Lehdistötilaisuus
7.4.2011
(Epävirallinen käännös)
Hyvät kuulijat
Toivotamme teidät varapuheenjohtajan kanssa tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Ennen kuin kerromme tämänpäiväisen kokouksen tuloksista, haluamme ilmaista vilpittömän osanottomme Japanin kansalle viimeaikaisten traagisten tapahtumien ja ihmishenkien menetyksen vuoksi. Kaikki Japanin luonnon- ja ydinkatastrofista suoraan tai epäsuorasti kärsimään joutuneet ovat ajatuksissamme.
Käymme seuraavaksi läpi tämänpäiväisen kokouksen tuloksia.
Tavanomaisen taloudellisen ja rahataloudellisen analyysin tuloksena EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä. Ohjauskorot ovat olleet muuttumattomina historiallisen alhaisella tasolla lähes kaksi vuotta. Nykyisen elvyttävän rahapolitiikan mitoituksen tarkistaminen on perusteltua, sillä taloudellisen analyysin tiedot viittaavat hintavakautta uhkaaviin inflaation kiihtymisen riskeihin. Vaikka rahatalouden analyysin tiedot osoittavat rahan määrän trendikasvun olevan edelleen maltillista, likviditeetin määrä on yhä suuri, ja se voi edistää hintapaineiden välittymistä. On ensiarvoisen tärkeää, ettei viimeaikainen hintakehitys johda laaja-alaisiin inflaatiopaineisiin keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvoston päätös auttaa osaltaan pitämään euroalueen inflaatio-odotukset tiukasti tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Inflaatio-odotusten ankkuroiminen on edellytys sille, että rahapolitiikalla voidaan tukea euroalueen talouskasvua. Samaan aikaan korot ovat yhä matalat kaikissa maturiteeteissa. Näin ollen rahapolitiikan mitoitus pysyy elvyttävänä ja tukee yhä huomattavasti talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista. Tuoreet taloustiedot vahvistavat, että euroalueella on edelleen myönteinen elpymisvire, vaikka epävarmuus onkin yhä suurta. EKP:n neuvosto seuraa edelleen hyvin tarkkaan kaikkea kehitystä, joka saattaa vaikuttaa hintavakauteen kohdistuviin riskeihin.
Kuten aiemmin on todettu, likviditeetin tarjontaa ja jakotapaa rahoitusoperaatioissa tarkistetaan tarpeen mukaan ottaen huomioon, että epätavanomaiset toimet, joita on toteutettu rahoitusmarkkinoiden vakavien jännitteiden aikana, ovat luonteeltaan tilapäisiä. Näin ollen EKP:n neuvosto seuraa edelleen kehitystä kattavasti ja erittäin tarkasti.
Seuraavaksi arviostamme yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä kasvoi vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä 0,3 % edellisestä neljänneksestä, ja viimeaikaiset tilastotiedot ja kyselyihin perustuvat indikaattorit viittaavat siihen, että euroalueen myönteinen talouden kasvuvire säilyi edelleen vuoden 2011 alussa. Maailmantalouden elpymisen pitäisi tukea euroalueen vientiä. Samaan aikaan ja kun otetaan huomioon euroalueen yritysten verrattain vahva luottamus, yksityisen sektorin kotimainen kysyntä, kasvua tukeva rahapolitiikan mitoitus ja rahoitusjärjestelmän toimivuuden parantamiseksi toteutetut toimet edistänevät talouskasvua entistä enemmän. Taseiden tasapainottamisprosessi useilla sektoreilla hidastanee kuitenkin talouskehityksen elpymistä jonkin verran.
EKP:n neuvoston näkemyksen mukaan talouskasvuun liittyvät riskit ovat epävarmassa tilanteessa edelleen suurin piirtein tasapainossa. Yhtäältä maailmankaupan kasvu voi jatkua odotettua nopeampana, mikä tukisi euroalueen vientiä. Lisäksi yritysten luottamuksen pysyminen edelleen vahvana saattaisi tukea kotimaan taloudellista toimeliaisuutta euroalueella enemmän kuin tällä hetkellä odotetaan. Toisaalta odotettua hitaamman kasvun riskejä aiheuttavat rahoitusmarkkinoiden osa-alueiden jännitteiden jatkuminen ja niiden mahdolliset vaikutukset euroalueen reaalitalouteen. Odotettua hitaampaan kasvuun viittaavat riskit liittyvät myös energian hinnan uuteen nousuun – etenkin kun otetaan huomioon geopoliittisten jännitteiden jatkuminen – ja protektionismipaineisiin sekä maailmanlaajuisten tasapainottomuuksien hallitsemattomaan korjaantumiseen. Lisäksi Japanin luonnon- ja ydinkatastrofi luo riskejä talouskehitykseen euroalueella ja sen ulkopuolella.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli maaliskuussa 2,6 %, kun se helmikuussa oli ollut 2,4 %. Inflaatiovauhdin nopeutuminen vuoden 2011 alussa johtui lähinnä raaka-aineiden hintojen noususta. Myös tuotantoprosessin alkupäässä on havaittavissa energian ja elintarvikkeiden hintojen jyrkän nousun aiheuttamia nousupaineita. On äärimmäisen tärkeää, että YKHI-inflaation nopeutuminen ei aiheuta kerrannaisvaikutuksia hinta- ja palkkapäätöksiin ja siten laaja-alaisia inflaatiopaineita keskipitkällä aikavälillä. Inflaatio-odotusten on pysyttävä tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä.
Keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit painottuvat edelleen arvioitua nopeamman inflaation suuntaan. Riskit liittyvät etenkin siihen, että energian hinta saattaa nousta oletettua enemmän. Tämä johtuu eritoten poliittisista jännitteistä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Yleisemmin ottaen kehittyvien talouksien vahva kasvu, jota tukee maailmanlaajuinen likviditeetin runsaus, saattaa entisestään vauhdittaa raaka-aineiden hintojen nousua. Lisäksi välillisten verojen ja hallinnollisesti määräytyvien hintojen korotukset saattavat olla oletettua suurempia, kun julkista taloutta on tulevina vuosina vakautettava. Kotimaiset hintapaineet saattavat myös olla odotettua voimakkaammat talouskasvun elpyessä.
Rahatalouden analyysissa ilmeni, että M3:n vuotuinen kasvuvauhti nopeutui 2,0 prosenttiin helmikuussa 2011, kun se oli tammikuussa ollut 1,5 %. Kun lavean rahan määrän kasvua tarkastellaan ilman viimeaikaista erityistekijöistä johtunutta vaihtelua, M3:n kasvu on kiihtynyt edelleen viime kuukausien aikana. Myös yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti on nopeutunut entisestään ja oli helmikuussa 2,6 % oltuaan tammikuussa 2,4 %. Rahan määrän trendikasvu on siis kiihtymässä vähitellen, mutta se on pysynyt maltillisena. Samalla ennen rahoitusmarkkinoiden jännitteiden alkamista kertyneen likviditeetin määrä on yhä suuri, mikä saattaa edistää euroalueen hintapaineiden välittymistä.
M3:n erien tarkastelu osoittaa, että M1:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui edelleen eli 2,9 prosenttiin helmikuussa 2011, kun taas muiden lyhytaikaisten talletusten ja jälkimarkkinakelpoisten instrumenttien kasvu on nopeutunut. Tämä M3:n erien tasapainottuminen kuvastaa tuottokäyrän viimeaikaisen jyrkkenemisen vaikutusta erityyppisille likvideille varoille maksettuun korkoon. Tuottokäyrän jyrkkeneminen vaikuttaa kuitenkin hidastavasti koko M3:n kasvuun, koska tällöin likvidien varojen houkuttelevuus vähenee verrattuna M3:een kuulumattomiin pitempiaikaisiin instrumentteihin, joille maksetaan parempaa korkoa.
M3:n vastaeristä yksityiselle sektorille myönnettyjen pankkilainojen vuotuisen kasvuvauhdin nopeutuminen edelleen helmikuussa johtuu osittain siitä, että yrityksille myönnettyjen lainojen kasvu on jatkuvasti hieman vahvistunut. Näiden lainojen kasvuvauhti kiihtyi helmikuussa 0,6 prosenttiin, kun se oli tammikuussa ollut 0,5 %. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen kasvuvauhti oli helmikuussa 3,0 % oltuaan tammikuussa 3,1 %. Yksityiselle ei-rahoitussektorille suunnatun luotonannon positiivinen kehitys vuoden 2011 ensimmäisten kuukausien aikana kattaa kaiken kaikkiaan entistä laajemmin kotitalous- ja yrityssektorit.
Tuoreimmat tiedot vahvistavat, että pankit ovat yhä lisänneet luotonantoaan yksityiselle sektorille, samalla kun niiden taseiden koko on pysynyt suunnilleen ennallaan. On tärkeää, että pankit lisäävät edelleen luotonantoaan yksityiselle sektorille, kun kysyntä vilkastuu. Vastatakseen tähän haasteeseen pankkien tulee tarvittaessa turvautua tulorahoitukseen, tukeutua markkinoihin vahvistaakseen pääomapohjiaan entisestään tai hyödyntää täysimääräisesti hallitusten tukitoimet pääomituksen suhteen. Etenkin pankkien, joilla on tällä hetkellä vaikeuksia saada rahoitusta markkinoilta, on pikaisesti hankittava lisää pääomaa ja lisättävä tehokkuuttaan.
Yhteenvetona voidaan todeta, että EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä. Nykyisen elvyttävän rahapolitiikan mitoituksen tarkistaminen on perusteltua, sillä taloudellisen analyysin tiedot viittaavat hintavakautta uhkaaviin inflaation kiihtymisen riskeihin. Taloudellisen ja rahatalouden analyysin vertailusta käy ilmi, että vaikka rahan määrän trendikasvu on edelleen maltillista, likviditeetin määrä on yhä suuri, ja se voi edistää hintapaineiden välittymistä. On ensiarvoisen tärkeää, ettei viimeaikainen hintakehitys johda laaja-alaisiin inflaatiopaineisiin keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvoston päätös auttaa osaltaan pitämään euroalueen inflaatio-odotukset tiukasti tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Inflaatio-odotusten ankkuroiminen on edellytys sille, että rahapolitiikalla voidaan tukea euroalueen talouskasvua. Samaan aikaan korot ovat yhä matalat kaikissa maturiteeteissa. Näin ollen rahapolitiikan mitoitus pysyy elvyttävänä ja tukee yhä huomattavasti talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista. Tuoreet taloustiedot vahvistavat, että euroalueella on edelleen myönteinen elpymisvire, vaikka epävarmuus onkin yhä suurta. EKP:n neuvosto seuraa yhä hyvin tarkkaan kaikkea kehitystä, joka saattaa vaikuttaa hintavakauteen kohdistuviin riskeihin.
Finanssipolitiikan saralla on välttämätöntä, että kaikki hallitukset saavuttavat vuodeksi 2011 asettamansa vakauttamistavoitteet. Lisäksi tarkoin määriteltyjen vakauttamistoimien julkistaminen vuodeksi 2012 ja tuleviksi vuosiksi auttaisi vakuuttamaan suuren yleisön ja markkinaosapuolet korjaavan politiikan jatkumisesta. Luottamuksen vahvistaminen julkisen talouden kestävyyteen on keskeisessä asemassa, sillä se pienentää korkojen riskipreemioita ja parantaa vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä.
Samalla on erittäin tärkeää, että euroalueella toteutetaan pikaisesti huomattavia ja kauaskantoisia rakenneuudistuksia alueen kasvupotentiaalin, kilpailukyvyn ja joustavuuden vahvistamiseksi. Hyödykemarkkinoilla olisi jatkettava etenkin kilpailua ja innovointia edistävää politiikkaa, jotta voitaisiin vauhdittaa rakenneuudistuksia ja tukea tuottavuuden kasvua. Työmarkkinoilla tulisi ensisijaisesti keskittyä palkkajouston ja työnteon kannustimien tehostamiseen ja työmarkkinoiden jäykkyyksien poistamiseen.
Lopuksi EKP:n neuvosto katsoo, että talouden ohjausjärjestelmää koskeva kuuden säädösehdotuksen paketti, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi kokouksessaan 24.–25.3.2011, parantaa jonkin verran talouden ja julkisen talouden valvontaa euroalueella. Säädösehdotukset eivät kuitenkaan merkitse sitä suurta askelta euroalueen valvonnassa, joka on tarpeen talous- ja rahaliiton sujuvan toiminnan takaamiseksi. Näitä ehdotuksia koskevan 17.2.2011 annetun EKP:n lausunnon mukaisesti EKP:n neuvosto kehottaa Ecofin-neuvostoa, Euroopan parlamenttia ja Euroopan komissiota sopimaan kolmikantaneuvotteluissaan vieläkin tiukemmista vaatimuksista, vieläkin suuremmasta toimenpiteiden automatiikasta ja entistä selkeämmästä keskittymisestä huonoimmassa asemassa oleviin ja kilpailukyvyltään heikentyneisiin maihin. Näin voitaisiin varmistaa, että uusi ohjausjärjestelmä on tehokas pitkällä aikavälillä.
Vastaamme nyt kysymyksiinne.