Lehdistötilaisuus
3.2.2011
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)
Hyvät kuulijat
Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt tämänpäiväisen kokouksen tuloksista.
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto vahvisti, että nykyiset EKP:n ohjauskorot ovat edelleen tarkoituksenmukaiset. Korot päätettiin sen vuoksi pitää ennallaan. Kun otetaan huomioon kaikki 13.1.2011 pidetyn kokouksen jälkeen saataville tulleet uudet tiedot ja analyysit, on edelleen nähtävissä, että kokonaisinflaatioon kohdistuu lyhyellä aikavälillä nousupaineita, jotka johtuvat pääasiassa energian ja raaka-aineiden hintakehityksestä. Tällä ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut vaikutusta EKP:n neuvoston arvioon, jonka mukaan hintakehitys pysyy hintavakauden määritelmän mukaisena rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Samaan aikaan kehitystä on seurattava erittäin tarkasti. Viimeaikaiset talousluvut vahvistavat, että euroalueella on myönteinen elpymisvire, joskin epävarmuus on edelleen suurta. Rahatalouden analyysi viittaa siihen, että keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatiopaineiden pitäisi pysyä vaimeina. Inflaatio-odotukset ovat pysyneet tiukasti tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Inflaatio-odotusten lujan ankkuroinnin jatkuminen on ensiarvoisen tärkeää.
Kaiken kaikkiaan EKP:n neuvosto odottaa hintavakauden säilyvän keskipitkällä aikavälillä, ja nykyinen rahapolitiikan mitoitus on edelleen kasvua tukeva. Rahapolitiikan mitoitusta sekä likviditeetin tarjontaa ja jakotapaa tarkistetaan tarpeen mukaan ottaen huomioon, että kaikki epätavanomaiset toimet, joita on toteutettu rahoitusmarkkinoiden vakavien jännitteiden aikana, ovat luonteeltaan tilapäisiä. EKP:n neuvosto siis seuraa edelleen kehitystä kattavasti ja erittäin tarkasti.
Seuraavaksi arviostamme yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä kasvoi vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä 0,3 % edellisestä neljänneksestä, ja viimeaikaiset tilastotiedot ja viimeistä neljännestä ja vuoden alkua koskevat kyselytutkimusten tulokset vahvistavat edelleen, että euroalueella on myönteinen talouden kasvuvire. Euroalueen vienti hyötynee maailmantalouden elpymisen jatkumisesta. Samaan aikaan ja kun otetaan huomioon euroalueen yritysten verrattain vahva luottamus, yksityisen sektorin kotimainen kysyntä, kasvua tukeva rahapolitiikan mitoitus ja rahoitusjärjestelmän toimivuuden parantamiseksi toteutetut toimet edistänevät talouskasvua entistä enemmän. Eri sektoreilla meneillään olevan taseiden sopeutuksen odotetaan kuitenkin vaimentavan elpymisvauhtia.
EKP:n neuvoston arvion mukaan näihin talousnäkymiin liittyvät riskit painottuvat edelleen hieman arvioitua hitaamman kasvun suuntaan, joskin epävarmuus on yhä suurta. Yhtäältä maailmankaupan kasvu voi jatkua odotettua nopeampana, mikä tukisi euroalueen vientiä. Lisäksi yritysten vahva luottamus saattaisi tukea kotimaan taloudellista toimeliaisuutta euroalueella enemmän kuin tällä hetkellä odotetaan. Toisaalta kasvun hidastumisen riskit liittyvät jännitteisiin joillakin rahoitusmarkkinoiden segmenteillä ja niiden mahdolliseen leviämiseen euroalueen reaalitalouteen. Kasvu voi olla odotettua hitaampaa myös siinä tapauksessa, että öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnat alkavat taas nousta, protektionismi lisääntyy tai maailmantalouden tasapainottomuudet korjautuvat hallitsemattomasti.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli tammikuussa 2,4 %, kun se joulukuussa oli ollut 2,2 %. Inflaatiovauhdin nopeutuminen edelleen oli jokseenkin odotustenmukaista ja johtui lähinnä energian hinnan noususta. Lähikuukausina inflaatiovauhti saattaa tilapäisesti nopeutua edelleen. Se pysyy todennäköisesti hieman yli 2 prosentissa lähes koko vuoden 2011, ennen kuin se jälleen hidastuu vuodenvaihteessa. Kaiken kaikkiaan kokonaisinflaatioon kohdistuu lyhyellä aikavälillä edelleen nousupaineita, jotka johtuvat suurelta osin energian ja raaka-aineiden hinnoista. Näitä nousupaineita on havaittavissa myös tuotantoprosessin alkupäässä. Tällä kehityksellä ei ole toistaiseksi ollut vaikutusta EKP:n neuvoston arvioon, jonka mukaan hintakehitys pysyy hintavakauden määritelmän mukaisena rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Samaan aikaan kehitystä on kuitenkin seurattava erittäin tarkasti. Keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat pysyneet tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä.
Hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat edelleen jokseenkin tasapainossa, mutta kuten EKP:n neuvosto totesi jo tammikuussa, ne saattavat muuttua arvioitua nopeamman inflaation suuntaan. Arvioitua nopeamman hintakehityksen riskit liittyvät tällä hetkellä etenkin energian ja muiden raaka-aineiden kuin energian hintojen kehitykseen. Lisäksi välillisten verojen ja hallinnollisesti määräytyvien hintojen korotukset saattavat olla odotettua suurempia, kun julkista taloutta on tulevina vuosina vakautettava. Tuotantoketjun hintojen nousupaineet saattavat myös kasvaa. Arvioitua hitaamman hintakehityksen riskit liittyvät lähinnä talouskasvun mahdollisen hidastumisen vaikutuksiin, kun otetaan huomioon tämänhetkinen epävarmuus.
Rahatalouden analyysissa ilmeni, että M3:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui 1,7 prosenttiin joulukuussa 2010, kun se oli marraskuussa ollut 2,1 %. Myös yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti hidastui joulukuussa, joskin vain vähän eli 1,9 prosenttiin oltuaan marraskuussa 2,0 %. Tämä kasvuvauhtien hidastuminen johtuu osittain marraskuussa vaikuttaneiden erityistekijöiden poistumisesta eikä viittaa rahan määrän kehityksen yleiseen heikkenemiseen. Lavean rahan määrän ja lainojen kasvu on kuitenkin kokonaisuutena arvioiden edelleen hidasta. Tämä tukee arviota, että rahan määrän trendikasvu on maltillista ja keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatiopaineet pysynevät vähäisinä.
M3:n erien tarkastelu osoittaa, että M1:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui edelleen ja oli 4,4 % joulukuussa. Tässä näkyy yön yli -talletusten korkojen pysyminen matalina. Samalla tuottokäyrä on jyrkentynyt hieman entisestään, mikä viittaa siihen, että M3:een sisältyvien lyhytaikaisten instrumenttien houkuttelevuus on yhä vähentynyt verrattuna M3:een kuulumattomiin pitempiaikaisiin instrumentteihin, joille maksetaan parempaa korkoa.
M3:n vastaeristä yksityiselle sektorille myönnettyjen pankkilainojen vuotuisen kasvuvauhdin nopeudessa oli yhä eroja sektoreittain. Yrityksille myönnettyjen lainojen kasvuvauhti oli joulukuussa –0,2 % oltuaan edellisenä kuukautena –0,1 %. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen kasvuvauhti sitä vastoin vahvistui joulukuussa 3,0 prosenttiin, kun se oli marraskuussa ollut 2,8 %. Kun otetaan huomioon pankkien taseista poistettujen lainojen vaikutus ja kun lainojen kehitystä tarkastellaan myös muutoin kuin lyhytaikaisen vaihtelun näkökulmasta, tuoreimmat tiedot vahvistavat, että yksityiselle ei-rahoitussektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti on edelleen nopeutunut vähitellen.
Tuoreimmat tiedot viittaavat samalla siihen, että pankkien taseiden koko on jälleen yleisesti pienentynyt sen jälkeen, kun se oli suurimman osan vuotta 2010 kasvanut. Pääsyynä taseiden koon supistumiseen on pankkien välisen lainanannon väheneminen. On tärkeää, että pankit lisäävät edelleen luotonantoaan yksityiselle sektorille, kun kysyntä vilkastuu. Vastatakseen tähän haasteeseen pankkien tulee tarvittaessa turvautua tulorahoitukseen, tukeutua markkinoihin vahvistaakseen pääomapohjiaan entisestään tai hyödyntää täysimääräisesti hallitusten tukitoimet pääomituksen suhteen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että EKP:n nykyiset ohjauskorot ovat yhä tarkoituksenmukaiset. Korot päätettiin sen vuoksi pitää ennallaan. Kun otetaan huomioon kaikki 13.1.2011 pidetyn kokouksen jälkeen saataville tulleet uudet tiedot ja analyysit, on edelleen nähtävissä, että kokonaisinflaatioon kohdistuu lyhyellä aikavälillä nousupaineita, jotka johtuvat pääasiassa energian ja raaka-aineiden hintakehityksestä. Tällä ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut vaikutusta EKP:n neuvoston arvioon, jonka mukaan hintakehitys pysyy hintavakauden määritelmän mukaisena rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Samaan aikaan kehitystä on seurattava erittäin tarkasti. Viimeaikaiset talousluvut vahvistavat, että euroalueella on myönteinen elpymisvire, joskin epävarmuus on edelleen suurta. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu viittaa siihen, että keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatiopaineiden pitäisi pysyä vaimeina. Inflaatio-odotukset ovat pysyneet tiukasti tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Inflaatio-odotusten lujan ankkuroinnin jatkuminen on ensiarvoisen tärkeää.
Finanssipolitiikassa on nyt välttämätöntä, että hallitukset panevat julkisen talouden vakauttamissuunnitelmansa täysimääräisesti täytäntöön tänä vuonna. Tarvittaessa maiden on toteutettava ripeästi lisää korjaavia toimia saadakseen julkisen taloutensa kestävälle pohjalle. Tulevien vuosien kannalta maiden on määriteltävä monivuotisissa sopeutusohjelmissaan konkreettisia politiikkatoimia ja näin tuettava julkisen talouden vakauttamistavoitteiden uskottavuutta. Kokemus osoittaa, että menokuri on tärkeä tekijä vakaan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttamisen ja säilyttämisen kannalta etenkin silloin, kun se on sisällytetty sitoviin kansallisiin politiikkasääntöihin. Tällainen sitoutuminen vahvistaa luottamusta julkisen talouden kestävyyteen, pienentää korkojen riskipreemioita ja parantaa vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä. Rahoitusmarkkinoiden tämänhetkisten paineiden kannalta on olennaisen tärkeää harjoittaa uskottavaa politiikkaa.
Jotta kestävä kasvu voisi vastedes nopeutua ja työllisyys kohentua, olisi pikaisesti toteutettava julkisen talouden vakauttamista täydentäviä huomattavia ja kauaskantoisia rakenneuudistuksia. Tuntuvat uudistukset ovat tarpeen varsinkin maissa, joiden kilpailukyky on heikentynyt tai joiden julkisen talouden ja vaihtotaseen alijäämä on suuri. Kilpailun lisääntyminen hyödykemarkkinoilla ja työmarkkinoiden aiempaa suurempi joustavuus edistäisivät myös talouden sopeutumista. Rakenneuudistusten tueksi myös pankkisektorin rakenteita on tarpeen uudistaa. Pankkien häiriönsietokyvyn vahvistaminen ja rahoituksen riittävän saatavuuden takaaminen edellyttävät edelleen vakaita taseita, tehokasta riskienhallintaa sekä avoimia ja vakaita liiketoimintamalleja. Näin voidaan luoda pohja kestävälle kasvulle ja rahoitusjärjestelmän vakaudelle.
Vastaamme nyt kysymyksiinne.