Siirry sisältöön

​Lehdistötilaisuus
7.7.2011

Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)

Hyvät kuulijat

Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista.

Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä sen jälkeen, kun se oli huhtikuussa 2011 nostanut korkoja historiallisen alhaiselta tasolta 0,25 prosenttiyksikköä. Nykyisen elvyttävän rahapolitiikan mitoituksen lisätarkistaminen on perusteltua hintavakautta uhkaavien riskien takia. Rahan määrän trendikasvu on asteittain elpymässä. Samalla likviditeetin määrä on yhä suuri, ja se voi edistää hintapaineiden välittymistä euroalueella. Kaiken kaikkiaan on oleellista, että viimeaikainen hintakehitys ei aiheuta laaja-alaisia inflaatiopaineita keskipitkällä aikavälillä. Neuvoston päätös auttaa osaltaan pitämään euroalueen inflaatio-odotukset tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Tämä on välttämätön edellytys sille, että rahapolitiikalla voidaan tukea euroalueen talouskasvua. Samalla korot ovat edelleen matalat kaikissa maturiteeteissa. EKP:n rahapolitiikan mitoitus pysyy siten elvyttävänä, mikä tukee talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista. Tuoreimmat talousluvut osoittavat odotetusti, että talouden kasvuvauhti on hieman hidastunut vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Vaikka euroalueen talouden trendikasvuvauhti on edelleen positiivinen, epävarmuus on yhä suurta. EKP:n neuvosto seuraa edelleen hyvin tarkkaan kaikkea kehitystä, joka saattaa vaikuttaa hintavakauteen kohdistuviin riskeihin.

Likviditeetin tarjontaa ja jakotapaa rahoitusoperaatioissa tarkistetaan tarvittaessa ottaen huomioon, että kaikki rahoitusmarkkinoiden vakavien jännitteiden yhteydessä toteutetut epätavanomaiset toimet ovat luonteeltaan tilapäisiä.

Seuraavaksi arviostamme yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä kasvoi vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä voimakkaasti eli 0,8 % edellisestä neljänneksestä, kun vastaava kasvuvauhti oli vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä ollut 0,3 %. Viimeaikaiset tilastotiedot ja kyselyihin perustuvat indikaattorit viittaavat siihen, että euroalueen talous kasvoi edelleen tämän vuoden toisella neljänneksellä, joskin hitaampaa vauhtia. Kasvun hidastuminen kuvastaa sitä, että tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen voimakas kasvu johtui osittain erityistekijöistä. Euroalueella on yhä myönteinen elpymisvire. Maailmantalouden jatkuvan kasvun pitäisi edelleen tukea euroalueen vientiä. Kun otetaan huomioon euroalueen yritysten tämänhetkinen luottamus, yksityisen sektorin kotimaisen kysynnän pitäisi samalla edistää talouskasvua. Taseiden sopeuttamisprosessin useilla sektoreilla odotetaan kuitenkin hidastavan talouskehitystä jonkin verran.

EKP:n neuvosto katsoo yhä talousnäkymiin liittyvien riskien olevan kutakuinkin tasapainossa, kun toimintaympäristöä leimaa suuri epävarmuus. Yhtäältä yritysten hyvä luottamus saattaa tukea kotimaista taloudellista toimeliaisuutta euroalueella enemmän kuin tällä hetkellä odotetaan, ja lisääntyneen ulkomaisen kysynnän kasvuvaikutus saattaa myös olla odotettua suurempi. Toisaalta on mahdollista, että kasvu jää odotettua hitaammaksi, jos eräiden rahoitusmarkkinalohkojen jatkuvat jännitteet vaikuttavat euroalueen reaalitalouteen. Kasvu voi olla odotettua hitaampaa myös siinä tapauksessa, että energian hinta alkaa taas nousta, protektionismi lisääntyy tai maailmantalouden tasapainottomuudet korjautuvat hallitsemattomasti.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli kesäkuussa 2,7 % eli sama kuin toukokuussa. Verrattain nopea inflaatiovauhti parina viime kuukautena johtuu lähinnä energian ja raaka-aineiden hintojen noususta. Inflaatiovauhti pysyy tulevina kuukausina todennäköisesti selvästi yli 2 prosentin. Myös tuotantoprosessin alkupäässä on havaittavissa pääasiassa energian ja raaka-aineiden hintojen aiheuttamia hintojen nousupaineita. On edelleen äärimmäisen tärkeää, että YKHI-inflaation kiihtymisestä ei aiheudu hinta- ja palkkapäätöksiin kerrannaisvaikutuksia ja niiden myötä laaja-alaisia inflaatiopaineita. Inflaatio-odotusten on pysyttävä tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä.

Keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit painottuvat edelleen arvioitua nopeamman inflaation suuntaan. Riskit liittyvät etenkin siihen, että energian hinta saattaa nousta oletettua enemmän. Lisäksi välillisten verojen ja hallinnollisesti määräytyvien hintojen korotukset saattavat olla oletettua suurempia, kun julkista taloutta on tulevina vuosina vakautettava. Kotimaiset hintapaineet saattavat myös olla odotettua voimakkaammat, mikä johtuu kapasiteetin käyttöasteen noususta euroalueella.

Rahatalouden analyysissa ilmeni, että M3:n vuotuinen kasvuvauhti nopeutui 2,4 prosenttiin toukokuussa 2011, kun se huhtikuussa oli ollut 2,0 %. Vaikka lavean rahan määrän kasvu on viime aikoina ollut vaihtelevaa erityistekijöiden vuoksi, M3:n kasvu on viime kuukausina jatkanut hienoista voimistumistaan. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti nopeutui edelleen hieman eli 2,7 prosenttiin toukokuussa oltuaan huhtikuussa 2,6 %. Kaiken kaikkiaan rahan määrän trendikasvu elpyi edelleen vähitellen. Talouteen ennen rahoitusmarkkinoiden jännitteitä kertyneen likviditeetin määrä on edelleen suuri, ja se saattaa edistää hintapaineiden välittymistä euroalueella.

M3:n erien tarkastelu osoittaa, että M1:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui toukokuussa edelleen ja muiden lyhytaikaisten talletusten kasvu nopeutui. Kehitys johtui osaksi lyhytaikaisten määräaikais- ja säästötalletusten korkojen vähittäisestä noususta viime kuukausina. Tuottokäyrän jyrkkyys kuitenkin heikentää M3:n kasvua, sillä se vähentää likvidien omaisuuserien houkuttelevuutta sijoituskohteena verrattuna M3:n ulkopuolisiin pitempiaikaisiin instrumentteihin, joista saa paremman tuoton. Viimeaikaiset tiedot kuitenkin viittaavat siihen, että tämä vaikutus saattaa olla heikkenemässä.

M3:n vastaeristä yrityksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti oli toukokuussa 0,9 % ja kotitalouksille myönnettyjen lainojen 3,4 % eli kasvuvauhdit olivat samat kuin huhtikuussa, mikä vahvistaa aiempien kuukausien kehityssuunnan.

Pankkien taseiden koko on pysynyt kutakuinkin ennallaan viime kuukausina. On tärkeää, että pankit lisäävät edelleen luotonantoaan yksityiselle sektorille, kun kysyntä vilkastuu. Vastatakseen tähän haasteeseen pankkien tulee tarvittaessa turvautua tulorahoitukseen, tukeutua markkinoihin vahvistaakseen pääomapohjiaan entisestään tai hyödyntää täysimääräisesti hallitusten tukitoimet pääomituksen suhteen. Etenkin pankkien, joilla on tällä hetkellä vaikeuksia saada rahoitusta markkinoilta, on pikaisesti hankittava lisää pääomaa ja lisättävä tehokkuuttaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä sen jälkeen, kun se oli huhtikuussa 2011 nostanut korkoja historiallisen alhaiselta tasolta 0,25 prosenttiyksikköä. Nykyisen elvyttävän rahapolitiikan mitoituksen lisätarkistaminen on perusteltua hintavakautta uhkaavien riskien takia. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu viittaa siihen, että rahan määrän trendikasvu on asteittain elpymässä. Samalla likviditeetin määrä on yhä suuri, ja se voi edistää hintapaineiden välittymistä euroalueella. Kaiken kaikkiaan on oleellista, että viimeaikainen hintakehitys ei aiheuta laaja-alaisia inflaatiopaineita keskipitkällä aikavälillä. Neuvoston päätös auttaa osaltaan pitämään euroalueen inflaatio-odotukset tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Tämä on välttämätön edellytys sille, että rahapolitiikalla voidaan tukea euroalueen talouskasvua. Samalla korot ovat edelleen matalat kaikissa maturiteeteissa. EKP:n rahapolitiikan mitoitus pysyy siten elvyttävänä, mikä tukee talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista. Tuoreimmat talousluvut osoittavat odotetusti, että talouden kasvuvauhti on hieman hidastunut vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Vaikka euroalueen talouden trendikasvuvauhti on edelleen positiivinen, epävarmuus on yhä suurta. EKP:n neuvosto seuraa edelleen hyvin tarkkaan kaikkea kehitystä, joka saattaa vaikuttaa hintavakauteen kohdistuviin riskeihin.

Finanssipolitiikan puolella on todettava, että tämänhetkinen ympäristö on erittäin vaativa ja edellyttää määrätietoisia toimia. Euroalueen maiden tulisi vähintään noudattaa julkisen talouden vakauttamissuunnitelmiaan vuodeksi 2011 ja sitä seuraaviksi vuosiksi niin kuin liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä on ennakoitu. Riittävä ja etupainotteinen sopeutus varmistaisi, että julkisen talouden rakenteellisen vakauttamisen tavoitteet saavutetaan Ecofin-neuvoston suositusten mukaisesti. Alijäämien supistumista tulisi pyrkiä nopeuttamaan hyödyntämällä vähäisinkin odotettua suotuisampi talouden ja julkisen talouden kehitys. Tarkoin määriteltyjen vakauttamistoimien julkistaminen vuodeksi 2012 ja tuleviksi vuosiksi on erittäin tärkeää, jotta vakuutetaan suuri yleisö ja markkinaosapuolet korjaavan politiikan jatkumisesta ja siitä, että julkisen velan kehitys saadaan taas kestävälle pohjalle.

Samalla on erittäin tärkeää, että euroalueella toteutetaan pikaisesti huomattavia ja kauaskantoisia rakenneuudistuksia alueen kilpailukyvyn, joustavuuden ja pitkän aikavälin kasvupotentiaalin vahvistamiseksi. Tämä on tarpeen varsinkin maissa, joiden julkisen talouden ja vaihtotaseen alijäämä on suuri tai joiden kilpailukyky on heikentynyt. EKP:n neuvosto on tyytyväinen eurooppalaisen ohjausjakson (European Semester) käyttöönotosta ja siihen liittyen maiden hiljattain toimittamista kansallisista uudistusohjelmista, joihin sisältyvät uuden euroa koskevan kilpailukykysopimuksen (Euro Plus Pact) velvoitteet. EKP:n neuvosto myös tukee Eurooppa-neuvoston päätelmiä, joissa edellytetään aiempaa kunnianhimoisempia ja paremmin kohdennettuja uudistuksia. Kilpailukyvyn edistämiseksi näiden uudistusten tulisi olla etupainotteisia.  Myös työmarkkinoiden jäykkyyksien poistaminen tukisi voimakkaasti sopeutumisprosessia. Tarvittavan sopeuttamisen saavuttamisessa olisi apua palkkajoustoa tehostavista toimenpiteistä, kuten palkkojen indeksisidonnaisuuden poistamisesta.

Vastaamme nyt kysymyksiinne.