Siirry sisältöön
Lehdistötilaisuus
6.9.2012
 
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)
 
Hyvät kuulijat
 
Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt kokouksen tuloksista. Kokouksessa olivat läsnä myös euroryhmän puheenjohtaja, pääministeri Jean-Claude Juncker ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn.
 
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Energian hinnan kalleuden ja joissakin euroalueen maissa tehtyjen välillisten verojen korotusten takia inflaation odotetaan pysyvän yli 2 prosentissa koko vuoden 2012, hidastuvan alle tuon tason vuoden 2013 kuluessa ja pysyvän hintavakauden määritelmän mukaisena rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Tämän käsityksen mukaisesti rahan määrän trendikasvu on yhä vaimeaa. Euroalueen inflaatio-odotukset pysyvät yhä tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Euroalueen talouskasvun odotetaan olevan edelleen heikkoa, kun rahoitusmarkkinoiden jännitteiden jatkuminen ja epävarmuuden lisääntyminen heikentävät luottamusta ja mielialoja. Rahoitusmarkkinajännitteiden voimistuminen uudelleen saattaisi vaikuttaa sekä kasvu- että inflaatioriskien painottumiseen.
 
Tätä taustaa vasten EKP:n neuvosto on tänään päättänyt toteutustavoista, joita se tulee soveltamaan rahapoliittisissa suorissa kaupoissa (Outright Monetary Transactions, OMTs) euroalueen valtioiden joukkolainojen jälkimarkkinoilla. Kuten neuvosto kuukausi sitten totesi, rahapolitiikan välittymismekanismin toimivuus pitää voida turvata kaikissa euroalueen maissa. Neuvoston tavoitteena on säilyttää rahapolitiikan yhtenäisyys ja taata rahapolitiikan asianmukainen välittyminen reaalitalouteen koko alueella. Rahapoliittisten suorien kauppojen avulla voidaan puuttua valtioiden joukkolainamarkkinoiden vakaviin vääristymiin, jotka johtuvat erityisesti sijoittajien perusteettomista peloista euroalueen hajoamisesta. Asianmukaisten ehtojen toteutuessa EKP:llä on täysin tehokas suojaverkko sellaisten tuhoisien skenaarioiden ehkäisemiseksi, jotka saattavat asettaa vakavia haasteita euroalueen hintavakaudelle. Kuten viime kuussa totesin: EKP noudattaa tiukasti toimivaltaansa, johon kuuluu ylläpitää hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, määrittelee rahapolitiikkansa itsenäisesti ja euro on peruuttamaton.
 
Luottamuksen palauttamiseksi euroalueen päätöksentekijöiden on määrätietoisesti jatkettava julkisen talouden tasapainottamista, kilpailukyvyn tehostamiseen tähtääviä rakenneuudistuksia ja eurooppalaisten instituutioiden rakentamista. Samaan aikaan hallitusten on oltava valmiit aktivoimaan Euroopan rahoitusvakausväline tai Euroopan vakausmekanismi joukkolainamarkkinoilla, kun rahoitusmarkkinatilanne on poikkeuksellinen ja rahoitusjärjestelmän vakauteen kohdistuu riskejä – noudattamalla tiukkaa ja tehokasta ehdollisuutta voimassa olevien suuntaviivojen mukaisesti. Jotta EKP voi toteuttaa suoria operaatioita tehokkaasti, hallitusten on pidettävä kiinni sitoumuksistaan ja Euroopan rahoitusvakausvälineen tai Euroopan vakausmekanismin tulee täyttää tehtävänsä. Tarkemmat tiedot rahapolitiikan suorista operaatioista selviävät erillisestä lehdistötiedotteesta.
 
Lisäksi EKP:n neuvosto teki päätöksiä, joiden tarkoituksena on taata riittävien vakuuksien saatavuus eurojärjestelmän rahoitusoperaatioissa. Myös näitä päätöksiä on selostettu yksityiskohtaisemmin erillisessä lehdistötiedotteessa.
 
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Hiljattain julkaistujen tilastotietojen mukaan euroalueen BKT:n määrä supistui vuoden 2012 toisella neljänneksellä 0,2 % edellisestä neljänneksestä, jolloin neljännesvuosikasvu oli ollut 0 %. Talouden indikaattorit ennakoivat taloudellisen toimeliaisuuden jatkuvan heikkona loppuvuonna 2012 epävarmuuden ollessa suurta. Lyhyttä aikaväliä pitemmässä tarkastelussa EKP:n neuvosto odottaa euroalueen talouden elpyvän vain hyvin asteittain. Kasvun vauhdittumista hillitsevät edelleen sinänsä tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin rahoitusalalla kuin muuallakin taloudessa, huomattava työttömyys ja maailmantalouden epätasainen elpyminen.  
 
EKP:n asiantuntijoiden syyskuussa 2012 julkaistavissa euroaluetta koskevissa kokonaistaloudellisissa arvioissa BKT:n määrän vuotuisen kasvuvauhdin ennustetaan olevan välillä –0,6 % ja –0,2 % vuonna 2012 ja välillä –0,4 % ja 1,4 % vuonna 2013. Kesäkuussa 2012 julkaistuun eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioon verrattuna BKT:n määrän kasvun vaihteluvälit vuosiksi 2012 ja 2013 ovat tarkistuksissa alentuneet.
 
Euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen kasvun hidastumisen riskejä. Riskejä aiheuttavat erityisesti euroalueen rahoitusmarkkinoiden jännitteet ja niiden mahdollinen leviäminen alueen reaalitalouteen. Näitä riskejä tulisi pitää kurissa kaikkien euroalueen poliittisten päättäjien määrätietoisin toimin.
 
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli elokuussa 2,6 %, kun se edellisenä kuukautena oli ollut 2,4 %. Inflaation nopeutuminen johtuu lähinnä energian euromääräisten hintojen noususta uudelleen. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella inflaatiovauhti saattaa olla jonkin verran nopeampi kuin muutama kuukausi sitten odotettiin, mutta vuonna 2013 se todennäköisesti hidastuu jälleen alle 2 prosenttiin. Rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä ja tilanteessa, jossa euroalueen kasvu on vaimeata ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat tiukasti ankkuroituneet, hintapaineet pysyvät todennäköisesti vähäisinä.
 
EKP:n asiantuntijoiden syyskuussa 2012 julkaistavissa euroaluetta koskevissa kokonaistaloudellisissa arvioissa vuotuisen YKHI-inflaation ennustetaan olevan 2,4–2,6 % vuonna 2012 ja 1,3–2,5 % vuonna 2013. Kesäkuussa 2012 julkaistuihin eurojärjestelmän asiantuntijoiden kokonaistaloudellisiin arvioihin verrattuna vaihteluvälejä on tarkistettu hieman aiemmin arvioitua nopeamman inflaatiovauhdin suuntaan.
 
Keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat edelleen jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät siihen, että välillisiä veroja on korotettava julkisen talouden vakauttamiseksi. Arvioitua hitaamman inflaation riskit liittyvät etenkin siihen, että euroalueen kasvu jää odotettua vaimeammaksi varsinkin, jos rahoitusmarkkinoiden jännitteet voimistuvat entisestään ja vaikuttavat inflaation kotimaisiin eriin. Jos jännitteiden voimistumista ei rajoiteta euroalueen päätöstentekijöiden tehokkain toimenpitein, tämä voimistuminen voi aiheuttaa riskien painottumisen arvioitua hitaamman inflaation suuntaan.
 
Rahatalouden analyysin perusteella rahan määrän trendikasvu on ollut edelleen maltillista. M3:n vuotuinen kasvuvauhti nopeutui 3,8 prosenttiin heinäkuussa 2012, kun se kesäkuussa oli ollut 3,2 %. M3:n kasvun nopeutuminen johtui lähinnä siitä, että sijoittajat suosivat entistä enemmän likvidejä sijoituskohteita, mikä näkyy suppean raha-aggregaatin M1:n vuotuisen kasvuvauhdin nopeutumisena edelleen. Kasvuvauhti oli 4,5 % heinäkuussa, kun se kesäkuussa oli ollut 3,5 %.
 
Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (korjattuna lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla) oli heinäkuussa edelleen hidas, 0,5 %, kun se kesäkuussa oli ollut 0,3 %. Rahalaitosten yrityksille myöntämien lainojen vuotuinen kasvuvauhti (–0,2 %) ja kotitalouksille myöntämien lainojen vuotuinen kasvuvauhti (1,1 %) pysyivät vaimeina. Kasvuvauhdit on korjattu lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla. Lainojen vaimea kasvu johtuu suurelta osin BKT:n heikoista kasvunäkymistä, riskinottohaluttomuuden lisääntymisestä sekä kotitalouksien ja yritysten taseiden korjausliikkeen jatkumisesta. Nämä tekijät vaimentavat luottojen kysyntää. Lisäksi useassa euroalueen maassa rahoitusmarkkinoiden segmentoituminen ja pankkien pääoman niukkuus heikentävät edelleen luotonantoa.
 
Pankkien on tärkeätä tarvittaessa vahvistaa taseiden kestävyyttä edelleen. Pankkien taseiden vahvuus on keskeinen tekijä, joka edistää riittävää luotonantoa taloudessa ja kaikkien rahoituskanavien normalisoitumista.
 
Yhteenvetona voidaan todeta, että taloudellisen analyysin perusteella hintakehityksen pitäisi pysyä hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen.
 
Vaikka rakenteellinen ja julkisen talouden sopeutus on edennyt hyvin, useissa Euroopan maissa tarvitaan yhä merkittäviä toimia. Rakenneuudistusten puolella euroalueen on edelleen pikaisesti ja päättäväisesti uudistettava hyödyke- ja työmarkkinoita kilpailukyvyn kohentamiseksi, talouksien sopeutumiskyvyn parantamiseksi ja kestävän kasvun nopeuttamiseksi. Nämä rakenneuudistukset myös täydentävät ja tukevat julkisen talouden vakauttamista ja velkatilanteen kestävyyttä. Finanssipolitiikan puolella on ensiarvoisen tärkeää, että hallitukset tekevät kaikkensa tavoitteidensa saavuttamiseksi tänä vuonna ja sen jälkeenkin. Uuden finanssipoliittisen sopimuksen (fiscal compact) odotettu pikainen täytäntöönpano onkin keskeisin väline, jolla vahvistetaan luottamusta julkisen talouden vakauteen. On myös tärkeää hyvin määrätietoisesti jatkaa eurooppalaisten instituutioiden rakentamista.
 
Vastaamme nyt kysymyksiinne.