- Lähentymisraportissa arvioidaan seitsemän EU:n jäsenvaltion edistymistä euron käyttöönoton valmisteluissa.
- Arvio tukee Kroatian pyrkimystä ottaa euro käyttöön 1.1.2023.
- Haastavan taloustilanteen vuoksi lähentymiskriteerien täyttämisessä on edetty vain vähän.
EKP:n kesäkuun 2022 lähentymisraportin mukaan euroalueeseen kuulumattomien EU-maiden taloudet ovat lähentyneet euroalueen taloutta vain vähän vuoden 2020 jälkeen. Suurimpana syynä on ollut vaikea taloustilanne.
Kahden vuoden välein julkaistavissa raporteissa tarkastellaan niitä EU:n jäsenvaltiota, jotka eivät vielä ole ottaneet euroa käyttöön. Tällä kertaa arvioinnin kohteena on seitsemän maata: Bulgaria, Kroatia, Puola, Romania, Ruotsi, Tšekki ja Unkari.
Kroatiaa tarkastellaan nyt muita maita perusteellisemmin, sillä se on ilmoittanut aikovansa ottaa euron käyttöön 1.1.2023. Bulgaria ja Kroatia liittyivät ERM II ‑valuuttakurssimekanismiin ja pankkiunioniin 10.7.2020.
Koronaviruspandemian (covid-19) vuoksi taloudellinen toiminta väheni huomattavasti vuonna 2020, mutta kaikki tarkasteltavat maat ovat sittemmin elpyneet vahvasti. Venäjän helmikuussa 2022 aloittama sota Ukrainassa on kuitenkin sittemmin taas heikentänyt talouskasvua ja nopeuttanut inflaatiota kaikissa tarkasteltavissa maissa. On liian varhaista arvioida, miten vaikutukset näkyvät eri maiden lähentymiskehityksessä. Tulevaa lähentymiskehitystä on nyt erityisen vaikeaa ennakoida. Lopullinen vaikutus paljastuu vasta sodan jälkeen.
Hintavakaus: Vain Kroatiassa ja Ruotsissa 12 kuukauden keskimääräinen inflaatiovauhti alitti hintavakauskriteerin viitearvon (4,9 %). Viitearvon perustana oli niiden kolmen maan (Suomi, Kreikka ja Ranska) keskimääräinen inflaatiokehitys, joissa hinnat ovat pysyneet vakaimpina (Maltan ja Portugalin inflaatiokehitys katsottiin äärihavainnoksi, joten niiden lukuja ei otettu huomioon keskiarvon laskennassa). Muissa viidessä maassa eli Bulgariassa, Puolassa, Romaniassa, Tšekissä ja Unkarissa inflaatio oli huomattavasti viitearvoa nopeampaa viimeisten 12 kuukauden aikana, kuten myös edellisessä vuoden 2020 raportissa.
Julkinen talous: Raportin julkaisuhetkellä vain Romania on liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena. Menettely aloitettiin huhtikuussa 2020. Vaikka julkisen talouden alijäämäsuhde ylitti 3 prosentin viitearvon vuonna 2021 kolmessa muussakin tarkasteltavassa maassa (Bulgariassa, Tšekissä ja Unkarissa), uusia liiallisia alijäämiä koskevia menettelyjä ei aloitettu.
Julkisen talouden alijäämät kasvoivat pandemiakriisin vuoksi nopeasti ja tuntuvasti vuonna 2020 ja pysyivät vuonna 2021 suurina kaikissa tarkasteltavissa maissa Ruotsia lukuun ottamatta. Julkisen talouden rahoitusasema koheni vuonna 2021 edellisvuoteen nähden kaikissa muissa maissa paitsi Bulgariassa ja Tšekissä. Euroopan komission kevään 2022 talousennusteen mukaan alijäämäsuhteen odotetaan pienenevän useimmissa tarkasteltavissa maissa vuosina 2022 ja 2023. Alijäämäsuhteen odotetaan kuitenkin ylittävän viitearvon vuonna 2023 Puolassa, Romaniassa, Tšekissä ja Unkarissa.
Julkisen velan suhde BKT:hen oli Bulgariassa ja Ruotsissa välillä 20–40 % ja Puolassa, Romaniassa ja Tšekissä välillä 40–60 % vuonna 2021. Kroatiassa ja Unkarissa velkasuhde ylitti 60 prosentin viitearvon.
Vuosina 2022 ja 2023 julkisen talouden velkasuhteen odotetaan pienenevän neljässä tarkasteltavista maista, kun taloudellinen toiminta kohenee ja pandemiakriisin vuoksi aloitetut julkiset tukitoimet asteittain päättyvät. Julkisen talouden rahoitusasemia heikentävät kuitenkin energian kallistuminen ja Venäjän sota Ukrainassa.
Valuuttakurssikehitys: Bulgarian lev ja Kroatian kuna osallistuivat ERM II ‑järjestelmään suurimman osan kaksivuotisesta tarkastelujaksosta 26.5.2020–25.5.2022. Levin keskuskurssi oli 1,95583 ja kunan 7,53450. Kroatian kunan kurssi vaihteli vain vähän, eli kuna pysyi melko vakaasti lähellä keskuskurssiaan. Bulgarian lev ei poikennut keskuskurssistaan. ERM II ‑järjestelmään kuulumattomien valuuttojen kurssit vaihtelivat melko paljon, Romanian leuta lukuun ottamatta.
Pitkät korot: Pitkien korkojen 12 kuukauden keskiarvot olivat alhaisimmat Bulgariassa, Kroatiassa ja Ruotsissa. Tšekissä pitkät korot olivat 2,5 % eli hieman 2,6 prosentin viitearvoa alemmat. Kahdessa tarkasteltavista maista – Unkarissa ja Puolassa – pitkien korkojen 12 kuukauden keskiarvot ylittivät viitearvon, ja Romaniassa pitkien korkojen keskiarvo oli huomattavasti viitearvon yläpuolella.
Institutionaalinen ympäristö on tärkeä tekijä arvioitaessa taloudellisen lähentymisen kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Ruotsia lukuun ottamatta instituutioiden ja hallinnon laatu on verrattain heikko tarkasteltavissa maissa. Lainsäädännön lähentymisen kannalta Kroatia on tarkasteltavista maista ainoa, jonka lainsäädäntö on täysin sopusoinnussa euron käyttöönottoa koskevien perussopimuksen sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (EKPJ:n perussääntö) vaatimusten kanssa.
Kroatia
EKP:n arvion mukaan Kroatia täyttää lähentymiskriteerien viitearvot.
Hintavakaus
Huhtikuussa 2022 Kroatian YKHI-inflaation 12 kuukauden keskiarvo oli 4,7 % eli alle viitearvon (4,9 %). Inflaation odotetaan nopeutuvan vähitellen lähikuukausina, jos Venäjän sota Ukrainassa nostaa raaka-aineiden hintoja, lisää hintapaineita eri aloilla ja pahentaa toimitushäiriöitä.
Huolena kuitenkin on, että Kroatian inflaatiokehitys ei pitkällä aikavälillä pysy lähentymiskriteerien mukaisena. Lähentymisprosessin tueksi tarvitaan asianmukaisia toimia, jotta hintapaineet eivät pääse kasvamaan liiallisiksi ja makrotalous pysyy tasapainossa.
Julkisen talouden alijäämä- ja velkasuhteet
Kroatiassa BKT:hen suhteutettu julkisen talouden alijäämä oli hieman alle 3 prosentin viitearvon vuonna 2021. Velkasuhde puolestaan ylitti 60 prosentin viitearvon, vaikkakin se oli pienempi kuin edellisvuonna. Kroatian alijäämäsuhde vuonna 2021 oli 2,9 % eli lähentymiskriteerin mukainen. Velkasuhde vuonna 2021 oli 79,8 % eli pienempi kuin edellisvuonna (87,3 %). Velkakriteeri täyttyi velkasuhteen voimakkaan supistumisen ansiosta.
Euroopan komission kevään 2022 talousennusteen mukaan Kroatian kehitys on vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaista. Lisäksi Euroopan komissio totesi vuonna 2022 talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpaketissaan, että Kroatian velkakestävyyden riskit ovat keskisuuria keskipitkällä aikavälillä. Jotta Kroatia voi turvata julkisen talouden kestävyyden ja saada velkasuhteen supistumaan pitkäkestoisesti, sen olisi tärkeää toteuttaa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esittämänsä uudistukset.
Valuuttakurssi
Kroatian kuna liitettiin ERM II -järjestelmään 10.7.2020, jolloin sen ERM II -keskuskurssiksi vahvistettiin 7,53450 kunaa ja vaihteluväliksi tavanomaiset ±15 %. Kroatian kunan kurssi vaihteli vain vähän ja pysyi kahden vuoden tarkastelujaksolla 26.5.2020–25.5.2022 melko vakaasti lähellä keskuskurssiaan.
Pitkät korot
Kroatian pitkät korot olivat toukokuusta 2021 huhtikuuhun 2022 kestäneen tarkastelujakson aikana keskimäärin 0,8 % eli alle korkokriteerin viitearvon (2,6 %). Kroatian pitkät korot ovat olleet laskussa vuodesta 2012 lähtien. Pitkien korkojen 12 kuukauden keskiarvo oli tuolloin hieman alle 7 %, kun se nyt on alle 1 %.
Kestävä lähentyminen
Kroatian olisi hyvä toteuttaa vakauteen tähtäävää talouspolitiikkaa ja laajoja rakenneuudistuksia. Euroopan komissio totesi arviossaan vuonna 2022, että maan makrotalouden epätasapaino väheni edelleen vuonna 2021 eli pandemiaa edeltänyt suotuisa kehitys jatkui. Rakenneuudistusten avulla Kroatia voisi parantaa instituutioita ja liiketoimintaympäristöä, lisätä kilpailua sekä tehostaa julkishallinnon ja oikeusjärjestelmän toimintaa. Lokakuussa 2020 EKP:n suoraan valvontaan tuli Kroatiasta kahdeksan merkittävää pankkia ja välilliseen valvontaan 15 vähemmän merkittävää pankkia.
Lainsäädäntöä koskevat kriteerit
Kroatian lainsäädäntö on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 131 edellytetyllä tavalla sopusoinnussa perussopimusten ja EKPJ:n perussäännön kanssa.
Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Alexandrine Bouilhet puhelinnumerossa +49 172 174 93 66.
Huom.
- EKP:n lähentymisraportissa tarkastellaan euron käyttöönottoon valmistautuvien EU:n jäsenvaltioiden taloudellista ja oikeudellista lähentymiskehitystä kahden vuoden välein tai tietyn maan pyynnöstä. Raportissa arvioidaan, kuinka kestävästi maiden taloudet lähentyvät euroalueen talouksia, ovatko niiden lainsäädännöt sopusoinnussa EU:n säädösten kanssa ja täyttävätkö niiden keskuspankit lakisääteiset vaatimukset. Tanskalle on myönnetty oikeus olla ottamatta euroa käyttöön, joten Tanskasta ei tarvitse laatia lähentymisraporttia, ellei se itse pyydä sitä.
- Tämän lähentymisraportin luvut perustuvat 25.5.2022 käytettävissä olleisiin tietoihin. Hintavakautta ja pitkiä korkoja koskevissa kriteereissä tarkastelujakso on toukokuusta 2021 huhtikuuhun 2022. Valuuttakurssien tarkastelujaksona on 26.5.2020–25.5.2022. Tiedot julkisen talouden rahoitusasemista ulottuvat vuoteen 2021. Arviot perustuvat Euroopan komission kevään 2022 talousennusteeseen ja tarkasteltavien maiden viimeisimpiin lähentymisohjelmiin sekä muuhun tietoon, jolla on merkitystä lähentymisen kestävyyden ennakoivassa tarkastelussa.
- Marraskuusta 2014 lähtien euroalueeseen liittyvät maat ovat liittyneet myös yhteiseen valvontamekanismiin (YVM) ja pankkiunionin muihin osa-alueisiin. EKP tekee tarkasteltavan maan pankkijärjestelmästä kattavan arvioinnin. EKP ilmoitti 10.7.2020 tiiviin yhteistyön aloittamisesta Bulgarian keskuspankin (Българска народна банка) ja Kroatian keskuspankin (Hrvatska narodna banka) kanssa, kun tarvittavat valvonta- ja lainsäädäntöehdot täyttyivät. EKP:stä tuli 1.10.2020 näiden kahden maan kaikkien valvottavien laitosten lupamenettelyistä vastaava valvoja. EKP:n vastuulla on myös vähemmän merkittävien laitosten yleisvalvonta.