Siirry sisältöön

Lehdistötilaisuus
4.8.2011

Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)

Hyvät kuulijat

Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista. Kokoukseen osallistui myös komissaari Olli Rehn.
 
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan sen jälkeen, kun se oli 7.7.2011 nostanut korkoja 0,25 prosenttiyksikköä. Sittemmin saadut tiedot tukevat neuvoston arviota, että kasvua tukevan rahapolitiikan mitoituksen tarkistaminen oli perusteltua hintavakauteen kohdistuvien riskien takia. Vaikka rahatalouden analyysi viittaa siihen, että rahan määrän trendikasvu on edelleen maltillista, likviditeetin määrä on yhä suuri, ja se voi edistää hintapaineiden välittymistä. Tuoreimmat talousluvut osoittavat odotetusti, että talouden kasvuvauhti on hidastunut viime kuukausina, kun kasvu oli hyvin vahvaa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvun odotetaan jatkuvan maltillisena lähitulevaisuudessa. Epävarmuus on kuitenkin erityisen suurta. Rahapolitiikan kannalta on oleellista, että viimeaikainen hintakehitys ei aiheuta laaja-alaisia inflaatiopaineita. Euroalueen inflaatio-odotukset on pidettävä tiukasti tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Tämä on välttämätön edellytys sille, että rahapolitiikalla voidaan tukea jatkuvasti kasvua ja uusien työpaikkojen luomista euroalueella. Samalla lyhyet korot ovat edelleen matalat ja rahoitusolot ovat suotuisat. EKP:n rahapolitiikan mitoitus pysyy siten kasvua tukevana. EKP:n neuvosto seuraa edelleen hyvin tarkkaan kaikkea kehitystä, joka saattaa vaikuttaa hintavakauteen kohdistuviin riskeihin.
 
Joillakin euroalueen rahoitusmarkkinoilla uudelleen ilmenneiden jännitteiden vuoksi EKP:n neuvosto päätti tämänpäiväisessä kokouksessaan myös toteuttaa ylimääräisen likviditeettiä lisäävän pitempiaikaisen rahoitusoperaation, jonka maturiteetti on noin kuusi kuukautta. Operaatio toteutetaan kiinteäkorkoisena huutokauppana ja siinä tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Operaation kiinteänä korkona käytetään senhetkisten perusrahoitusoperaatioiden keskimääräistä korkoa. Operaatiosta ilmoitetaan 9.8.2011, sen likviditeetti jaetaan 10.8. ja sen maksut suoritetaan 11.8. Operaatio erääntyy 1.3.2012.
 
EKP:n neuvosto päätti myös, että perusrahoitusoperaatiot toteutetaan edelleen kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Näin toimitaan niin kauan kuin on tarpeen mutta vähintään vuoden 2011 viimeisen pitoajanjakson loppuun eli 17.1.2012 saakka. Tätä menettelytapaa sovelletaan edelleen myös maturiteetiltaan poikkeuksellisiin yhden pitoajanjakson pituisiin eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin, joiden toteuttamista jatketaan niin kauan kuin on tarpeen ja vähintään vuoden 2011 viimeisen neljänneksen loppuun. Maturiteetiltaan poikkeuksellisten operaatioiden kiinteänä korkona käytetään senhetkistä perusrahoitusoperaatioiden korkoa.
 
Lisäksi EKP:n neuvosto päätti, että 26.10., 30.11. ja 21.12.2011 suoritettavat kolmen kuukauden pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot toteutetaan kiinteäkorkoisina huutokauppoina ja niissä tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Näiden kolmen kuukauden operaatioiden kiinteänä korkona käytetään kulloisenkin operaation aikaista perusrahoitusoperaatioiden keskimääräistä korkoa.
 
Seuraavaksi arviostamme yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä kasvoi vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä voimakkaasti eli 0,8 % edellisestä neljänneksestä. Viimeaikaiset tilastotiedot ja kyselyihin perustuvat indikaattorit viittaavat siihen, että BKT:n määrä kasvoi edelleen tämän vuoden toisella neljänneksellä, joskin hitaampaa vauhtia, kuten odotettua. Kasvun hidastuminen kuvastaa sitä, että tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen voimakas kasvu johtui osittain erityistekijöistä. Euroalueella on yhä myönteinen kasvuvire, ja kasvun odotetaan jatkuvan maltillisena lähitulevaisuudessa. Maailmantalouden jatkuvan kasvun pitäisi edelleen tukea euroalueen vientiä. Lisäksi euroalueen yritysten ja kuluttajien tämänhetkinen luottamus tukee yksityisen sektorin kotimaista kysyntää. Talouskasvua heikentävät kuitenkin tällä hetkellä useat epävarmuutta luovat tekijät ja taseiden sopeuttamisprosessin useilla sektoreilla ja alueilla odotetaan hidastavan talouskehitystä jonkin verran.
 
EKP:n neuvosto katsoo yhä euroalueen talousnäkymiin liittyvien riskien olevan kutakuinkin tasapainossa, kun toimintaympäristöä leimaa erityisen suuri epävarmuus. Yhtäältä kuluttajien ja yritysten luottamus ja työmarkkinoiden koheneminen saattavat edelleen tukea kotimaista taloudellista toimeliaisuutta. Toisaalta on mahdollista, että odotettua hitaamman kasvun riskit ovat voimistuneet. Odotettua hitaamman kasvun riskejä aiheuttavat euroalueen rahoitusmarkkinoiden joidenkin osa-alueiden jännitteet ja maailmanlaajuinen kehitys sekä näiden paineiden mahdollinen leviäminen euroalueen reaalitalouteen. Kasvu voi olla odotettua hitaampaa myös siinä tapauksessa, että energian hinta alkaa taas nousta, protektionismi lisääntyy tai maailmantalouden tasapainottomuudet korjautuvat hallitsemattomasti.
 
Euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli heinäkuussa 2,5 %, kun se kesäkuussa oli ollut 2,7 %. Verrattain nopea inflaatiovauhti parina viime kuukautena johtuu lähinnä energian ja raaka-aineiden hintojen noususta. Inflaatiovauhti pysyy tulevina kuukausina todennäköisesti selvästi yli 2 prosentin. Myös tuotantoprosessin alkupäässä on yhä havaittavissa pääasiassa energian ja muiden raaka-aineiden hintojen aiheuttamia hintojen nousupaineita. On edelleen äärimmäisen tärkeää, että YKHI-inflaation kiihtymisestä ei aiheudu hinta- ja palkkapäätöksiin kerrannaisvaikutuksia ja niiden myötä laaja-alaisia inflaatiopaineita. Inflaatio-odotusten on pysyttävä tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä.
 
Keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit painottuvat edelleen arvioitua nopeamman inflaation suuntaan. Riskit liittyvät etenkin siihen, että energian hinta saattaa nousta oletettua enemmän. Lisäksi välillisten verojen ja hallinnollisesti määräytyvien hintojen korotukset saattavat olla oletettua suurempia, kun julkista taloutta on tulevina vuosina vakautettava. Kotimaiset hintapaineet saattavat myös olla odotettua voimakkaammat euroalueella.
 
Rahatalouden analyysi osoittaa M3:n vuotuisen kasvuvauhdin hidastuneen 2,1 prosenttiin kesäkuussa 2011, kun se toukokuussa oli ollut 2,5 %. Kuukausitason viimeaikaisesta vaihtelusta huolimatta M3:n kasvu on viime kuukausina yleisesti ottaen vakautunut. Tätä edelsi kasvun hienoinen voimistuminen 2011 ensimmäiseen neljännekseen asti. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti hidastui 2,5 prosenttiin kesäkuussa, kun se toukokuussa oli ollut 2,7 %. Kaiken kaikkiaan rahan määrän trendikasvu on edelleen maltillista. Talouteen ennen rahoitusmarkkinoiden jännitteitä kertyneen likviditeetin määrä on edelleen suuri, ja se saattaa edistää hintapaineiden välittymistä euroalueella.
 
M3:n erien tarkastelu osoittaa, että M1:n vuotuinen kasvuvauhti pysyi kesäkuussa ennallaan eli 1,2 prosentissa. Sitä vastoin muiden lyhytaikaisten talletusten kasvu hidastui 3,7 prosenttiin. Kasvuvauhtien ero johtui edelleen osaksi lyhytaikaisten määräaikais- ja säästötalletusten korkojen vähittäisestä noususta viime kuukausina. Edelleen suhteellisen jyrkkä tuottokäyrä kuitenkin heikentää M3:n kasvua, sillä se vähentää likvidien omaisuuserien houkuttelevuutta sijoituskohteena verrattuna M3:n ulkopuolisiin pitempiaikaisiin instrumentteihin, joista saa paremman tuoton. Tämä vaikutus on kuitenkin todennäköisesti heikkenemässä. M3:n vastaeristä yrityksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti nopeutui edelleen kesäkuussa 1,5 prosenttiin, kun se toukokuussa oli ollut 0,9 %. Sitä vastoin kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti on viime kuukausina pysytellyt hieman yli 3 prosentissa.
 
Rahalaitosten taseiden koko on pysynyt kutakuinkin ennallaan viime kuukausina. Jotta pankit voivat tarvittaessa lisätä edelleen luotonantoaan yksityiselle sektorille, niiden on tärkeätä turvautua tulorahoitukseen, tukeutua markkinoihin vahvistaakseen pääomapohjiaan entisestään tai hyödyntää täysimääräisesti hallitusten tukitoimet pääomituksen suhteen. Etenkin pankkien, joilla on tällä hetkellä vaikeuksia saada rahoitusta markkinoilta, on pikaisesti hankittava lisää pääomaa ja lisättävä tehokkuuttaan. EKP:n neuvosto suhtautuukin myönteisesti EU:n laajuisiin stressitesteihin, jotka Euroopan pankkiviranomainen ja kansalliset valvontaviranomaiset valmistelivat tiiviissä yhteistyössä EKP:n kanssa. EKP:n neuvosto suhtautuu niin ikään myönteisesti kansallisten viranomaisten sitoumukseen tarjota pankeille tukea tilanteissa, joissa yksityisen sektorin keinot eivät riitä.
 
Yhteenvetona voidaan todeta, että tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan sen jälkeen, kun se oli 7.7.2011 nostanut korkoja 0,25 prosenttiyksikköä. Sittemmin saadut tiedot tukevat neuvoston arviota, että kasvua tukevan rahapolitiikan mitoituksen tarkistaminen oli perusteltua hintavakauteen kohdistuvien riskien takia. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu osoittaa, että vaikka rahan määrän trendikasvu on edelleen maltillista, likviditeetin määrä on yhä suuri, ja se voi edistää hintapaineiden välittymistä. Tuoreimmat talousluvut osoittavat odotetusti, että talouden kasvuvauhti on hidastunut viime kuukausina, kun kasvu oli hyvin vahvaa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvun odotetaan jatkuvan maltillisena lähitulevaisuudessa. Epävarmuus on kuitenkin erityisen suurta. Rahapolitiikan kannalta on oleellista, että viimeaikainen hintakehitys ei aiheuta laaja-alaisia inflaatiopaineita. Euroalueen inflaatio-odotukset on pidettävä tiukasti tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Tämä on välttämätön edellytys sille, että rahapolitiikalla voidaan tukea jatkuvasti kasvua ja uusien työpaikkojen luomista euroalueella. Samalla lyhyet korot ovat edelleen matalat ja rahoitusolot ovat suotuisat. EKP:n rahapolitiikan mitoitus pysyy siten kasvua tukevana. EKP:n neuvosto seuraa edelleen hyvin tarkkaan kaikkea kehitystä, joka saattaa vaikuttaa hintavakauteen kohdistuviin riskeihin.
 
Finanssipolitiikan puolella EKP:n neuvosto painottaa, että Kreikan, Irlannin ja Portugalin on pantava IMF:n ja EU:n sopeutusohjelmat täytäntöön tinkimättä ja viipymättä. Lisäksi neuvosto korostaa, kuinka tärkeää on, että kaikki euroalueen valtion- tai hallitusten päämiehet ovat sitoutuneet uudelleen pitämään tiukasti kiinni sovituista julkisen talouden tavoitteista. Tämä edellyttää useassa maassa uusien ja aiempaa etupainotteisempien sopeuttamistoimien määrittämistä ja toteuttamista. Niissä maissa, joissa talouden ja julkisen talouden kehitys on odotettua suotuisampaa, tulisi hyödyntää tätä liikkumavaraa täysimääräisesti ja nopeuttaa alijäämien ja velan supistamista. Yhteisenä tavoitteena tulisi olla julkisyhteisöjen velkasuhteen ja julkisen talouden saattaminen kestävälle pohjalle mahdollisimman pian. Kuten euroalueen valtion- tai hallitusten päämiehet ovat painottaneet, kaikkien euroalueen maiden ehdoton päättäväisyys kunnioittaa täysimääräisesti omia valtiollisia sitoumuksiaan on ratkaiseva tekijä koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamisessa.
 
EKP:n neuvosto pitää myös myönteisenä kaikkien jäsenvaltioiden uudistamaa sitoumusta kohentaa kilpailukykyä ja korjata makrotalouden tasapainottomuuksia. Euroalueen maiden on toteutettava huomattavia ja kattavia rakenneuudistuksia talouksien joustavuuden ja pitkän aikavälin kasvupotentiaalin lisäämiseksi. Erittäin tärkeää on poistaa työmarkkinoiden jäykkyyksiä ja toteuttaa palkkajoustoa tehostavia toimia. Etenkin palkkojen indeksisidonnaisuus on poistettava.
 
Vastaamme nyt kysymyksiinne.