Siirry sisältöön
 
Lehdistötilaisuus
10.1.2013
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)
 
Hyvät kuulijat!
 
Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Samalla toivotan teille kaikille hyvää uutta vuotta. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista.
 
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. YKHI-inflaatio on ennakoidusti hidastunut viime kuukausien aikana, ja sen odotetaan tänä vuonna alittavan 2 %. Rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä inflaatiopaineet pysynevät maltillisina. Rahan määrän trendikasvu on yhä vaimeaa. Euroalueen inflaatio-odotukset pysyvät edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Euroalueen talouden odotetaan pysyvän heikkona myös vuonna 2013. Erityisesti tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin rahoitusalalla kuin muuallakin taloudessa sekä sitkeänä jatkuva epävarmuus painavat vastakin talouskasvua. Talouskasvun odotetaan vähitellen elpyvän myöhemmin vuoden 2013 aikana. Kasvua tukeva EKP:n rahapolitiikan mitoitus rahoitusmarkkinoiden merkittävästi parantuneen luottamuksen ja pirstaloitumisen vähenemisen myötä alkaa vaikuttaa taloudessa, ja maailmanlaajuisen kysynnän odotetaan vahvistuvan. Luottamuksen ylläpitämiseksi on välttämätöntä, että hallitukset korjaavat edelleen sekä finanssipoliittisia että rakenteellisia tasapainottomuuksia ja jatkavat rahoitussektorin rakenneuudistuksia.
 
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä supistui vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä 0,1% edellisestä neljänneksestä. Toisella neljänneksellä se oli supistunut 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Käytettävissä olevat tilastotiedot ja kyselytutkimusten tulokset viittaavat yhä taloudellisen toimeliaisuuden heikkenemiseen entisestään. Heikkenemisen odotetaan jatkuvan tämän vuoden puolelle. Tämä kuvastaa epäsuotuisia vaikutuksia, joita kuluttajien ja investoijien heikolla luottamuksella ja vaimealla ulkomaisella kysynnällä on kotimaiseen kysyntään.  Viime aikoina useat suhdanneindikaattorit ovat kuitenkin vakiintuneet, joskin alhaisille tasoille, ja rahoitusmarkkinoiden luottamus on parantunut merkittävästi. Asteittaisen elpymisen pitäisi alkaa myöhemmin vuonna 2013, kun kasvua tukeva EKP:n rahapolitiikan mitoitus sekä rahoitusmarkkinoilla merkittävästi parantunut luottamus ja pirstaloitumisen väheneminen alkavat vaikuttaa yksityiseen kotimaiseen kysyntään ja kun ulkomaisen kysynnän voimistuminen alkaa tukea viennin kasvua.
 
Euroalueen talousnäkymiin liittyvät riskit painottuvat edelleen ennakoitua hitaamman kasvun suuntaan. Riskit liittyvät pääasiassa euroalueen rakenteellisten uudistusten hitaaseen toteutukseen, geopoliittisiin ongelmiin ja tasapainottomuuksiin keskeisissä teollistuneissa maissa.  Nämä tekijät saattavat heikentää mielialoja pitempään kuin nykyisin oletetaan ja viivästyttää yksityisten investointien, työllisyyden ja kulutuksen elpymistä.
 
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli joulukuussa 2,2 % eli sama kuin marraskuussa. Lokakuussa se oli 2,5 % ja elo- ja syyskuussa 2,6 %. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella inflaatiovauhdin odotetaan hidastuvan edelleen alle 2 prosenttiin vuonna 2013. Rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä ja tilanteessa, jossa euroalueen kasvu on vaimeata ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat tiukasti ankkuroituneet, hintapaineet pysyvät todennäköisesti vähäisinä.
 
Keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat jokseenkin tasapainossa. Arvioitua hitaamman inflaation riskit liittyvät odotettua heikompaan talouskasvuun ja arvioitua nopeamman inflaation riskit siihen, että hallinnollisesti säänneltyjä hintoja ja välillisiä veroja korotetaan ja että öljyn hinta nousee odotettua enemmän.
 
Rahatalouden analyysin perusteella rahan määrän trendikasvu on ollut edelleen maltillista. M3:n vuotuinen kasvuvauhti pysyi jokseenkin ennallaan eli 3,8 prosentissa marraskuussa 2012, kun se lokakuussa oli ollut 3,9 %. M3:n kasvuun vaikutti se, että sijoittajat suosivat edelleen likvidejä instrumentteja. M1:n kasvu nopeutui edelleen 6,7 prosenttiin marraskuussa, kun se lokakuussa oli ollut 6,5 %, mikä johtuu kotitalouksien ja yritysten tekemistä yön yli -talletuksista. EKP:n epätavanomaisten rahapoliittisten toimien ja poliittisten päättäjien toimien myötä rahalaitosten talletuskanta vahvistui useissa ongelmista kärsivissä maissa. Tämän ansiosta monet rahalaitokset pystyivät entisestään vähentämään turvautumista eurojärjestelmän rahoitukseen, mikä osaltaan vähensi rahoitusmarkkinoiden segmentoitumista. M3:n kasvua tuki myös pääomantuonti euroalueelle, mikä näkyy rahalaitosten ulkomaisten nettosaamisten voimakkaana kasvuna.
 
Muutokset luotonannon kasvussa ovat olleet vähäisiä, ja luotoanto oli marraskuussa edelleen vaimeata. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (korjattuna lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla) pysyi marraskuussa ennallaan –0,5 prosentissa. Tämä johtuu yrityksille myönnettyjen lainojen nettolunastusten jatkumisesta. Nettolunastukset eivät kuitenkaan olleet yhtä huomattavia kuin edellisinä kuukausina. Niiden yhteenlaskettu arvo oli marraskuussa 4 mrd. euroa, kun se lokakuussa oli ollut 7 mrd. euroa ja syyskuussa 21 mrd. euroa. Yrityksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti oli –1,4 % marraskuussa, kun se lokakuussa oli ollut –1,5 %. Myös rahalaitosten kotitalouksille myöntämien lainojen vuotuinen kasvuvauhti pysyi marraskuussa lähes ennallaan eli 0,7 prosentissa. Lainojen kasvun vaimeus johtuu suurelta osin tämänhetkisestä suhdannesyklistä, luottoriskien kasvusta sekä kotitalouksien ja yritysten taseiden korjausliikkeen jatkumisesta.
 
Jotta voidaan varmistaa rahapolitiikan asianmukainen välittyminen rahoitusoloihin euroalueen maissa, pankkien on tärkeätä tarvittaessa vahvistaa taseidensa kestävyyttä edelleen. Pankkien taseiden vahvuus on keskeinen tekijä, joka edistää riittävää luotonantoa taloudessa ja kaikkien rahoituskanavien normalisoitumista. Päättäväiset toimet kohti yhdennettyä rahoituskehystä edistävät tämän tavoitteen saavuttamista. Tuleva yhteinen valvontamekanismi on yksi sen tärkeimmistä elementeistä. Se on välttämätön edellytys pankkijärjestelmän yhdentymisen palauttamiseksi.
 
Yhteenvetona voidaan todeta, että taloudellisen analyysin perusteella hintakehityksen pitäisi pysyä hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen.
 
Muilla talouspolitiikan aloilla tarvitaan edelleen toimia rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi ja kasvunäkymien kohentamiseksi. Rakenneuudistuksia on pikaisesti toteutettava lisää, jotta euroalueen taloudesta tulisi entistä joustavampi, dynaamisempi ja kilpailukykyisempi. Keskeisiä ovat etenkin kilpailua ja kilpailukykyä lisäävät hyödykemarkkinauudistukset sekä työmarkkinoiden toimintaa parantavat toimet. Tällaiset uudistukset parantavat euroalueen kasvupotentiaalia ja työllisyyttä ja tehostavat euroalueen maiden sopeutumiskykyä. Ne myös vauhdittavat osaltaan yksikkötyökustannusten ja vaihtotaseen tasapainottomuuksien korjaantumista. Finanssipolitiikan saralla edistyminen julkisen talouden tasapainottamisessa vakaus- ja kasvusopimuksen sitoumusten mukaisesti vahvistaa valtionlainojen tuottojen äskettäistä huomattavaa supistumista.
 
Vastaamme nyt kysymyksiinne.
 
Euroopan keskuspankki
Viestintäosasto
Tiedotus (Press and Information Division)
Kaiserstrasse 29
D-60311 Frankfurt am Main
Puh.: +49 69 1344 7455, faksi: +49 69 1344 7404
Kopiointi sallitaan, kunhan lähde mainitaan.