Vaihtotase alijäämäinen myös vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Vaihtotase alijäämäinen myös vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Vuonna 2011 alijäämäiseksi muuttunut vaihtotase kehittyi samaan tapaan myös vuoden 2012 alussa. Maaliskuussa vaihtotase oli kuitenkin lähes tasapainossa. Maksutaseen mukainen kauppatase¹ oli 0,3 mrd. euroa alijäämäinen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, kun se vuotta aiemmin oli 0,2 mrd. euroa alijäämäinen.

Palvelujen ja tulonsiirtojen tiedot vuoden 2012 ensimmäiseltä neljännekseltä ovat ennakollisia, mutta yhteensä niiden perusteella vaihtotaseen alijäämä kasvoi, vaikka palvelutase olikin 0,2 mrd. euroa ylijäämäinen. Tuotannontekijäkorvausten tase oli 0,4 mrd. euroa ylijäämäinen.

¹ Maksutasetilastoinnin tavarakauppaa koskevat tiedot eroavat Tullihallituksen julkaisemasta ulkomaankauppatilastosta. Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston tavarantuonnin cif-arvosta vähennetään rahti- ja vakuutusmenot, jotka näkyvät maksutaseen mukaisesti palvelumenoissa. Sekä tuontiin että vientiin lisätään ns. satamissa tuotetut tavarat, joihin kuuluu muun muassa polttoaine.

Ulkomainen korollinen velka jatkoi kasvuaan

Ulkomainen nettovarallisuusasema² on rahoitustasetta vastaava varantomuuttuja, joka kertoo kansantalouden eri sektorien velkaantumisesta ulkomaille. Varallisuusasemaan vaikuttavat sijoitusvirtojen lisäksi arvostusmuutokset, kuten osake- ja valuuttakurssit. Vertailtaessa varallisuusasemaa vaihtotaseeseen tulee ottaa huomioon myös maksutaseen virheelliset ja tunnistamattomat erät.

Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 20 mrd. euroa eli nettosaamisia oli enemmän kuin velkoja. Nettovelka muuttui saamiseksi vuoden 2009 lopulla ja on siitä lähtien kasvanut tasaisesti.

Ulkomaisen nettovarallisuuden oman pääoman ehtoiset erät olivat maaliskuun 2012 lopulla 80 mrd. euroa. Oman pääoman ehtoinen nettovarallisuus kasvoi ns. korollista nettovarallisuutta suuremmaksi vuonna 2008. Kasvun taustalla on erityisesti yrityssektorin osakemuotoisen bruttovelan pienentyminen, johon puolestaan on vaikuttanut osakekurssien lasku. Suurinta osaa nettosaamisista pitävät sijoitusrahasto-osuuksien kautta hallussaan työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot, joiden oman pääoman ehtoiset nettosaamiset olivat maaliskuun 2012 lopussa 55 mrd. euroa.

Ulkomainen korollinen nettovelka, joka käsittää erilaisia korollisia instrumentteja, kuten lainoja ja velkapapereita sekä johdannaiset, on lisääntynyt vuodesta 2008 lähtien ja onkin jo suurempi kuin 1990-luvun lukemat. Korollinen nettovelka oli maaliskuun 2012 lopussa 60 mrd. euroa. Valtion nettovelka on kasvanut 31 mrd. euroa vuodesta 2008. Myös valtion joukkolainamuotoinen nettovelka on kasvanut.

² Netto lasketaan ulkomaisten bruttosaamisten ja velkojen erotuksena.