Lehdistötilaisuus
8.9.2011
8.9.2011
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)
Tämä arvio näkyy myös EKP:n asiantuntijoiden syyskuussa 2011 julkaistavissa kokonaistaloudellisissa arvioissa. Niissä euroalueen BKT:n määrän vuotuisen kasvun ennakoidaan olevan 1,4–1,8 % vuonna 2011 ja 0,4–2,2 % vuonna 2012. Kesäkuussa 2011 julkaistuun eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioon verrattuna BKT:n määrän kasvun vaihteluvälejä vuosiksi 2011 ja 2012 on tarkistettu alaspäin.
EKP:n neuvosto katsoo euroalueen talousnäkymiin liittyvien riskien painottuvan ennakoitua hitaamman kasvun suuntaan, kun toimintaympäristöä leimaa erityisen suuri epävarmuus. Odotettua hitaamman kasvun riskejä aiheuttavat rahoitusmarkkinoiden joidenkin osa-alueiden jännitteet euroalueella ja maailmanlaajuisesti sekä näiden paineiden mahdollinen leviäminen euroalueen reaalitalouteen. Kasvu voi olla odotettua hitaampaa myös siinä tapauksessa, että energian hinta alkaa taas nousta, protektionismi lisääntyy tai maailmantalouden tasapainottomuudet korjautuvat hallitsemattomasti.
M3:n erien tarkastelu osoittaa, että M1:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui heinäkuussa 0,9 prosenttiin. Sitä vastoin muiden lyhytaikaisten talletusten kasvu pysyi muuttumattomana eli 3,7 prosentissa. Kasvuvauhtien kehitys johtui edelleen osaksi lyhytaikaisten määräaikais- ja säästötalletusten korkojen vähittäisestä noususta viime kuukausina. M3:n vastaeristä yrityksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti nopeutui edelleen heinäkuussa hieman eli 1,6 prosenttiin, kun se kesäkuussa oli ollut 1,5 %. Sitä vastoin kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti näyttää vakaantuneen noin 3 prosenttiin.
Rahalaitosten taseiden koko on pysynyt kutakuinkin ennallaan viime kuukausina. Jotta pankit voivat tarvittaessa lisätä edelleen luotonantoaan yksityiselle sektorille, niiden on tärkeätä turvautua tulorahoitukseen, tukeutua markkinoihin vahvistaakseen pääomapohjiaan entisestään tai hyödyntää täysimääräisesti hallitusten tukitoimet pääomituksen suhteen, kuten viimeaikaisten stressitestien tulokset osoittavat.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Inflaatiovauhti on ollut edelleen nopea ja tulee todennäköisesti pysymään yli 2 prosentissa tulevina kuukausina ennen kuin alkaa hidastua ensi vuonna. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa, että rahan määrän trendikasvu on ollut edelleen maltillista, vaikka likviditeetin määrä on yhä suuri. Euroalueen talouden kasvuvauhti on odotetusti hidastunut toisella vuosineljänneksellä, kun se oli ensimmäisellä neljänneksellä ollut vahvaa. EKP:n neuvosto odottaa euroalueen talouden kasvavan maltillisesti tässä erityisen epävarmassa tilanteessa, jossa ennakoitua hitaamman kasvun riskit ovat voimistuneet. Samalla lyhyet korot ovat matalalla. Vaikka EKP:n rahapolitiikan mitoitus pysyy kasvua tukevana, rahoitusolot ovat paikoin tiukentuneet. On ensiarvoisen tärkeää, että rahapolitiikassa keskitytään perustehtävään eli hintavakauden ylläpitämiseen keskipitkällä aikavälillä, jotta varmistettaisiin, ettei viimeaikainen hintakehitys johda laaja-alaisiin inflaatiopaineisiin. Tämä edellyttää kaikkien uusien tietojen ja muutosten perusteellista analysointia. Euroalueen inflaatio-odotukset on pidettävä tiukasti tavoitteen mukaisina, eli inflaation tulee pysyä keskipitkällä aikavälillä alle 2 prosentissa, mutta lähellä sitä. Vain siten rahapolitiikalla voidaan tukea talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista euroalueella. EKP:n neuvosto seuraa talouskehitystä edelleen kattavasti ja hyvin tarkkaan.
Finanssipolitiikan puolella useat hallitukset ovat ilmoittaneet lisätoimista vakauttamistavoitteidensa saavuttamiseksi ja kansallisten finanssipolitiikan sääntöjen oikeusperustan vahvistamiseksi. Uskottavuussyistä on nyt erittäin tärkeää, että ilmoitetut toimet ovat etupainotteisia ja pannaan täytäntöön kokonaisuudessaan. Hallitusten on oltava valmiita panemaan täytäntöön lisää vakauttamistoimia etenkin menopuolella, jos nykyisten julkisen talouden tavoitteiden saavuttamista uhkaavat riskit toteutuvat. Niissä maissa, joissa talouden ja julkisen talouden kehitys on odotettua suotuisampaa, tulisi hyödyntää tätä liikkumavaraa täysimääräisesti ja nopeuttaa alijäämien ja velan supistamista. Kaikkien euroalueen hallitusten on osoitettava aikovansa kunnioittaa omia valtiollisia sitoumuksiaan ehdottoman päättäväisesti ja täysimääräisesti, mikä on ratkaiseva tekijä koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamisessa.
Julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistusten on yhdessä vahvistettava luottamusta, kasvunäkymiä ja uusien työpaikkojen luomista. Tämän vuoksi EKP:n neuvosto kehottaa kaikkia euroalueen maiden hallituksia toteuttamaan määrätietoisesti ja viipymättä huomattavia ja kattavia rakenneuudistuksia. Näin maat voivat parantaa kilpailukykyään, lisätä talouksiensa joustavuutta ja vahvistaa pitkän aikavälin kasvupotentiaaliaan. Tässä tehtävässä on ratkaiseva asema työmarkkinoilla, joilla pitäisi keskittyä jäykkyyksien poistamiseen ja palkkajouston tehostamiseen. Erityisesti olisi poistettava palkkojen indeksisidonnaisuus ja lisättävä yritystason sopimuksia, jotta palkat ja työolot voitaisiin sopeuttaa vastaamaan kunkin yrityksen erityistarpeita. Näiden toimien tueksi tarvitaan rakenneuudistuksia, jotka lisäävät kilpailua hyödykemarkkinoilla ja etenkin palvelualoilla – mukaan lukien kilpailulta suljettujen ammattien vapauttaminen. Tarvittaessa tulee myös yksityistää palveluja, joita tällä hetkellä tarjoaa vain julkinen sektori. Näin voidaan edistää tuottavuuden kasvua ja kilpailukykyä.
(Epävirallinen käännös)
Hyvät kuulijat
Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista. Kokoukseen osallistui myös komissaari Olli Rehn.
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Inflaatiovauhti on ollut edelleen nopea ja tulee todennäköisesti pysymään yli 2 prosentissa tulevina kuukausina ennen kuin alkaa hidastua ensi vuonna. Samaan aikaan rahan määrän trendikasvu on ollut edelleen maltillista. Likviditeetin määrä on kuitenkin yhä suuri. Euroalueen talouden kasvuvauhti on odotetusti hidastunut toisella vuosineljänneksellä oltuaan ensimmäisellä neljänneksellä vahvaa. EKP:n neuvosto odottaa euroalueen talouden kasvavan maltillisesti tässä erityisen epävarmassa tilanteessa, jossa ennakoitua hitaamman kasvun riskit ovat voimistuneet. Samalla lyhyet korot ovat matalalla. Vaikka EKP:n rahapolitiikan mitoitus pysyy kasvua tukevana, eräät rahoitusehdot ovat tiukentuneet. On ensiarvoisen tärkeää, että rahapolitiikassa keskitytään perustehtävään eli hintavakauden ylläpitämiseen keskipitkällä aikavälillä, jotta varmistettaisiin, ettei viimeaikainen hintakehitys johda laaja-alaisiin inflaatiopaineisiin. Tämä edellyttää kaikkien uusien tietojen ja muutosten perusteellista analysointia. Euroalueen inflaatio-odotukset on pidettävä tiukasti tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Vain siten rahapolitiikalla voidaan tukea talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista euroalueella. EKP:n neuvosto seuraa talouskehitystä edelleen kattavasti ja hyvin tarkkaan.
Likviditeetin tarjonnalla ja jakotavalla rahoitusoperaatioissa varmistetaan edelleen, ettei likviditeettipula rajoita pankkien toimintaa. Kaikki rahoitusmarkkinoiden vakavien jännitteiden yhteydessä toteutetut epätavanomaiset toimet ovat luonteeltaan tilapäisiä.
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Inflaatiovauhti on ollut edelleen nopea ja tulee todennäköisesti pysymään yli 2 prosentissa tulevina kuukausina ennen kuin alkaa hidastua ensi vuonna. Samaan aikaan rahan määrän trendikasvu on ollut edelleen maltillista. Likviditeetin määrä on kuitenkin yhä suuri. Euroalueen talouden kasvuvauhti on odotetusti hidastunut toisella vuosineljänneksellä oltuaan ensimmäisellä neljänneksellä vahvaa. EKP:n neuvosto odottaa euroalueen talouden kasvavan maltillisesti tässä erityisen epävarmassa tilanteessa, jossa ennakoitua hitaamman kasvun riskit ovat voimistuneet. Samalla lyhyet korot ovat matalalla. Vaikka EKP:n rahapolitiikan mitoitus pysyy kasvua tukevana, eräät rahoitusehdot ovat tiukentuneet. On ensiarvoisen tärkeää, että rahapolitiikassa keskitytään perustehtävään eli hintavakauden ylläpitämiseen keskipitkällä aikavälillä, jotta varmistettaisiin, ettei viimeaikainen hintakehitys johda laaja-alaisiin inflaatiopaineisiin. Tämä edellyttää kaikkien uusien tietojen ja muutosten perusteellista analysointia. Euroalueen inflaatio-odotukset on pidettävä tiukasti tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Vain siten rahapolitiikalla voidaan tukea talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista euroalueella. EKP:n neuvosto seuraa talouskehitystä edelleen kattavasti ja hyvin tarkkaan.
Likviditeetin tarjonnalla ja jakotavalla rahoitusoperaatioissa varmistetaan edelleen, ettei likviditeettipula rajoita pankkien toimintaa. Kaikki rahoitusmarkkinoiden vakavien jännitteiden yhteydessä toteutetut epätavanomaiset toimet ovat luonteeltaan tilapäisiä.
Seuraavaksi tarkastellaan tätä arviota yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueella BKT:n määrän neljännesvuosikasvu hidastui vuoden 2011 toisella neljänneksellä 0,2 prosenttiin, kun se ensimmäisellä neljänneksellä oli ollut 0,8 %. Kasvua alkuvuonna voimistaneet tilapäiset tekijät lakkasivat odotusten mukaisesti vaikuttamasta. Lisäksi Japanin maanjäristyksellä sekä öljyn aiemman hinnannousun viivästyneillä seurauksilla oli haitallisia vaikutuksia. Euroalueen myönteistä kasvuvirettä näyttävät tulevaisuudessa vaimentavan monet tekijät, kuten maailmantalouden kasvuvauhdin laantuminen, siihen liittyvä osakkeiden hintojen lasku ja yritysten luottamuksen heikkeneminen sekä eräiden euroalueen valtioiden velkamarkkinoiden jännitteistä aiheutuvat haitalliset vaikutukset. Tämän vuoksi BKT:n määrän kasvun odotetaan olevan erittäin maltillista vuoden jälkipuoliskolla. Samaan aikaan EKP:n neuvosto odottaa euroalueen talouskehityksen hyötyvän maailmantalouden kasvun jatkumisesta, kasvua tukevasta rahapolitiikan mitoituksesta ja niistä useista toimista, joita on toteutettu rahoitussektorin toimintakyvyn tukemiseksi.
Tämä arvio näkyy myös EKP:n asiantuntijoiden syyskuussa 2011 julkaistavissa kokonaistaloudellisissa arvioissa. Niissä euroalueen BKT:n määrän vuotuisen kasvun ennakoidaan olevan 1,4–1,8 % vuonna 2011 ja 0,4–2,2 % vuonna 2012. Kesäkuussa 2011 julkaistuun eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioon verrattuna BKT:n määrän kasvun vaihteluvälejä vuosiksi 2011 ja 2012 on tarkistettu alaspäin.
EKP:n neuvosto katsoo euroalueen talousnäkymiin liittyvien riskien painottuvan ennakoitua hitaamman kasvun suuntaan, kun toimintaympäristöä leimaa erityisen suuri epävarmuus. Odotettua hitaamman kasvun riskejä aiheuttavat rahoitusmarkkinoiden joidenkin osa-alueiden jännitteet euroalueella ja maailmanlaajuisesti sekä näiden paineiden mahdollinen leviäminen euroalueen reaalitalouteen. Kasvu voi olla odotettua hitaampaa myös siinä tapauksessa, että energian hinta alkaa taas nousta, protektionismi lisääntyy tai maailmantalouden tasapainottomuudet korjautuvat hallitsemattomasti.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli elokuussa 2,5 % eli sama kuin heinäkuussa. Inflaatiovauhti on vuoden 2010 lopusta lähtien ollut verrattain nopea, mikä johtuu lähinnä energian ja muiden raaka-aineiden hintojen noususta. Inflaatiovauhti todennäköisesti pysyy tulevina kuukausina selvästi yli 2 prosentin. Öljyn futuurihintojen perusteella inflaatiovauhti näyttäisi hidastuvan alle 2 prosenttiin vuonna 2012. Tämä perustuu odotukseen, että palkkojen nousu on verrattain vakaata tilanteessa, jossa talouskasvu on vaimeata.
Nämä seikat on otettu huomioon EKP:n asiantuntijoiden syyskuussa 2011 julkaistavissa euroaluetta koskevissa kokonaistaloudellisissa arvioissa. Niissä vuotuisen YKHI-inflaation ennustetaan olevan 2,5–2,7 % vuonna 2011 ja 1,2–2,2 % vuonna 2012. Kesäkuussa 2011 julkaistuihin eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioihin verrattuna YKHI-inflaation vaihteluväli vuonna 2011 on pysynyt muuttumattomana. Vuotta 2012 koskevan arvion vaihteluväli on pienentynyt hieman. On syytä pitää mielessä, että eurojärjestelmän asiantuntijoiden arviot ovat luonteeltaan ehdollisia ja perustuvat useisiin teknisiin oletuksiin.
EKP:n neuvoston näkemyksen mukaan keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät etenkin siihen, että öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnat saattavat nousta oletettua enemmän ja että välillisiä veroja ja hallinnollisesti määräytyviä hintoja korotetaan, kun julkista taloutta on tulevina vuosina vakautettava. Arvioitua hitaamman inflaation riskit liittyvät erityisesti euroalueen ja maailmantalouden odotettua hitaamman kasvun vaikutuksiin.
Rahatalouden analyysi osoittaa, että M3:n vuotuinen kasvuvauhti oli 2,0 % heinäkuussa 2011, kun se kesäkuussa oli ollut 1,9 %. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti oli 2,4 % heinäkuussa, kun se kesäkuussa oli ollut 2,5 %. Kuukausitason tietoja ja erityistekijöiden vaikutusta laajempi tarkastelu osoittaa lavean rahan ja lainojen määrän kasvun viime kuukausina yleisesti ottaen vakautuneen. Kaiken kaikkiaan rahan määrän trendikasvu on edelleen maltillista. Samalla talouteen ennen rahoitusmarkkinoiden jännitteitä kertyneen likviditeetin määrä on edelleen suuri.
Nämä seikat on otettu huomioon EKP:n asiantuntijoiden syyskuussa 2011 julkaistavissa euroaluetta koskevissa kokonaistaloudellisissa arvioissa. Niissä vuotuisen YKHI-inflaation ennustetaan olevan 2,5–2,7 % vuonna 2011 ja 1,2–2,2 % vuonna 2012. Kesäkuussa 2011 julkaistuihin eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioihin verrattuna YKHI-inflaation vaihteluväli vuonna 2011 on pysynyt muuttumattomana. Vuotta 2012 koskevan arvion vaihteluväli on pienentynyt hieman. On syytä pitää mielessä, että eurojärjestelmän asiantuntijoiden arviot ovat luonteeltaan ehdollisia ja perustuvat useisiin teknisiin oletuksiin.
EKP:n neuvoston näkemyksen mukaan keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät etenkin siihen, että öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnat saattavat nousta oletettua enemmän ja että välillisiä veroja ja hallinnollisesti määräytyviä hintoja korotetaan, kun julkista taloutta on tulevina vuosina vakautettava. Arvioitua hitaamman inflaation riskit liittyvät erityisesti euroalueen ja maailmantalouden odotettua hitaamman kasvun vaikutuksiin.
Rahatalouden analyysi osoittaa, että M3:n vuotuinen kasvuvauhti oli 2,0 % heinäkuussa 2011, kun se kesäkuussa oli ollut 1,9 %. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti oli 2,4 % heinäkuussa, kun se kesäkuussa oli ollut 2,5 %. Kuukausitason tietoja ja erityistekijöiden vaikutusta laajempi tarkastelu osoittaa lavean rahan ja lainojen määrän kasvun viime kuukausina yleisesti ottaen vakautuneen. Kaiken kaikkiaan rahan määrän trendikasvu on edelleen maltillista. Samalla talouteen ennen rahoitusmarkkinoiden jännitteitä kertyneen likviditeetin määrä on edelleen suuri.
M3:n erien tarkastelu osoittaa, että M1:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui heinäkuussa 0,9 prosenttiin. Sitä vastoin muiden lyhytaikaisten talletusten kasvu pysyi muuttumattomana eli 3,7 prosentissa. Kasvuvauhtien kehitys johtui edelleen osaksi lyhytaikaisten määräaikais- ja säästötalletusten korkojen vähittäisestä noususta viime kuukausina. M3:n vastaeristä yrityksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti nopeutui edelleen heinäkuussa hieman eli 1,6 prosenttiin, kun se kesäkuussa oli ollut 1,5 %. Sitä vastoin kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti näyttää vakaantuneen noin 3 prosenttiin.
Rahalaitosten taseiden koko on pysynyt kutakuinkin ennallaan viime kuukausina. Jotta pankit voivat tarvittaessa lisätä edelleen luotonantoaan yksityiselle sektorille, niiden on tärkeätä turvautua tulorahoitukseen, tukeutua markkinoihin vahvistaakseen pääomapohjiaan entisestään tai hyödyntää täysimääräisesti hallitusten tukitoimet pääomituksen suhteen, kuten viimeaikaisten stressitestien tulokset osoittavat.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Inflaatiovauhti on ollut edelleen nopea ja tulee todennäköisesti pysymään yli 2 prosentissa tulevina kuukausina ennen kuin alkaa hidastua ensi vuonna. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa, että rahan määrän trendikasvu on ollut edelleen maltillista, vaikka likviditeetin määrä on yhä suuri. Euroalueen talouden kasvuvauhti on odotetusti hidastunut toisella vuosineljänneksellä, kun se oli ensimmäisellä neljänneksellä ollut vahvaa. EKP:n neuvosto odottaa euroalueen talouden kasvavan maltillisesti tässä erityisen epävarmassa tilanteessa, jossa ennakoitua hitaamman kasvun riskit ovat voimistuneet. Samalla lyhyet korot ovat matalalla. Vaikka EKP:n rahapolitiikan mitoitus pysyy kasvua tukevana, rahoitusolot ovat paikoin tiukentuneet. On ensiarvoisen tärkeää, että rahapolitiikassa keskitytään perustehtävään eli hintavakauden ylläpitämiseen keskipitkällä aikavälillä, jotta varmistettaisiin, ettei viimeaikainen hintakehitys johda laaja-alaisiin inflaatiopaineisiin. Tämä edellyttää kaikkien uusien tietojen ja muutosten perusteellista analysointia. Euroalueen inflaatio-odotukset on pidettävä tiukasti tavoitteen mukaisina, eli inflaation tulee pysyä keskipitkällä aikavälillä alle 2 prosentissa, mutta lähellä sitä. Vain siten rahapolitiikalla voidaan tukea talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista euroalueella. EKP:n neuvosto seuraa talouskehitystä edelleen kattavasti ja hyvin tarkkaan.
Finanssipolitiikan puolella useat hallitukset ovat ilmoittaneet lisätoimista vakauttamistavoitteidensa saavuttamiseksi ja kansallisten finanssipolitiikan sääntöjen oikeusperustan vahvistamiseksi. Uskottavuussyistä on nyt erittäin tärkeää, että ilmoitetut toimet ovat etupainotteisia ja pannaan täytäntöön kokonaisuudessaan. Hallitusten on oltava valmiita panemaan täytäntöön lisää vakauttamistoimia etenkin menopuolella, jos nykyisten julkisen talouden tavoitteiden saavuttamista uhkaavat riskit toteutuvat. Niissä maissa, joissa talouden ja julkisen talouden kehitys on odotettua suotuisampaa, tulisi hyödyntää tätä liikkumavaraa täysimääräisesti ja nopeuttaa alijäämien ja velan supistamista. Kaikkien euroalueen hallitusten on osoitettava aikovansa kunnioittaa omia valtiollisia sitoumuksiaan ehdottoman päättäväisesti ja täysimääräisesti, mikä on ratkaiseva tekijä koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamisessa.
Julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistusten on yhdessä vahvistettava luottamusta, kasvunäkymiä ja uusien työpaikkojen luomista. Tämän vuoksi EKP:n neuvosto kehottaa kaikkia euroalueen maiden hallituksia toteuttamaan määrätietoisesti ja viipymättä huomattavia ja kattavia rakenneuudistuksia. Näin maat voivat parantaa kilpailukykyään, lisätä talouksiensa joustavuutta ja vahvistaa pitkän aikavälin kasvupotentiaaliaan. Tässä tehtävässä on ratkaiseva asema työmarkkinoilla, joilla pitäisi keskittyä jäykkyyksien poistamiseen ja palkkajouston tehostamiseen. Erityisesti olisi poistettava palkkojen indeksisidonnaisuus ja lisättävä yritystason sopimuksia, jotta palkat ja työolot voitaisiin sopeuttaa vastaamaan kunkin yrityksen erityistarpeita. Näiden toimien tueksi tarvitaan rakenneuudistuksia, jotka lisäävät kilpailua hyödykemarkkinoilla ja etenkin palvelualoilla – mukaan lukien kilpailulta suljettujen ammattien vapauttaminen. Tarvittaessa tulee myös yksityistää palveluja, joita tällä hetkellä tarjoaa vain julkinen sektori. Näin voidaan edistää tuottavuuden kasvua ja kilpailukykyä.
Vastaamme nyt kysymyksiinne.