strategian uudelleenarviointia koskeva keskustelu on edennyt kuluvan vuoden mittaan, ja uudelleenarvioinnin tarpeesta vallitsee jo laaja yhteisymmärrys. ”Arvioinnin onnistunut toteuttaminen syventää tutkimukseen nojaavaa tietopohjaa rahapolitiikan strategiasta ja siten auttaa lujittamaan yhteisymmärrystä rahapolitiikasta EKP:n neuvostossa. Se siten edistäisi parempaa rahapolitiikan päätöksentekoa ja tukisi johdonmukaista viestintää,” Rehn painotti.

Lisätietoja rahapoliittisista kysymyksistä antaa pääjohtaja Olli Rehn, puh. 09 183 2001 ja
Euro & talous -julkaisusta toimistopäällikkö Hanna Freystätter, puh. 09 183 2490.