12.1.2012
(Epävirallinen käännös)
Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Samalla toivotan teille kaikille hyvää uutta vuotta. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista.
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan laskettuaan korkoja 0,25 prosenttiyksikköä 3.11. ja 8.12.2011. Joulukuun alun jälkeen käyttöön tulleet tiedot vahvistavat yleisesti neuvoston aikaisemman arvion. Inflaatio pysynee yli 2 prosentissa useita kuukausia ennen kuin se hidastuu alle 2 prosentin. Samalla rahan määrän trendikasvu on yhä maltillista. Rahoitusmarkkinoiden jännitteiden jatkuminen hidastaa edelleen odotetusti euroalueen talouskasvua samalla, kun joidenkin viimeaikaisten kyselyindikaattorien mukaan on alustavia merkkejä siitä, että kasvu vakautuu alhaiselle tasolle. Talousnäkymiä leimaavat yhä suuri epävarmuus ja merkittävät kasvun hidastumisen riskit. Tässä tilanteessa euroalueen kustannus-, palkka- ja hintapaineiden odotetaan pysyvän maltillisina ja inflaatiovauhdin kehittyvän hintavakauden määritelmän mukaisesti rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Rahapolitiikalla on ylläpidettävä hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mikä varmistaa euroalueen inflaatio-odotusten pysymisen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Tämä on välttämätöntä, jotta rahapolitiikalla voidaan tukea talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista euroalueella. Uusia tietoja ja tulevaa kehitystä on analysoitava perinpohjaisesti ja kattavasti.
Likviditeetin tarjonta ja rahoitusoperaatioissa sovellettavat jakoperiaatteet tukevat edelleen euroalueen pankkeja ja siten reaalitalouden rahoitusta. Ensimmäisen kolmen vuoden rahoitusoperaation laaja käyttö osoittaa, että EKP:n epätavanomaiset rahapoliittiset toimet parantavat osaltaan huomattavasti pankkien rahoitustilannetta ja sitä kautta tukevat rahoitusolosuhteita ja luottamusta. EKP pyrkii myös aktiivisesti toteuttamaan kaikki joulukuun kokouksessa ilmoitetut toimet, joiden odotetaan antavan lisätukea taloudelle. Kuten aiemmin on todettu, kaikki epätavanomaiset rahapoliittiset toimet ovat luonteeltaan tilapäisiä.
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä euroalueen BKT:n määrä kasvoi 0,1 % edellisestä neljänneksestä. Tällä hetkellä monet tekijät näyttävät vaimentavan euroalueen kasvuvirettä. Näitä tekijöitä ovat maailmantalouden kysynnän vaimeus ja euroalueella kuluttajien ja yritysten heikko luottamus. Euroalueen valtioiden velkamarkkinoiden jännitteet sekä taseiden korjausliikkeen jatkuminen niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla tulevat todennäköisesti vaimentamaan kotimaista kysyntää. Samaan aikaan EKP:n neuvosto odottaa edelleen euroalueen talouskehityksen elpyvän vuoden 2012 mittaan, joskin hyvin hitaasti. Tätä elpymistä tukevat kansainvälisen kysynnän muutokset, lyhyiden korkojen mataluus sekä kaikki toimet, joita on toteutettu rahoitussektorin toimintakyvyn tukemiseksi.
EKP:n neuvoston arvion mukaan euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen merkittäviä kasvun hidastumisen riskejä toimintaympäristössä, jota leimaa erityisen suuri epävarmuus. Riskejä aiheuttavat erityisesti euroalueen velkamarkkinoiden jännitteiden kiristyminen edelleen ja niiden mahdollinen leviäminen euroalueen reaalitalouteen. Odotettua hitaamman kasvun riskejä liittyy myös maailmantalouden kehitykseen, protektionismipaineisiin ja maailmanlaajuisten tasapainottomuuksien mahdolliseen hallitsemattomaan korjautumiseen.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli joulukuussa 2,8 %, kun se kolmena edellisenä kuukautena oli ollut 3,0 %. Inflaation hidastuminen oli odotettua ja heijastaa energian hinnan kehitystä vertailuajankohtana. Inflaatiovauhti on vuoden 2010 lopusta lähtien ollut nopea, mikä johtuu lähinnä energian ja muiden raaka-aineiden hintojen noususta. Inflaatiovauhti todennäköisesti pysyy usean kuukauden ajan yli 2 prosentissa ennen kuin se hidastuu alle 2 prosentin. Tämä perustuu odotukseen, että tilanteessa, jossa euroalueen ja maailmantalouden kasvu hidastuu, euroalueen kustannus-, palkka- ja hintapaineet pysyvät todennäköisesti vähäisinä.
EKP:n neuvoston näkemyksen mukaan keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat edelleen jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät etenkin siihen, että välillisiä veroja ja hallinnollisesti määräytyviä hintoja korotetaan, kun julkista taloutta on tulevina vuosina vakautettava, ja raaka-aineiden hintojen mahdolliseen nousuun. Arvioitua hitaamman inflaation riskit liittyvät erityisesti euroalueen ja maailmantalouden odotettua hitaamman kasvun vaikutuksiin.
Rahatalouden analyysi osoittaa, että tarkasteltaessa kasvulukuja rahapolitiikan kannalta olennaisesta keskipitkän aikavälin näkökulmasta, rahan määrän trendikasvu on yhä maltillista. M3:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui 2,0 prosenttiin marraskuussa 2011, kun se lokakuussa oli ollut 2,6 %. Aivan kuten kolmena edellisenä kuukautena, rahan määrän kehitykseen marraskuussa vaikutti epävarmuuden lisääntyminen rahoitusmarkkinoilla.
Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (korjattuna lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla) hidastui 1,9 prosenttiin marraskuussa, kun se lokakuussa oli ollut 3,0 %. Yrityksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (1,8 %) ja kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (2,3 %) hidastuivat marraskuussa. Kasvuvauhdit on korjattu lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla. Rahalaitosten yrityksille myöntäminen lainojen kuukausittainen kasvu oli hieman negatiivinen. Lainojen kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta luotonantoa koskevat luvut eivät kaiken kaikkiaan toistaiseksi viittaa siihen, että rahoitusmarkkinajännitteiden voimistuminen olisi marraskuuhun mennessä supistanut luotonantoa huomattavasti euroalueella. Vaikutukset voivat kuitenkin näkyä vasta jonkin ajan kuluttua, minkä vuoksi luotonannon kehitystä on seurattava lähitulevaisuudessa hyvin tarkasti.
Pankkien taseiden vahvuus, jota tukee niiden vakavaraisuuden koheneminen, on keskeinen tekijä, joka edistää riittävää luotonantoa taloudessa ajan mittaan. On ensiarvoisen tärkeää, etteivät pankkien pääomanvahvistamissuunnitelmat johda kehitykseen, joka vahingoittaa euroalueen taloudellisen toiminnan rahoitusta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että käyttöön tulleet uudet tiedot vahvistavat yleisesti neuvoston aikaisemman arvion. Inflaatio pysynee yli 2 prosentissa useita kuukausia ennen kuin se hidastuu alle 2 prosentin. Rahoitusmarkkinoiden jännitteiden jatkuminen hidastaa edelleen odotetusti euroalueen talouskasvua samalla, kun joidenkin viimeaikaisten kyselyindikaattorien mukaan on alustavia merkkejä siitä, että kasvu vakautuu alhaiselle tasolle. Talousnäkymiä leimaavat yhä suuri epävarmuus ja merkittävät kasvun hidastumisen riskit. Tässä tilanteessa euroalueen kustannus-, palkka- ja hintapaineiden odotetaan pysyvän maltillisina ja inflaatiovauhdin kehittyvän hintavakauden määritelmän mukaisesti rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen rahan määrän trendikasvun jatkuessa yhä maltillisena.
Finanssipolitiikan puolella euroalueen hallitusten on tehtävä kaikkensa julkisen talouden kestävyyden tukemiseksi eli korjattava liialliset alijäämät sovituissa aikatauluissa ja saatava rakenteelliset rahoitusasemat tasapainoon tai ylijäämäisiksi keskipitkällä aikavälillä. Haavoittuvassa tilanteessa olevien maiden on korjattava lipsuminen julkisen talouden vakauttamissuunnitelmien täytäntöönpanosta pikaisesti rakenteellisilla tervehdyttämistoimilla. On ratkaisevan tärkeää, että äskettäin voimaan tulleen EU:n talouspolitiikan ohjausjärjestelmän uudet säännökset pannaan täytäntöön kokonaisuudessaan. Vain kunnianhimoisilla toimilla makrotalouden ja julkisen talouden tasapainottomuuksien estämiseksi ja korjaamiseksi voidaan edistää yleistä luottamusta politiikkatoimien kestävyyteen ja vahvistaa siten koko talouden ilmapiiriä.
EKP:n neuvosto suhtautuu myönteisesti Eurooppa-neuvoston 9.12.2011 tekemään sopimukseen siirtyä kohti vahvempaa talousliittoa. Uusi julkista taloutta koskeva sopimus, joka koostuu perinpohjaisesti uudistetuista finanssipolitiikan säännöistä ja euroalueen hallitusten tekemistä finanssipoliittisista sitoumuksista, tukee merkittävällä tavalla euroalueen maiden julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Sääntöjen sanamuotojen on oltava yksiselitteisiä ja tehokkaita. Euroopan julkisen talouden vakautusvälineiden kehittäminen edelleen tehostanee Euroopan rahoitusvakausvälineen ja Euroopan vakausmekanismin toimintaa. Nyt nämä välineet on otettava pikaisesti käyttöön. Mitä tulee yksityisen sektorin osallistumiseen velkaantuneiden maiden rahoitukselliseen tukemiseen, EKP:n neuvosto suhtautuu myönteisesti sen seikan uudelleenvahvistamiseen, että 21.7. ja 26.–27.10.2011 tehdyt päätökset Kreikan velasta ovat ainutkertaisia ja poikkeuksellisia.
EKP:n neuvosto kehottaa kiireesti toteuttamaan julkisen talouden vakautustoimien tueksi rohkeita ja kunnianhimoisia rakenneuudistuksia. Julkisen talouden vakauttaminen ja rakenneuudistukset vahvistaisivat yhdessä luottamusta, kasvunäkymiä ja uusien työpaikkojen luomista. Keskeiset uudistukset tulisi toteuttaa pikaisesti, jotta euroalueen maat voisivat parantaa kilpailukykyä, lisätä talouksiensa joustavuutta ja vahvistaa pitkän aikavälin kasvupotentiaaliaan. Hyödykemarkkinauudistuksissa olisi keskityttävä siihen, että markkinat avataan täysimääräisesti kilpailun lisääntymiselle. Työmarkkinauudistuksissa olisi keskityttävä jäykkyyksien poistamiseen ja palkkajouston tehostamiseen.
Vastaamme nyt kysymyksiinne.