Vaihtotase alijäämäinen vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla

Vaihtotase

Alkuvuoden (tammi-kesäkuu) yhteenlaskettu vaihtotase oli 0,9 mrd. euroa alijäämäinen, kun vaihtotase vuonna 2010 oli vastaavana aikana 0,5 mrd. euroa ylijäämäinen. Kesäkuussa 2011 vaihtotase oli 0,5 mrd. euroa ylijäämäinen, kun vuotta aiemmin ylijäämää oli 0,9 mrd. euroa. Vuoden aikana (heinäkuu 2010 – kesäkuu 2011) vaihtotaseen ylijäämää kertyi 4,2 mrd. euroa eli 0,6 mrd. euroa vuodentakaista vähemmän.

Osingot supistivat suorien sijoitusten virtoja

Suomalaissijoittajien ulkomaille tekemien suorien sijoitusten virta oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 0,5 mrd. euroa, mikä oli noin miljardi euroa vähemmän kuin edeltävän vuoden vastaavana ajanjaksona.

Ulkomaisten sijoittajien Suomeen tekemien suorien sijoitusten virta muodostui 1,1 mrd. euroa negatiiviseksi, kun sijoittajat veivät suomalaisista kohteistaan pääomaa ulkomaille enemmän kuin niihin sijoitettiin lisää. Vuoden 2010 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna Suomeen suuntautuneiden suorien sijoitusten virta supistui noin miljardi euroa.

Sekä Suomeen että Suomesta ulkomaille suuntautuneiden suorien sijoitusten supistumisen taustalla olivat ennen kaikkea jaettuihin osinkoihin liittyvät kirjaukset, jotka supistavat ajanjaksoon kohdistuvien uudelleensijoitettujen voittojen määrää. Ennakkoarvion mukaan sekä Suomesta että Suomeen jaetut suorien sijoitusten osingot kasvoivat noin 1,5 mrd. euroa vuoden 2010 vastaavaan ajanjaksoon nähden.

Arvopaperisijoituksina tehdyt pääomanliikkeet olivat tasapainossa alkuvuonna 2011

Suomalaiset sijoittajat hankkivat haltuunsa ulkomaisia arvopapereita tammi-kesäkuussa 2011 nettomääräisesti kaikkiaan 5,3 mrd. euron arvosta. Ulkomaiset sijoittajat lisäsivät vastaavasti sijoituksiaan suomalaisiin arvopapereihin 5,2 mrd. eurolla. Sijoitusvirrat siten lähes kumosivat toisensa. Vuosineljänneksittäin tarkasteltuna nettosijoitusvirrat kehittyivät kuitenkin keskenään erisuuntaisesti: vuoden ensimmäisen neljänneksen 2,5 mrd. euron suuruinen pääomantuonti vaihtui yhtä suureksi pääomanvienniksi toisella neljänneksellä.

Suomalaisten tekemistä arvopaperisijoituksista pääosa kohdistui ulkomaille rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin, joihin sijoitettiin vuoden alkupuoliskolla noin 5,0 mrd. euroa. Ulkomaisia joukkovelkakirjoja hankittiin 3,2 mrd. eurolla. Sen sijaan osakesijoituksia supistettiin 1,0 mrd. eurolla sekä sijoituksia rahamarkkinapapereihin 1,8 mrd. eurolla. Kotimaisista sijoittajasektoreista eniten pääomaa veivät työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot, jotka kasvattivat ulkomaisia sijoituksiaan 4,3 mrd. eurolla. Rahalaitosten pääomanvienti ylsi 2,6 mrd. euroon. Suomen valtio vähensi arvopaperisijoituksiaan 2,2 mrd. eurolla.

Ulkomaisten sijoittajien hankkimista arvopapereista valtaosan muodostivat suomalaisten rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit, joita myytiin ulkomaille nettomääräisesti 5,8 mrd. eurolla. Nämä velkapaperit olivat lähes kaikki joukkolainoja. Suomen valtion liikkeeseen laskemien joukkolainojen nettomyynnit ulkomaille kasvoivat alkuvuonna 4,7 mrd. euroon, mutta siitä huolimatta valtion ulkomainen arvopaperivelka supistui kaikkiaan 0,8 mrd. euroa, sillä valtio kuoletti huomattavassa määrin, 5,6 mrd. euroa, lyhytaikaisia velkasitoumuksiaan. Suomalaisten osakkeiden nettomyynnit jäivät 0,6 mrd. euroon. Ulkomaiset sijoittajat vähensivät sijoituksiaan Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin 0,3 mrd. euroa.

Ulkomainen varallisuus

Suomalaisten ulkomainen nettovelka (= bruttovelat – bruttosaamiset) ilman oman pääoman eriä oli kesäkuun lopussa 51 mrd. euroa.