Hyvät kuulijat
Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista.
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. YKHI-inflaatio on ennakoidusti hidastunut edelleen, ja hintakehitys pysynee maltillisena keskipitkällä aikavälillä. Rahan määrän ja lainojen kehitys on yhä vaimeaa. Euroalueen inflaatio-odotukset pysyvät edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Samalla talouskehitys on tämän vuoden alussa ollut edelleen heikkoa, ja elpymisen arvioidaan alkavan vähitellen vuoden toisella puoliskolla riskien painottuessa odotettua heikomman kasvun suuntaan. Tätä kokonaiskuvaa vasten EKP:n rahapolitiikan mitoitus pysyy kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen. Tulevina viikkoina EKP:n neuvosto seuraa kaikkea talouden ja rahan määrän kehitystä koskevaa uutta tietoa erittäin tarkkaan ja arvioi sen mahdollista vaikutusta hintavakauden näkymiin. On välttämätöntä, että hallitukset tehostavat rakenteellisten uudistusten toimeenpanoa kansallisella tasolla ja vahvistavat euroalueen talouden ohjausta, mukaan lukien pankkiunionin toteuttaminen. Niiden tulee myös viedä julkisen talouden vakauttamista eteenpäin ja jatkaa rahoitussektorin rakenneuudistuksia.
EKP:n neuvosto seuraa tiiviisti myös rahamarkkinatilannetta ja sen mahdollista vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen ja tämän välittymistä talouteen. Kuten aiemmissa yhteyksissä on todettu, EKP jatkaa täyden jaon huutokauppoja niin kauan kuin on tarpeen.
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n kehitys oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä heikkoa. Eurostatin toisen arvion mukaan se supistui 0,6 % edellisestä neljänneksestä. Taustalla oli pääasiassa kotimaisen kysynnän vaimeneminen, mutta myös viennin supistuminen huononsi BKT:n kehitystä. Tuoreimmat tiedot ja indikaattorit vahvistavat, että talouskehitys on tämän vuoden alussa ollut edelleen heikkoa. Tulevaisuudessa kansainvälisen kysynnän elpymisen pitäisi tukea euroalueen viennin kasvua ja EKP:n rahapolitiikan mitoituksen pitäisi edelleen tukea euroalueen kotimaista kysyntää. Myös rahoitusmarkkinatilanteen paranemisen sitten viime kesän pitäisi vähitellen vaikuttaa reaalitalouden kehitykseen viimeaikaisesta epävarmuudesta huolimatta. Näiden tekijöiden pitäisi yhdessä vakaannuttaa euroalueen talouskehitystä ja johtaa talouskasvun vähittäiseen elpymiseen tämän vuoden toisella puoliskolla. Tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla vaimentavat kuitenkin vielä talouskasvua samoin kuin tiukat luotonsaantiehdot.
Näihin euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen kasvun hidastumisen riskejä. Ne liittyvät mahdollisuuteen, että kotimainen kysyntä kehittyisi odotettuakin heikommin tai että euroalueen rakenneuudistusten toteutus viivästyisi tai jäisi riittämättömäksi. Nämä tekijät voisivat hidastaa luottamuksen paranemista ja siten viivyttää elpymistä.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli maaliskuussa 1,7 %, kun se helmikuussa oli ollut 1,8 %. Vuotuisen inflaatiovauhdin hidastuminen johtuu lähinnä hintaindeksin energiaerästä. Tilanteessa, jossa euroalueen kasvu on vaimeaa, keskipitkän aikavälin hintakehitys pysyy todennäköisesti maltillisena. Inflaatio-odotukset ovat tiukasti ankkuroituneet ja hintavakauden määritelmän mukaiset keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät siihen, että hallinnollisesti säänneltyjä hintoja ja välillisiä veroja korotetaan ja että öljyn hinta nousee odotettua enemmän. Arvioitua hitaamman inflaation riskit taas liittyvät ennakoitua heikompaan talouskasvuun.
Rahatalouden analyysin perusteella rahan määrän trendikasvu on ollut edelleen maltillista. M3:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui 3,1 prosenttiin helmikuussa 2013, kun se tammikuussa oli ollut 3,5 %. Suppean raha-aggregaatin M1:n vuotuinen kasvuvauhti nopeutui 7,0 prosenttiin helmikuussa, kun se tammikuussa oli ollut 6,6 %. Samanaikaisesti rahalaitosten talletuskanta vahvistui helmikuussa edelleen useissa ongelmista kärsivissä maissa.
Yrityksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli helmikuussa –1,4 % ja kotitalouksille myönnettyjen lainojen vastaava kasvu oli 0,4 %, joten kasvuvauhdit pysyivät jokseenkin ennallaan. Lainojen kasvun vaimeus johtuu suurelta osin tämänhetkisestä suhdannesyklistä, luottoriskien kasvusta sekä taseiden korjausliikkeen jatkumisesta niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla. Käytettävissä olevat tiedot yritysten rahoituksen saatavuudesta viittaavat siihen, että erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten luotonsaantiehdot ovat tiukat useissa euroalueen maissa.
Jotta voidaan varmistaa rahapolitiikan asianmukainen välittyminen euroalueen maiden rahoitusoloihin, on tärkeää edelleen vähentää alueen luottomarkkinoiden pirstaloitumista ja tarvittaessa vahvistaa pankkien taseiden kestävyyttä. Viime kesästä lähtien on kuitenkin huomattavasti edistytty, sillä pankkien rahoitustilanne on parantunut, kotimainen talletuskanta on vahvistunut ongelmista kärsivissä maissa ja pankkien turvautuminen eurojärjestelmältä saatavaan rahoitukseen on vähentynyt, mistä ovat osoituksena kolmen vuoden pitempiaikaisiin rahoitusoperaatioihin liittyvät takaisinmaksut. Päättäväiset toimet pankkiunionin perustamiseksi edistävät tämän tavoitteen saavuttamista. Erityisesti viimeaikaisten kokemusten perusteella on korostettava, että tuleva yhteinen valvontamekanismi ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi (Single Resolution Mechanism, SRM) ovat välttämättömiä elementtejä pankkijärjestelmän yhdentymisen palauttamiseksi. Näin ollen ne on pantava täytäntöön nopeasti.
Ottaen huomioon tämänpäiväiset päätökset voidaan kaiken kaikkiaan todeta, että taloudellisen analyysin perusteella hintakehityksen pitäisi pysyä hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tätä näkemystä.
Finanssipolitiikan saralla euroalueen maiden on hyödynnettävä pyrkimyksiään pienentää julkisen talouden alijäämiä ja jatkettava rakenneuudistusten toteuttamista, jolloin nämä yhdessä vahvistavat julkisen talouden kestävyyttä ja talouskasvua. Finanssipolitiikan suunnitelmia on täydennettävä kasvua edistävillä rakenneuudistuksilla. Näiden uudistusten on oltava kunnianhimoisia ja kattavia, ja niiden tulisi koskea hyödykemarkkinoita, mukaan lukien verkkotoimialat, työmarkkinoita ja julkishallinnon uudistamista. Työllisyyden tukemiseksi palkanasetannan tulisi olla aiempaa joustavampaa ja mukautua entistä paremmin tuottavuuden kehitykseen. Nämä uudistukset auttavat maita osaltaan palauttamaan kilpailukykynsä, luomaan pohjan kestävälle kasvulle ja tukemaan kokonaistaloudellisen luottamuksen palautumista.
Vastaamme nyt kysymyksiinne.